Pääministeri Antti Rinteen päätöspuheenvuoro Suomen hallitusmuoto 100 vuotta –juhlaseminaarissa 13.9.2019

(Muutosvarauksin)

Hyvät ystävät, hyvät kuulijat, bästa vänner!

On hienoa olla lausumassa päätössanoja seminaarissa, jonka aiheena on 100-vuotias hallitusmuotomme. Haluan kiittää kaikkia niitä, jotka ovat olleet järjestämässä, suunnittelemassa ja toteuttamassa sitä, että voimme juhlistaa yhdessä edistyksellistä hallitusmuotoamme. Haluan myös kiittää tähän seminaariin osallistujia sekä hyvien puheenvuorojen käyttäjiä.

Kuten hyvin tiedätte, tällä viikolla olemme juhlistaneet satavuotista hallitusmuotoa hienolla tavalla.Tiistaina kokoonnuimme eduskuntaan, tasavaltamme ja demokratiamme tärkeimpään paikkaan.

Istuntosalissa soitettu fanfaari, tasavallan presidentin, eduskunnan puhemiehen ja pääministerin puheet sekä Ylioppilaskunnan Laulajien esittämä Jean Sibeliuksen kuoroteos Venematka alleviivasivat tilaisuuden arvokkuutta.

Bästa vänner,

Den här veckan har vi firat Finlands hundraåriga regeringsform som har gett oss många möjligheter. Demokratiutveckling, bättre mänskliga rättigheter, västerländsk demokrati, en välfärdsstat och ett samhälle som är tryggast i världen.

Vi ska vara stolta över det.

Hallitusmuotomme on asia, jota on syytä juhlistaa. Se on nimittäin mahdollistanut meille valtavan paljon.

Jatkuvan demokratiakehityksen.

Järjestelmällisen kansalais- ja ihmisoikeuksien parantamisen.

Länsimaisen oikeusvaltion, joka suojelee yksilöä sekä takaa ihmisten vapauden.

Hyvinvointivaltion, jonka ideana on aina ollut, että kenenkään ei tarvitse pelätä epäonnistumista ja että epäonnistuminen ei poista mahdollisuutta onnistua uudestaan.

Yhteiskunnan, joka on maailman turvallisimpia täällä asuville ihmisille.

Näistä saavutuksista on syytä olla kovin ylpeä.

Hyvät kuulijat!

Kerroin tiistaina eduskunnassa pitämässäni puheessa, että valtiovalta osallistuu Leo Mechelinin koottujen teosten julkaisuun.

Mechelin ei ole suurelle yleisölle niin tuttu henkilö kuin hänen ansionsa antaisivat olettaa. Mutta kolme vuotta ennen Suomen itsenäistymistä kuollut Mechelin oli merkittävä henkilö itsenäisestä Suomesta unelmoinneille kansalaisille sekä suomalaisen oikeusvaltion ja hallitusmuodon synnylle.

Mechelinin merkityksestä aikalaisilleen kertoo paljon se, että suuri suomalainen runoilija Eino Leino kuvasi häntä ”sorretun kansan päämieheksi” runossaan Kansalaisseppel, jonka Leino kirjoitti Mechelinin hautajaisiin.

Kiitos edellisten sukupolvien tekemän työn, Leo Mechelinin ja monien muiden, meidän nykyisten päättäjien työ on helpompaa. Kunniakas historiamme paitsi valaisee tulevaisuuttamme, myös antaa meille neuvoja ja selkänojaa.

Esimerkkinä neuvoista toimikoon entisen pääministerin, Rafael Paasion hieno toteamus:

“Jos et ole aivan varma, miten toimia, ole aina heikomman puolella.”

Pääministeri Paasion lausahdus lienee tarkoitettu ohjeeksi poliitikoille, mutta aivan yhtä hyvin se olisi voinut olla kuvaus hallitusmuotomme tai Suomen perustuslain tarkoituksesta.

Siitä, että jokaista ihmistä ja yksilöä suojellaan. Siitä, että jokaisen ihmisen vapaus turvataan.

Hyvät ystävät, bästa vänner!

I Finland har vi vant oss vid demokratins och rättsstatens grundläggande värden: mänskliga rättigheter, oberoende domstolar och yttrandefrihet.

Det är saker som vi är kända för i hela världen.

Men vi måste komma ihåg att de aldrig har varit en självklarhet. Varken nittonhundranitton eller tjugohundranitton.

Olemme tottuneet Suomessa länsimaisen demokratian ja oikeusvaltion perusarvoihin. Ihmisoikeuksiin, riippumattomiin tuomioistuimiin, sanan- ja lehdistönvapauteen sekä jakamattomaan ihmisarvoon.

Näistä meidät tunnetaan ympäri maailmaa.

Muun muassa näiden asioiden takia moni muu yhteiskunta pitää meitä esikuvanaan.

Meidän on kuitenkin muistettava, että nämä asiat eivät ole koskaan olleet itsestäänselvyyksiä. Eivät vuonna 1919 eivätkä vuonna 2019.

Niitä on puolustettava jokainen päivä. Vastuu siitä on demokraattisesti valituilla päättäjillä.

Demokratiaa ja oikeusvaltiota vastaan yritetään hyökätä. Sellaiselle toiminnalle on oltava nollatoleranssi. Toimimme tämän mukaisesti Suomessa, Euroopassa ja kansainvälisesti.

Miksi näin?

Koska hyökkäykset demokratiaa ja oikeusvaltiota vastaan ovat ennen kaikkea hyökkäyksiä kansalaisia, ihmisiä vastaan.

Hyökkäyksiä on nähty ennenkin, mutta jokainen kerta eduskunta on tehnyt tehtävänsä ja puolustanut suomalaista demokratiaa.

Niin toimimme jatkossakin, koska se on meidän tehtävämme.

Koska tiedämme, mitä ihmisille tapahtuisi, jos oikeusvaltioperiaatteesta luovutaan.

Ei mitään hyvää.

Siksi demokraattisesti valittujen, kansan äänestämien päättäjien on syytä pitää mielessä seuraava:

Jos emme ole aivan varmoja, miten toimia, puolustakaamme aina demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta.

Syy on hyvin yksinkertainen:

Silloin olemme aina ihmisen ja vapauden puolella.

Aivan kuten 100-vuotias hallitusmuotomme.