Norminpurussa saatu aikaan merkittäviä tuloksia

Miten asiointia viranomaisten kanssa voisi sujuvoittaa? Mahdollistaako vai rajoittaako lainsäädäntö yritysten liiketoimintaideoita? Esimerkiksi näihin kysymyksiin hallitus on etsinyt ratkaisuja säädösten sujuvoittamisen kärkihankkeessa. Eri ministeriöissä tehty työ näkyy sekä kansalaisten että yritysten arjessa.

Lainsäädäntöä sujuvoittamalla ja modernisoimalla sekä sähköisiä menettelyjä kehittämällä on nopeutettu asiointia ja mahdollistettu uudenlaisia toimintatapoja ja liiketoimintamalleja. Lainvalmistelukulttuuri on parantunut hankkeen aikana, ja lainsäädännön vaikutusten arviointi on kehittynyt.

Töitä on tehty kolmen vuoden ajan. Nyt julkaistavat ministeriöiden tilannekatsaukset osoittavat, että tuloksia on saatu aikaan.

Kärkihankkeesta vastaava liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner pitää ensiarvoisen tärkeänä sitä, että kansalaisten arkea helpotetaan.

- Yksi merkittävimmistä sujuvoittamishankkeista on liikennepalvelulaki, joka tulee voimaan 1. heinäkuuta. Sillä on laajat vaikutukset koko yhteiskuntaan ja kansalaisten arkeen, onhan liikenne ja liikkuminen yksi arjen perustarpeista. Liikennepalvelulaki on hyvä esimerkki siitä, miten ministeriöissä valmistaudutaan tulevaisuuteen, tämänkin lain vaikutukset voivat näkyä hyvinkin pitkän ajan päästä, toteaa ministeri Berner. 

- Tämän kevään aikana on tehty mahdolliseksi esimerkiksi nykyistä laajempi opiskelumahdollisuus työttömyysetuutta menettämättä. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus voi kuulostaa etäiseltä, mutta siihen sisältyy monia kansalaisten arkeen liittyviä asioita. Muutoksen myötä edistetään kuluttajien mahdollisuuksia valita itselle sopiva lämmitystapa. Uudistus myös edistää vapaata kilpailua lämmitysmarkkinoilla, jatkaa Berner.

Sähköisten asiointipalvelujen kehittäminen vauhdissa

Sujuvoittamistyötä tehdään aktiivisesti paitsi ministeriöissä myös virastoissa.

- Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeassa tehdään parhaillaan työtä sen eteen, että kansalaiset voisivat tehdä lääkkeen haittavaikutusilmoituksen nykyistä helpommin sähköisesti, sanoo Berner.

Sähköisiä palveluja on kehitetty myös esimerkiksi oikeusministeriössä. Konkurssi- ja yrityssaneerausrekisterin tiedot ovat saatavilla maksutta verkossa osoitteessa www.maksukyvyttomyysrekisteri.om.fi. Hallinto- ja erityistuomioistuinten sähköinen asiointipalvelu on avautunut osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Sisäministeriössä toteutetaan aktiivisesti sisäisen turvallisuuden portaalia. Se on vuorovaikutteinen digitaalinen yhteistyöalustaa turvallisuuden viranomaisille, asiantuntijoille, järjestöille, elinkeinoelämälle sekä paikallis- ja maakuntahallinnolle. Aluehallintovirastot ovat laajentaneet sähköisen asioinnin palveluaan työnantajille.

Robotiikan ja tekoälyn käyttöä asiakaspalvelussa kehitetään Maahanmuuttovirastossa Migrissä.

Valtiokonttori on yhdessä Palkeiden kanssa käynnistänyt kehittämisyhteistyön rakenteellisen e-kuitin käyttöönottamiseksi valtiolla.

Yksi yhdestä -kokeilu jatkuu

Työ- ja elinkeinoministeriössä ja maa- ja metsätalousministeriössä kokeiltiin vuonna 2017 yksi yhdestä -periaatetta. Se tarkoittaa sitä, että yrityksiin kohdistuvat suorat kansalliset sääntelytaakan lisäykset korvataan saman suuruisella sääntelytaakan keventämisellä toisessa yhteydessä.

Toimintatapojen ministerityöryhmä sopi 14.6.2018 kokeilun jatkamisesta. Mukaan tulee muutamia uusia ministeriöitä, mm. liikenne- ja viestintäministeriö. Kokeilua jatketaan vuoden 2019 loppuun asti.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on kehitetty sääntelytaakkalaskuri yksi yhteen -menettelyn tueksi. Laskurin tarkoituksena on auttaa säädösvalmistelijaa sääntelytaakan arvioinnissa ja huolehtia laskelmien yhdenmukaisuudesta. Myös lainsäädännön arviointineuvosto on arvioinut Yksi yhdestä -kokeilua. Lausunnossaan arviointineuvosto katsoi hyväksi jatkaa ja laajentaa kokeilua.

Mitä seuraavaksi?

Säädösten sujuvoittamistyö jatkuu ministeriöissä, ja seuraavan kerran työn tuloksista raportoidaan vuoden lopussa. Työn etenemistä voi seurata www.norminpurku.fi-sivuston, ministeriöiden verkkosivustojen ja valtioneuvoston Hankeikkunan kautta.

Raportit ministeriöiden kevätkauden 2018 hankkeista on saatavilla osoitteessa www.norminpurku.fi/hankkeet.

 

Lisätietoja:

valtiosihteeri Jari Partanen, p. 040 591 1377
lainsäädäntöjohtaja Silja Ruokola, p. 040 580 0894

 

Kevätkauden 2018 keskeisiä hankkeita ministeriöissä Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikennemarkkinoiden lainsäädännön kokoava liikennepalvelulaki tulee voimaan 1.7.2018. Sen tavoitteena on asiakaslähtöiset liikennepalvelut. Liikennepalvelulaki edistää kilpailun tasapuolisuutta henkilöliikennemarkkinoilla sekä henkilö- ja tavaraliikenteen palveluntarjoajien kilpailukykyä.

Liikenneviraston nykyiset liikenteenohjaus- ja hallintapalvelut (tie- rautatie- ja meriliikenteen ohjaus) muutetaan osakeyhtiöksi ja tehtävät siirretään perustettavaan valtion erityistehtäväyhtiöön. Liikenteenohjausyhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.1.2019.

Hallitus on myös esittänyt, että Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Viestintävirasto sekä Liikenneviraston tietyt toiminnot yhdistettäisiin uudeksi virastoksi, Liikenne- ja viestintävirastoksi. Nykyinen Liikennevirasto jatkaisi Väylävirastona. Asia on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.

Eduskunta on hyväksynyt maanteitä koskevan lainsäädännön uudistamisen. Muutoksilla varmistetaan tienpidon laatu, parannetaan laadun valvontaa ja jaetaan vastuut tienpidon järjestämisestä. Lisäksi luodaan puitteet valtakunnalliselle, kaikki liikennemuodot kattavalle liikennejärjestelmäsuunnittelulle.

Syksyn 2018 aikana työn alla ovat luotsauslain muuttaminen, EU:n matkustaja-alusturvallisuuspaketin kansallinen voimaansaattaminen, uusi raideliikennelaki, vesiliikennelain kokonaisuudistus, maakuntauudistuksen täytäntöönpano liikenteen alalla sekä liikennepalvelulain kolmas vaihe.

Maa- ja metsätalousministeriö

Nautaeläinten tapahtumailmoitusten tekeminen helpottuu. Erillistä nautaeläinluetteloa ei enää tarvitse ylläpitää, jos tekee tapahtumailmoitukset (esim. eläimen syntymä tai poisto) sähköisesti 7 päivän kuluessa suoraan nautarekisteriin.

Lailla ja asetuksella Ruokavirastosta yhtenäistetään ja selkeytetään hallinnon rakenteita sekä vahvistetaan toimialan kokonaisohjausta ja poistetaan ohjauksen päällekkäisyyksiä. Tietohallinnon palvelujen tuotantotapaa uudistamalla lisätään tehokkuutta ja joustavuutta ja edistetään toimialan digitalisaatiota.

Lainajyvästöistä ja siemenrahastoista annettu laki kumotaan ja poistetaan näin vanhentunutta sääntelyä. Lakkautettavien lainajyvästöjen ja siemenrahastojen varat voivat siirtyä maataloutta edistävään toimintaan, millä voi olla paikallisia kuntataloutta ja maataloutta vahvistavia vaikutuksia.

Syksyn aikana työn alla ovat kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmän (Kemera) päätösten automatisointi ja aktiiviviljelijä-määrityksen helpottaminen.

Oikeusministeriö

Lailla oikeudenkäynnistä hallintoasioissa täsmennetään hallintolainkäytön sääntelyä, tehostetaan oikeudenkäyntimenettelyä hallintotuomioistuimissa sekä kehitetään korkeimman hallinto-oikeuden asemaa ennakkopäätöstuomioistuimeksi. Eduskunnan käsiteltävänä on myös henkilötietojen käsittelyä koskeva EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentävä lainsäädäntö.

Työn alla ovat lunastuslain uudistaminen, julkisia kuulutuksia koskevan menettelyn uudistaminen sekä osakeyhtiön peruspääomavaatimuksen poistaminen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Päiväkodin ja koulun välistä yhteistyötä helpotetaan osana varhaiskasvatuslakiuudistusta. Uusimiskertojen rajoitteet ylioppilaskirjoituksissa poistetaan ja mahdollistetaan lukion ympärivuotinen haku. Jatkuva opiskelijavalinta mahdollistetaan yhteishaun lisäksi ammatillisessa koulutuksessa. Tutkijoiden ja korkeakoulujen hallinnollista työtä kevennetään tutkimusrahoituksen hakemisessa. Korkeakoulut ovat valmistelleet yhteiset perusteet todistusvalinnoille ja yhtenäistäneet ja keventäneet pääsykoekäytäntöjään.

Puolustusministeriö

Keskeinen tämän kevään sujuvoittamishanke on Puolustusvoimien henkilötietolainsäädännön kokonaisuudistus. Tavoitteena on koota Puolustusvoimia koskevat tietosuojasäännökset yhteen lakiin, mikä mahdollistaa yhtenäisemmän ja siten helpommin sovellettavan ja ymmärrettävämmän tietosuojasääntelyn.

Syksyllä työn alla on vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain kehittäminen.

Sisäministeriö

Pelastuslain muutoksella uudistetaan pelastuslain säännökset nuohouspalvelujen järjestämisestä ja kiinteistöjen velvoitteista.

Pelastuslain ja eräiden muiden lakien muutoksilla pannaan täytäntöön maakuntauudistus sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevasta lainsäädännöstä johtuvat muutokset. Myös väestönsuojarakentamista koskevia säännöksiä tarkistetaan.

Syksyllä 2018 jatketaan toteuttamista ja otetaan täysimääräisesti käyttöön vuorovaikutteinen digitaalinen yhteistyöalusta turvallisuuden viranomaisille, asiantuntijoille, järjestöille, elinkeinoelämälle sekä paikallis- ja maakuntahallinnolle (sisäisen turvallisuuden portaali). Rahankeräyslaki uudistetaan. Valmistellaan arpajaislain tai sen nojalla annettavien asetusten säädösmuutosehdotukset.

Sosiaali- ja terveysministeriö

Säteilylain kokonaisuudistuksessa selkiinnytetään kokonaisuutta, virtaviivaistetaan lupaprosesseja ja korostetaan toimijoiden omavalvontaa. Biopankkilainsäädännön muutoksilla joustavoitetaan toimintaa. Uudistuksessa yhdistetään biopankkien toiminta ja otetaan huomioon EU-tietosuojasääntelyn uudistuksen vaikutukset.

Työsuojeluviranomainen (aluehallintovirastot) on laajentanut sähköisen asioinnin palveluaan työnantajille. Rakennustyön ennakkoilmoituksen sekä asbestipurkutyön ennakkoilmoituksen voi täyttää sähköisesti verkkolomakkeella. Ilmoituksen tiedot siirtyvät työsuojeluviranomaisen sähköiseen valvontatietojärjestelmään.

Syksyn aikana työn alla on sosiaalihuollon työtoimintoja koskevan lainsäädännön uudistus. Se koskee kuntouttavaa työtoimintaa, vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toimintaa, vammaisten henkilöiden työtoimintaa ja kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaa ja työhönvalmennusta. Tavoitteena on uudistaa palvelujen sisältöä siten, että ne nykyistä paremmin edistäisivät asiakkaiden työ- ja toimintakykyä ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Fimea on implementoimassa uutta lääkkeiden haittavaikutusten raportointi- ja hallinnointijärjestelmää, jonka avulla kansalainen voi tehdä lääkkeen haittavaikutusilmoituksen nykyistä helpommin sähköisesti.

Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -muutosohjelman myötä koko Suomeen luodaan perhekeskustoimintamalli, joka toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankerahoituksella ja ministeriön ohjauksessa. Perhekeskus verkostoi lasten ja perheiden matalan kynnyksen palvelut siten, että ne ovat nykyistä helpommin perheiden saavutettavissa. Ikäihmisten kotihoitoa kehitetään ja kaikenikäisten omaishoitoa vahvistetaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö

Kansalaisten arkea on helpotettu mahdollistamalla nykyistä laajempi opiskelumahdollisuus työttömyysetuutta menettämättä. Yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan jatkamalla yksi yhdestä -periaatteen soveltamiseen liittyvää kokeilua lainsäädännöstä yrityksille aiheutuvien sääntelykustannusten hillitsemiseksi. Kokeilua jatketaan vuoden 2019 loppuun ja sitä laajennetaan uusiin ministeriöihin.  Oppisopimuskoulutuksen käyttömahdollisuuksia on laajennettu. Perintätoiminnan lupamenettelyä on kevennetty siirtymällä lupamenettelystä rekisteröintimenettelyyn

Syksyn aikana ministeriössä tullaan modernisoimaan työaikalaki ja lisätään työaikajoustoja. Sähkömarkkinoiden kilpailua tehostetaan luomalla datahub. Tilintarkastusvelvollisuuden alarajaa korotetaan.

Ulkoministeriö

Konsulipalvelulakia on muutettu, samoin Etelä-Afrikan puolisosopimusta. Syyskaudella tullaan tekemään kansallisia muutostarpeita konsulipalvelulakiin, muutetaan ulkomaalaislakia sekä Kolumbian ja Perun kanssa tehtyjä puolisosopimuksia.

Valtiovarainministeriö

Julkishallinnon verkkolaskujen nykymuotoista käsittelyä voidaan keventää automatisoinnilla ja robotiikalla. Tätä tavoitetta edistävän valtion uuden tilaustenhallinta- ja laskujenkierrätysjärjestelmän pilotointi on aloitettu toukokuussa 2018. Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa annetun direktiivin kansallista toimeenpanoa sekä tarkastelemaan muuta kansallista kehittämistä.

Valtiokonttori on yhdessä Palkeiden kanssa käynnistänyt syksyllä 2017 kehittämisyhteistyön rakenteellisen e-kuitin käyttöönottamiseksi valtiolla. Rakenteellinen e-kuitti on osa kaikkia yhteiskunnan toimijoita koskevaa yleistä taloushallinnon informaation rakenteistamista ja digitalisointia. Tavoitteena on pilotoida rakenteellista e-kuittia vuoden 2019 kevään aikana Taxi Helsinki Oy:n kanssa.

Verohallinto julkaisi vuonna 2017 järjestökentän toiveesta ohjeen "Yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymykset". Ohje on ensimmäinen yleishyödyllisten yhteisöjen, julkisyhteisöjen ja muiden vapaaehtoistyötä tekevien järjestöjen ennakkoperintäkysymyksiä koskeva kattava ohje.

Myös vapaaehtoistyöntekijöille maksettavien kilometrikorvausten enimmäismäärää esitetään muutettavaksi. Enimmäismäärää korotettaisiin nykyisestä 2 000 eurosta 3 000 euroon kalenterivuodessa. Samalla verovapaiden matkakustannusten korvausten soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan myös muun muassa valtiolta, kunnalta tai seurakunnalta saatuja matkakustannusten korvauksia. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta.

Ympäristöministeriö

Jätelain muutoksella muutettiin yhdyskuntajätehuollon vastuunjakoa. Muutos perustuu hallitusohjelman tavoitteisiin.

Maankäyttö- ja rakennuslain 57 a § ehdotetaan kumottavaksi. Pykälässä säädetään mahdollisuudesta antaa asemakaavassa määräys rakennuksen liitämisestä kaukolämpöverkkoon. Lainmuutoksen tavoitteena on edistää kuluttajien mahdollisuuksia valita itselle sopiva lämmitystapa ja tätä kautta edistää vapaata kilpailu lämmitysmarkkinoilla.

Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2030 vauhdittaa kiertotaloutta ja alan yritystoimintaa. Samassa yhteydessä luovuttiin alueellisista jätesuunnitelmista.

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa on uudistettu. Eräiden jätteiden käyttöön maarakentamisessa ei enää tarvita ympäristölupaa tiettyjen edellytysten täyttyessä. Asiasta on kuitenkin tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle.

Ympäristönsuojelulakiin sisällytettäisiin säännökset uudesta ilmoitusmenettelystä, jolloin eräitä toimintoja siirtyisi ympäristölupamenettelystä ilmoitusmenettelyyn. Hallituksen esitys annetaan kesäkuun viimeisellä viikolla.

Syksyn aikana työn alla ovat ympäristöllisten menettelyjen yhden luukun lainsäädäntöhanke, ympäristönsuojelulain ja vesilain lupamenettelyjen sähköistäminen, rakennusperinnön suojelua koskevan lainsäädännön muuttaminen, valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden jäteluonteen päättymisestä sekä rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmää koskevan lainsäädännön uudistaminen.

Norminpurku.fi: Ministeriöiden norminpurkuhankkeet - tilanne kesäkuussa 2018
Norminpurku.fi: Tuloksia ja hankkeiden seuranta
Valtioneuvosto.fi: Norminpurku - Säädösten sujuvoittaminen - kärkihanke (LVM034:00/2017)
Valtioneuvosto.fi: Säädösten sujuvoittamisen toimeenpanoryhmä (LVM062:00/2015)
Valtioneuvosto.fi: Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen
Valtioneuvosto.fi: Hallitusohjelman toteutus ja kärkihankkeet