Ministeri Wallinin puhe Euroopan rakennusperintöpäivillä

Hyvät rakennusperinnön ystävät

Euroopan rakennusperintöpäivien Suomen teemaksi on tänä vuonna valittu Julkiset sisätilat. Teemalla halutaan kohdistaa kansalaisten, tilojen omistajien ja käyttäjien sekä median mielenkiinto sisätilojen arvoihin.

Sisätilojen suojelu on rakennusperinnön vaalimisen ajankohtainen kysymys. Interiöörit ovat jatkuvassa muutospaineessa korjaustoiminnan, vaihtuvien muotivirtausten ja tilojen uusien toiminnallisten vaatimusten vuoksi. Sisätilojen vaaliminen on tasapainottelua rakennukseen kohdistuvien uusien vaatimusten, alkuperäisen ilmeen ja aiempien muutosten huomioon ottamisen välillä.

Rakennuksen uusi käyttötarkoitus tai sisätilojen toimivuuden parantaminen esimerkiksi esteettömyyden tai työsuojelun näkökulmista vaatii liki välttämättä toimenpiteitä. Merkityksellistä onkin se onko korjaustoimien johtavana tähtenä vain uudet tarpeet vai nähdäänkö rakennus myös historiansa kautta ja sisätilojen arvot korjausten lähtökohtana.

Rakennusperintöä turvataan lainsäädännöllä. Rakennussuojelulailla voidaan suojella arvokkaita rakennuksia kiinteine sisätiloineen. Kunnilla on mahdollisuus huomioida rakennusperintö ja myös jossakin määrin sisätilojakin asemakaavojen suojelumääräyksissä. Kirkkolaki ja laki ortodoksisesta kirkosta vaalivat kirkollisia rakennuksia ja niiden sisätiloja.

Ensisijaiset välineet sisätilojen suojeluun eivät kuitenkaan ole viranomaisen päätökset vaan kansalaisten ja omistajien tieto ja arvostus.

Julkisen vallan tulee toimia esimerkkinä rakennusperinnön huomioimisessa. Tätä toteuttaa esimerkiksi Senaatti-kiinteistöt arvokiinteistöjen suojelustrategiallaan. Kiinteistöjen arvot säilytetään yhteiskuntavastuullisilla kestävän kehityksen periaatteilla. Rakennustaiteellisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisestä ja tilojen käyttökelpoisuudesta huolehditaan huomioimalla myös rakennuksen käyttäjien tarpeet.

Suojellun rakennuksen uuden käyttötarkoituksen valinta tehdään rakennuksen ominaisuuksien perusteella. Uusi käyttötarkoitus ei siis vaaranna suojeluarvoja. Uudet toiminnat pyritään sovittamaan vanhojen huonetilaratkaisuiden ja rakenteiden periaatteisiin. Korjaustyössä pyritään säilyttämään olemassa olevia materiaaleja ja rakennusosia uusitaan vain silloin, kun olemassa olevaa ei kohtuudella voida korjata.

Osa Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olevasta rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta rakennuskannasta on suojeltu valtion rakennusten suojelusta annetulla asetuksella, rakennussuojelulailla tai kaavalla. Kuitenkin myös suojelupäätösten ulkopuolelle jäävät arvokkaat ympäristöt ja rakennukset pyritään suojelemaan. Tämä tapahtuu museo- ja ympäristöviranomaisten kanssa laadituilla sopimusmenettelyillä ja kaavoitusviranomaisten kanssa yhteistyössä tehtävällä kaavoituksella.

Laaja tieto- ja taitopohja nähdään korjaustoiminnan lähtökohtana. Suojeluarvoja sisältävistä rakennuksista ja rakennetuista ympäristöistä pidetään yllä tietokantaa. Suojeltavien rakennusten tunnistamiseksi ja arvottamiseksi sekä hoidon ja korjaustoimenpiteiden pohjaksi laaditaan rakennus- ja kulttuurihistorialliset selvitykset. Hoito- ja korjaustoimenpiteet suunnitellaan alan asiantuntijoita käyttäen.

Senaatti-kiinteistöjen esimerkin mukaisesti interiöörien arvoja kunnioittava korjaus perustuu siis omaehtoisuuteen, sisätilojen alkuperäisten ratkaisujen kunnioittamiseen sekä riittävän tiedon keräämiseen korjaus- ja ylläpitotoiminnan pohjaksi.

Ja mikä tärkeintä rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet pyritään pitämään jatkuvassa käytössä. Tämä luo niiden ylläpidolle ja korjaukselle myös kestävän taloudellisen pohjan.

Tarpeellisimmat työkalut rakennusperinnön hoitoon ovat siis tieto ja arvostus. Tiedon ja arvostuksen lisäämiseen tähtäävät myös Euroopan rakennusperintöpäivät.

Euroopan rakennusperintöpäivät, Dagarna för Europas byggnadsarv, European Heritage Days on Euroopan Neuvoston ja Euroopan komission yhteishanke, johon ottavat osaa kaikki 49 Euroopan kulttuuriyleissopimuksen allekirjoittanutta maata.

Suomessa hankkeen kansallisesta koordinaatiosta vastaavana valtion tahona toimivalle ympäristöministeriölle päivät ovat merkittävä keino toteuttaa valtioneuvoston rakennusperintöstrategian mukaisia tavoitteita rakennettuun ympäristöön liittyvän tiedon ja vuorovaikutteisuuden lisäämisestä.

Tapahtumat lisäävät rakennetun kulttuuriympäristön tuntemusta ja arvostusta sekä aktivoivat näin toimintaan rakennusperinnön säilymisen puolesta. Näin ne edistävät rakennusperintöstrategian avainpäämäärää, jonka mukaan rakennusperintö on korvaamaton kansallinen voimavara, jonka säilyminen ja hyvä hoito ovat yhteinen päämäärä ja valtiovallan erityinen tavoite.

Viime vuonna rakennusperintöpäiviin liittyen järjestettiin Suomessa 160 tapahtumaa yli 80 kunnassa. Muun muassa museot, koulut, yhdistykset, kunnat ja valtion tahot ympäri Suomea tarjosivat suurelle yleisölle mahdollisuuden tutustua rakennusperintöön. Paitsi yhteisen kulttuuriperintömme juhlaa, rakennusperintöpäivät ovat myös vapaaehtoistyön, suomalaisen aktiivisen yhdistystoiminnan ja paikallisten toimijoiden yhteistyön voimannäyte.

Euroopan rakennusperintöpäivien viime vuosien menestyksestä tulee siis ensisijassa kiittää paikallisen ja alueellisen tason tapahtumanjärjestäjiä, joita myös tänään on iloksemme päässyt paikalle juhlistamaan Julkiset sisätilat -teeman avausta.

Tänään vuositeeman kunniaksi julkaistava ja seuraavassa alustuksessa esiteltävä Käy sisään! Stig in! -kirja avaa mielenkiintoisia näkökulmia julkisiin sisätiloihin. Tämä ensisijaisesti rakennusperintöpäivien järjestäjien tueksi tuotettu julkaisu esittelee interiöörejä uimahalleista kahviloihin ja apteekeista aseman odotushalleihin.

Toivon, että kirjan artikkelit synnyttävät keskustelua sisätilojen arvoista ja niiden merkityksestä yhteisenä kulttuuriperintönämme - kulttuuriperintönä jota tulee säilyttää myös tuleville sukupolville muistutukseksi juuristamme ja yhteiskuntamme kehityksestä.

Julkiset sisätilat teemavuoden avajaispaikkamme Säätytalo muistuttaa kaiken loistonsa keskellä meitä voimakkaasti myös siitä, että rakennusten arvo ei synny ainoastaan rakennustaiteellisesta merkityksestä, vaan myös niihin liittyvästä kulttuurihistoriasta - elämästä ja muistoista. Rakennusperintö ei ole vain suuria arvokkaaseen ikään yltäneitä monumentteja. Myös lähikaupalla, lempiravintolalla ja kirjastolla on tärkeä merkityksensä elinympäristömme viihtyisyyden kannalta. Käytössä ja hyvässä kunnossa olevat rakennukset ovat yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta.

Julistan nyt Euroopan rakennusperintöpäivien Julkiset sisätilat -teemavuoden virallisesti avatuksi.

Näin lopuksi on etsintäkuulutuksen aika. Toivon, että rakennusperintöpäivien vuositeema innostaa mahdollisimman monia museoita, kansalaisjärjestöjä, kuntien, valtion ja matkailualan tahoja järjestämään tapahtumia, joissa nostetaan esiin rakennusten sisätilojen arvot. Käykää sisään Julkiset sisätilat teemavuoteen!