Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Nepal tähtää keskitulon maaksi – tilausselvitys analysoi tulevia yhteistyön mahdollisuuksia

ulkoministeriö
Julkaisuajankohta 2.5.2022 13.50
Uutinen

Nepal valmistautuu nousemaan vähiten kehittyneen maan luokituksesta vuonna 2026. Ulkoministeriön tilausselvitys analysoi Suomen ja Nepalin muuttuvaa suhdetta, kun yhteistyö laajenee ja kumppanuudet monimuotoistuvat siirtymän myötä.

Koulutyttöjä pesemässä käsiään.
Suomi on tehnyt pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä Nepalin kanssa vesialalla. Kuva: Liisa Takala/UM

Viime vuosikymmeninä Nepal on saavuttanut kehitystavoitteitaan nopeasti: esimerkiksi äärimmäinen köyhyys on vähentynyt huomattavasti. Merkittävä onnistuminen on myös sanitaation ja veden saatavuuden paraneminen, jossa Suomikin on tukenut Nepalia.

Nepalin kehitys ei ole ollut suoraviivaista maan sisäisten ja ulkoisten tapahtumien vuoksi. Yhteiskunnan ja talouden kehityksen haasteina ovat olleet vuosina 1996–2006 käyty sisällissota, vuoden 2015 maanjäristykset ja Intian kauppasaarto sekä viimeisimpänä koronapandemian ja Ukrainan sodan vaikutukset.

”En näe mitään yksittäistä syytä, miksei Nepal voisi nousta vähiten kehittyneen maan luokituksesta. Maalla on potentiaalia ja inhimillistä resurssia erityisesti koulutetussa nuoressa väestössä”, sanoo Suomen Nepalin-suurlähettiläs Pertti Anttinen.

”Nepalin pitäisi kuitenkin pystyä monipuolistamaan talouttaan ja lisäämään tuotteidensa vientiä, joka puolestaan voisi tarjota mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille”, Anttinen jatkaa.

Suosituksena yhteistyön jatkaminen  koulutuksessa

Ulkoministeriön tilaama selvitys analysoi, miten Nepalin siirtyminen pois vähiten kehittyneiden maiden ryhmästä (LDC eli Least Developed Country) vaikuttaa Nepalin ja Suomen välisiin suhteisiin ja yhteistyön mahdollisuuksiin.

Tarkoituksena on selvityksen avulla myös luoda käytäntöjä vastaavalle tarkastelulle, kun jokin muu Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa nousee kansainvälisissä luokituksissa.

Selvityksen mukaan Nepalin siirtymä tuo Suomelle, esimerkiksi yrityksille, paljon yhteistyön mahdollisuuksia. Näitä on erityisesti niillä aloilla ja niissä teemoissa, joissa Suomi on jo pidempään tehnyt yhteistyötä: koulutus, vesi, sanitaatio ja hygienia sekä ihmisoikeuksiin ja ilmastonmuutokseen liittyvä työ.

Selvitys suosittelee Suomelle kumppanuuksia teknillisten alojen ja ammatillisen koulutuksen parissa, erityisesti siirtotyöläisiä ajatellen. Myös korkeakoulutus ja siinä panostus tutkimukseen ja innovaatioihin nähdään tärkeänä.

Suomi kulkenut Nepalin rinnalla pitkään

Nepal on ollut Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kumppanimaa 1980-luvulta lähtien. Vuosikymmenten saatossa Suomi on tehnyt Nepalin kanssa pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä erityisesti metsä- ja vesialalla sekä koulutuksen parissa.

Vuosina 2021–2024 Suomen kehitysyhteistyö keskittyy opetuksen laadun parantamiseen, veteen ja sanitaatioon sekä tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Suomen rahoittamassa korkeakouluyhteistyössä (HEI-ICI) keskitytään erityisesti opettajainkoulutukseen ja digitaalisen oppimisen työkaluihin.

Lisäksi Suomi osallistuu monenkeskisen kehitysyhteistyön kautta YK-järjestöjen ja kehitysrahoituslaitosten työhön Nepalissa. Suomen yhteistyö EU:n kanssa on Nepalissa erityisen tiivistä.

Monet kehitysyhteistyötä tekevät suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat toimineet Nepalissa pitkään. Ne vahvistavat osaltaan paikallista kansalaisyhteistyökuntaa ja tavoittavat erityisesti heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä.

Tilausselvityksestä ulkoministeriölle vastaa suomalaisten yliopistojen UniPID-verkosto (Finnish University Partnership for International Development), joka hallinnoi kehityspoliittista selvitysyhteistyötä tutkijoiden ja ministeriön välillä.

Selvityksen ovat laatineet tutkijat Avinash Dhital, Uma Sigdel, and Uttam Babu Shrestha. Se on riippumaton eikä välttämättä edusta ulkoministeriön virallista kantaa.   

Hanna Päivärinta

Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön viestintäosastolla tiedottajana.

 
Sivun alkuun