Pääministeri Juha Sipilä strategisen hallitusohjelman tiedonantokeskustelussa eduskunnassa 2.6.2015

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Uusi hallitus tuo nyt ohjelmansa tiedonantona eduskunnalle perustuslain edellyttämällä tavalla. Hallitusohjelma ja sen liitteet sisältävät kaiken sen, mistä hallitusneuvotteluissa on sovittu kolmen puolueen kesken. Ohjelma on strateginen muutosohjelma. Kaikkea ei ole totuttuun tapaan kirjoitettu ohjelmaan, vaan moni hallinnonalan kehittämishanke jatkuu entiseen tapaan. Hallitusohjelman punaisena lankana on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin monella työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävällä toimenpiteellä.

Strategisen hallitusohjelman lisäksi teimme poikkeuksellisen yksityiskohtaisen talousohjelman koko hallituskaudeksi. Mitään ei kuitenkaan tapahdu ilman työtä ja satsauksia. Sen vuoksi työstämme vielä hallitusohjelman kärkihankkeisiin liittyviä panostuksia toimintasuunnitelmaan ja ne tuodaan myöhemmin syksyllä eduskuntaan.

Kun uudistaminen unohtuu pitkäksi aikaa, joudutaan leikkausten tielle. Nyt meidän on samaan aikaan säästettävä ja vietävä läpi isoja uudistuksia. Suomella on vain kaksi vaihtoehtoa. Joko uudistamme itse tai joku tekee sen puolestamme. Euroopan talouden ihmelapsesta on tullut maa, joka on vaarassa joutua liiallisen alijäämän menettelyyn ja Brysselin budjettivalvonnan alle. Haluamme pitää omat asiat omissa käsissämme ja tehdä tarvittavat päätökset itse.

Kansantuotteemme on suunnilleen samalla tasolla kuin kahdeksan vuotta tai politiikan ajanlaskua käyttäen kaksi vaalikautta sitten. Julkisen talouden menot ovat kuitenkin kasvaneet aivan viime aikoihin saakka lähes samaa tahtia kuin vuosituhannen alun vahvan talouskasvun vuosina. Tulojen ja menojen erotus on katettu velanotolla.

Emme voi enää jatkaa tällä tiellä. Jos elvyttäminen velalla oikeasti auttaisi, Suomen talouden pitäisi olla nyt aivan erinomaisessa kunnossa. Olemme ottaneet monta vuotta peräkkäin syömävelkaa seitsemän, kahdeksan miljardia euroa. Silti työttömyys on korkealla ja talouden kasvu hiipunut. Vienti ei vedä. Kilpailukykymme on rapautunut 10–15 prosenttia suhteessa keskeisiin kilpailijamaihimme.

Talouden kehitys ei ole pelkästään poliitikkojen päätettävissä. Hallitukset voivat parhaimmillaankin luoda vain edellytyksiä työnteolle ja yrittämiselle. Pahimmillaan julkisen vallan toimet voivat heikentää taloudellista toimeliaisuutta. Näin on valitettavasti meilläkin vuosien mittaan käynyt. Olemme menettäneet ketteryytemme liialliseksi kasvaneella sääntelyllä ja hallinnoinnilla. Yhteiskuntaa on rakennettava enemmän luottamuksen kuin sääntelyn ja valvonnan varaan.

Aloitamme uudistustyön hallitusohjelmasta ja työskentelytavoistamme. Strategista johtamista noudatetaan jo lähes kaikille muilla elämänaloilla, nyt oli korkea aika tuoda se myös politiikkaan.

Strategian lähtökohta on tavoitetila, johon pyrimme seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tuo visio on täsmennetty viideksi erilliseksi tavoitteeksi, joista on johdettu tavoitteet hallituskaudeksi. Lopuksi olemme määritelleet kärkihankkeet, joilla tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan.

Hallitusohjelman ensimmäinen luku kertoo yhteisen tavoitteemme Suomesta kymmenen vuoden kuluttua. Haluamme rakentaa sillan, jota pitkin kulkemalla pääsemme edessä olevien vaikeuksien yli ehjänä kansakuntana. Tavoitteemme on, että vuonna 2025 Suomi on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä ja yhteiskunnassa vallitsee keskinäinen luottamus.

Olemme valinneet viisi tärkeintä tavoitetta, jotka pitää saavuttaa yhteiseen visioon pääsemiseksi. Nuo viisi tavoitetta ovat:

työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen
osaamisen ja koulutuksen uudistaminen
hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen vauhdittaminen
sekä viidentenä toimintatapojen uudistaminen digitalisaation hyödyntämisen, kokeilujen ja normien purkamisen kautta.

Näille viidelle sektorille on määritelty hallituskauden tavoitteet ja niille asetetaan mittarit, joiden avulla seuraamme tavoitteiden toteutumista. Lopuksi olemme päättäneet yhteensä 26 kärkihankkeesta, jotka toteutamme hallituskauden aikana.

Poimin pari esimerkkiä kultakin viideltä lohkolta:

Uudistamme työvoimahallinnon enemmän työllisyyttä tukevaksi.

Puramme työn vastaanottamista haittaavia kannustinloukkuja ja alennamme rakenteellista työttömyyttä.

Lisäämme asuntorakentamista.

Edistämme uusien oppimisympäristöjen luomista ja tuomme digitaaliset materiaalit peruskouluihin.

Teemme Liikkuva koulu –hankkeesta valtakunnallisen niin että peruskoulussa liikutaan tunti päivässä.

Teemme toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin ja kehitämme nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan.

Kehitämme ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistamme omaishoitoa.

Toteutamme lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman.

Edistämme siirtymistä hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Luovumme hiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolitamme tuontiöljyn käytön kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana.

Käymme normitalkoisiin sujuvoittamalla säädöksiä.

Julkisia palveluja digitalisoidaan. Johtamista parannetaan ja otetaan käyttöön kokeilukulttuuri.

Toteutamme merkittäviä rakenteellisia uudistuksia.

Eläkeuudistus toteutetaan kolmikantaisessa valmistelussa viime vaalikaudella syntyneen sopimuksen mukaisesti.

Toteutamme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jatkamalla siitä, mihin muutama kuukausi sitten jäätiin. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan antamista vaihtoehdoista valitsimme uudistuksen kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta.

Kansanvaltaisuuden turvaamiseksi SOTE-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot. Myös uudistuksen rahoituksen suuntaviivat on määritelty ja koko hanketta varten asetetaan parlamentaarinen seurantaryhmä.

Kuntien kustannuksia vähennetään miljardilla eurolla karsimalla niiden lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita. Tämä vaatii koko kuntia ohjaavan säätelypolitiikan periaatteiden uudistamista.

Arvoisa rouva puhemies!

Uskon, että vuoden 2025 tavoitetilan lisäksi nämä edellä kertomani strategiset linjauksetkin voitaisiin hyväksyä laajalla enemmistöllä tässä salissa. Sen sijaan hallitusohjelman talouspäätökset herättävät varmasti keskustelua.

Hallitus lähtee siitä, että meidän pitää lopettaa velaksi eläminen tässä maassa vuoteen 2021 mennessä. Lisäksi on löydettävä keinot siihen, miten julkisen talouden yhteensä kymmenen miljardin suuruinen kestävyysvaje katetaan.

Olemme jakaneet tuon kymmenen miljardin euron urakan karkeasti kahteen osaan. Osa katetaan säästöillä ja loput rakenteellisilla uudistuksilla, joihin viittasin edellä.

Olemme päättäneet yhteensä neljän miljardin euron säästöistä julkiseen talouteen tällä vaalikaudella. Nuo säästötoimet on kerrottu hyvin yksityiskohtaisesti hallitusohjelman liitteessä.

Tunnustamme avoimesti, että nämä julkisen talouden säästöt tekevät kipeää monille väestöryhmille. Yritämme toteuttaa ne niin oikeudenmukaisesti kuin mahdollista. Olemme kohdistaneet säästöt mahdollisimman pitkälle seiniin ja rakenteisiin ihmisten tarvitsemien palvelujen ja tulonsiirtojen sijasta.

Emme koske lapsilisien tasoon. Takuueläkkeisiin esitämme jopa pientä korotusta. Omaishoitajien jaksamista tuetaan 75 miljoonan euron satsauksella.

Säästöpäätökset eivät vaaranna hyvinvointiyhteiskuntaa. Säästämättä jättäminen sen kyllä vaarantaisi jo muutaman vuoden tähtäimellä.

Verotuksemme on ennätyskireää. Kilpailukykymme ei kestä enää korkeampaa veroastetta, joten sen kiristäminen ei ole mahdollista. Toisaalta tässä tilanteessa emme voi sitä keventääkään. Säilytämme suurituloisten solidaarisuusveron, mutta kevennämme pieni- ja keskituloisten verotusta. Veropohjaa tiivistämällä saamme tilaa myös yrittäjyyden ja riskinoton kannustamiselle.

Kun Suomi ei nouse veroja kiristämällä, ei se nouse säästämälläkään. Siksi esitämme myös yhteensä 1,6 miljardin euron kasvupanostusta korjausvelan vähentämiseen ja edellä kerrottujen hallituskauden strategisten tavoitteiden toteuttamiseen. Liikenneverkon korjausvelan vähentämisen osuus tästä satsauksesta on 600 miljoonaa euroa. Panostukset rahoitetaan omaisuustuloilla. Lisäksi hyödynnämme EU:n strategisten investointien rahastoa ja Euroopan investointipankin välineitä. Vaikka Tekesin määrärahoista joudutaan tinkimään, yritysten kasvun rahoitusta helpotetaan parantamalla oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuutta.

Suomen uusi nousu vaatii rohkeita päätöksiä ja laajaa yhteistyötä. Säästöissä helpoimmalla pääsevät nyt työssäkäyvät. Siksi esitämme yhteiskuntasopimusta, joka alentaisi yksikkötyökustannuksia vähintään viisi prosenttia. Sopimukseen sisältyy myös työntekijöiden muutosturvan parantaminen ja siihen liittyvä koulutusmalli. Keskustelemme tästä kokonaisuudesta työmarkkinaosapuolten kanssa ja hallitus tekee esityksen heinäkuun loppuun mennessä. Odotamme siihen työelämän osapuolten vastausta alkusyksyyn mennessä. Jos ja toivottavasti kun työmarkkinajärjestöjen vastaus on myönteinen, järjestöillä olisi aikaa vuoden 2017 maaliskuuhun saakka viedä nämä ratkaisut työehtosopimuksiin. Hallitus on valmis tukemaan yhteiskuntasopimusta ja palkkaratkaisuja merkittävillä tuloveron kevennyksillä. Näiden ratkaisujen on yhdessä vahvistettava julkisen talouden tasapainoa määrällä, joka vastaa puolta prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon.

Olemme kertoneet avoimesti myös vaihtoehdon yhteiskuntasopimukselle. Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii siinä tapauksessa yhteensä puolentoista miljardin euron menoleikkaukset ja veronkorotukset.

Tämä ei ole uhkailua tai kiristystä vaan avoimuutta. Tämä hallitus ei väistä vastuutaan eikä perusta ohjelmaansa toiveille todellisuuden sijasta vaan kantaa vastuunsa kaikissa vaihtoehdoissa.

Vetoamme kaikkiin etupiireihin yhteisen edun nimissä. Mitä isompi joukko lähtee talkoisiin mukaan, sitä kevyempi jokaisen kuorma on. En näe mitään edellytyksiä yhteiskuntasopimusesityksen jättämiselle heinäkuun lopussa ellei yhteiskunnan eliitti sitoudu kunnolla tasavallan presidentinkin peräänkuuluttamaan kohtuuteen.

Arvoisa puhemies!

Lopuksi vain lyhyesti hallitusohjelman kirjauksista ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, joista meillä vallitsee laaja kansallinen yksituumaisuus.

Erityisesti Ukrainan kriisin seurauksena Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt. Vastaamme tähän kehitykseen harjoittamalla aktiivista ulkopolitiikkaa, vahvistamalla maamme puolustuskykyä ja sisäistä turvallisuutta sekä tiivistämällä kansainvälistä turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä.

Euroopan unionin jäsenyys on poliittinen valinta, joka kytkee Suomen läntiseen arvoyhteisöön. EU-politiikassa painopisteemme on talouskasvun ja työllisyyden edistäminen. Unionin on luotava edellytykset Euroopan kehittymiselle puhtaan teknologian sekö bio- ja kiertotalouden edelläkävijäksi.

Euroopan unionin on keskityttävä olennaisimpiin kysymyksiin, eikä integraatiota ole tarpeen syventää kaikilla politiikan aloilla. Hallitus arvioi kaikkea EU-sääntelyä talouskasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden näkökulmasta ja edellyttää vastaavaa käytäntöä myös EU:n toimielinten tasolla. Suomi tavoittelee nykyistä vähemmän, mutta parempaa ja kevyempää sääntelyä.

Arvoisa puhemies!

Seuraavat neljä vuotta tulevat olemaan vaikeita. Nyt on viimeinen hetki kääntää Suomen suunta. Tästäkin selvitään. Nyt meidän jokaisen on löydettävä itsestämme uudistaja.