Pääministeri Katainen vuoden 2012 talousarvioehdotuksen lähetekeskustelussa

Arvoisa Herra Puhemies,

Noin kuukausi sitten käydyssä keskustelussa ajankohtaisesta taloustilanteesta totesin, että talouden epävarmuus on lisääntynyt merkittävästi. Viimeisten viikkojen aikana tuo epävarmuus ei suinkaan ole poistunut, vaan päinvastoin kasvanut. Uutiset erityisesti Euroopasta ovat huolestuttavia. Viime viikolla Espanjan ja Italian luottoluokituksia laskettiin. Epäilykset pankkijärjestelmän kestävyyttä kohtaan kasvavat. Olennaisimpia ovat nyt ne toimenpiteet, joilla voidaan suojata muut maat ja perustaltaan terveet pankit vakavilta tarttumariskeiltä. Suomi ja Eurooppa eivät kestäisi uutta pankkijärjestelmän kriisiä, eikä uusien maiden syöksymistä rahoituskriisiin.

Ylivelkaantuminen on ongelma niin EU-maissa, Yhdysvalloissa kuin Japanissakin. Tämä on sekä huonon talouspolitiikan syy että edellisen finanssikriisin seuraus. Kaikkien valtioiden kykyyn selviytyä veloistaan ei luoteta. Kaatuuko joku maa maksukyvyttömyyteen ja kaataako se muita mennessään? Syntyykö hallitsematon paniikki? Tämä heittää varjon maita luotottaneiden pankkien ylle. Kun ei varmasti tiedetä, kestävätkö pankit mahdolliset tappiot, epäillään kaikkia. Se, etteivät finanssitoimijat uskalla lainata toisilleen rahaa, uhkaa jäädyttää rahoitusmarkkinat. Tämä puolestaan horjuttaa terveitäkin pankkeja ja yrityksiä. Pankkikriisi ei olisi vain pankkien ongelma, vaan sen asiakkaiden, eli kotitalouksien ja yritysten ongelma.

Oikotietä onneen ei ole. Tilanteen vakauttaminen vaatii ensisijassa ongelmamaiden tiukkaa talouskuuria. Jos luottamuksen on menettänyt, sen voi itse ansaita takaisin. Kukaan muu ei sitä toiselle voi luovuttaa.

Eurooppalainen talouskuri tarkoittaa tiukkaa talouslinjaa myös Suomessa. Myös Suomi on velkaantumisen tiellä. Lisäksi kansantalouttamme rasittaa pitkän aikavälin kestävyysvaje, joka johtuu pääosin ikääntymisestä, eli työikäisen työvoiman supistumisesta ja palvelutarpeiden kasvusta. Eläketulo on palkkaa pienempi ja siksi siitä maksetaan vähemmän veroja kunnalle ja valtiolle. Kuitenkin iän myötä palvelujen tarve lisääntyy.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan kestävyysvajeemme on noin 10 miljardin euron luokkaa, vuosittain. Tulevalla neljän vuoden kehyskaudella Suomi uhkaa velkaantua noin 6-7 miljardin euron vuosivauhtia, mikäli uusia toimia ei tehdä. Tämä ei ole hyväksyttävä suunta. Siksi hallitusohjelmaan sisältyvät tiukat perälautakirjaukset, joilla varmistetaan velkaantumiskehityksen kääntyminen laskevalle uralle.

Me suomalaiset olemme ansaitusti ylpeitä vastuuntuntoisesta talouden pidostamme ja siitä, että olemme takavuosina onnistuneet luomaan Suomesta Euroopan yhden vahvimmista talouksista ja hyvinvointiyhteiskunnista. Suomen vahva talous ei ole syntynyt itsestään, vaan siksi, että olemme toimineet vastuullisesti, vaikka leikkaukset ja verojen korotukset ovat meille aivan yhtä kipeitä kuin kaikille muillekin. Ahon ja Viinasen sekä Lipposen ja Niinistön hallitukset toimivat 90-luvun taitteessa isänmaallisesti kantaen raskasta vastuuta Suomen tulevaisuudesta. Nyt jälkikäteen me osaamme sitä työtä arvostaa.

Olemme jälleen tilanteessa, missä vaaditaan samaa lujuutta, määrätietoisuutta, vastuuntuntoisuutta ja harkitsevaisuutta. Suomi ei pärjää siksi, että se on Suomi, vaan siksi, että suomalaiset kykenevät tekemään oikeita, joskus vaikeita päätöksiä. Teot ovat kauneinta puhetta.

Arvoisa puhemies,

Talouden kasvu on tulevaisuuden kannalta olennainen asia. Positiivisina kasvun tekijöinä Suomessa voidaan pitää uudistettua yliopistokenttää, ammattitaitoista työvoimaa, järjestäytynyttä yhteiskuntaa ja globaalisti toimivia moderneja yrityksiä. Kasvun kannalta olennainen tekijä on myös luottamus julkiseen talouteen. Kansalaisten ja yritysten on voitava luottaa maansa tulevaisuuteen ja päättäjiensä kykyyn hoitaa vaikeitakin asioita vastuullisesti. Tämä on edellytys investoinneille, kysynnän säilymiselle ja uusien työpaikkojen syntymiselle.

Yrittäjä laajentaa toimintaansa ja investoi, jos kysyntää riittää ja hän luottaa omaan ja ympäristönsä tulevaisuuteen. Jos hänellä on syytä epäillä omaa, maansa tai laajemman taloudellisen ympäristön tulevaisuutta, hän ei uskalla investoida. Aivan yhtälailla luottamuksen ylläpito on välttämätöntä, jotta saamme säilytettyä parhaan mahdollisen luottoluokituksen. Tällä puolestaan on suora vaikutus lainoista maksamiimme korkoihin. Kasvu syntyy siis luottamuksesta ja tulevaisuuden uskosta, mihin vaikuttaa merkittävästi linjakas ja uskottava talouspolitiikka.

Hallitus haluaa vahvistaa suomalaista ja pohjoismaista hyvinvointimallia. Siinä yhdistyvät globaali, kilpailukykyinen ja avoin talous sekä välittävä ja tasa-arvoinen sivistysyhteiskunta. Molemmat puolet tarvitaan – ilman toista toinenkaan ei pärjää. Avoin, kilpailukykyinen ja globaalisti toimiva talous on riittävän tuottoisa, jotta laadukkaat, mutta hintavat palvelut ja tulonsiirrot voidaan rahoittaa. Tasa-arvoa lisäävät palvelut ja tulonsiirrot puolestaan takaavat sivistyksen, osaamisen, terveyden ja sen, että kaikki saavat yhtäläisen mahdollisuuden. Tämä tuo luottamusta ihmisten välille ja jokaiselle omaan tulevaisuuteensa.

Tällaisen kovissakin paikoissa koetellun mallin on osattava myös uusiutua. Menneeseen ei kannata hirttäytyä, sillä maailma muuttuu koko ajan. Meidän on löydettävä ne henkiset ajurit, jotka synnyttävät uutta ja auttavat menestymään globaalissa taloudessa. Laadukas koulutus, kilpaileva tutkimus, ahkeruuteen ja riskinottoon kannustava verotus, turvalliset ja joustavat työmarkkinat sekä luottamus sääntöjen pitävyyteen ovat muiden tekijöiden ohella asioita, jotka ovat keskeisiä menestyksen tekijöitä.

Menestyksemme takaajana on myös paljon henkisiä ominaisuuksia, joilla on kantavuutta tulevaisuudessakin. Niitä ei voi lailla säätää, mutta me itse kukin voimme vahvistaa niiden arvoa omilla teoillamme ja sanoillamme. Kohtuus, harkitsevaisuus, vastuullisuus, ihmisyyden ja erilaisuuden kunnioittaminen, maltillisuus ja kyky sopia suuremman yhteisen hyvän saamiseksi ovat aina olleet suomalaisen taloudellisen menestyksen takana.

Arvoisa puhemies,

Mikäli maailmanlaajuinen talouskriisi onnistutaan torjumaan yhteisillä, kansainvälisillä toimilla, edessämme on parhaimmillaankin pidempään jatkuva hitaan kasvun kausi. Tähän meidän on nyt viisasta varautua.

Hallituksen talouspolitiikassa keskeisellä sijalla ovat toimet, joilla voimme parantaa kilpailukykyä, ylläpitää ostovoimaa, kannustaa työntekoon ja työllistämiseen sekä vahvistaa osallisuuden tunnetta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Edellä mainittuja tavoitteita toteutamme muun muassa nuorten yhteiskuntatakuun kautta. Jokaiselle nuorelle taataan jokin mielekäs toiminnan muoto, koulutuksesta ja harjoittelusta aina työpaikkaan saakka. Haluamme tällä vahvistaa tulevaisuuden uskoa ja auttaa nuoria eteenpäin elämässä ottamaan vastuuta itsestään ja läheisistään. Tavoitteemme on vahvistaa työnteon ensisijaisuuden periaatetta ja henkeä.

Veroratkaisut puolestaan vahvistavat sitä linjaa, jolla kannustetaan työn tekemistä ja työllistämistä. Ympäristön kuormitusta ja kulutusta verotetaan sen sijaan enemmän. Verotuksen kiristäminen tuntuu aina jonkun lompakossa, sillä sellaista veroa ei olekaan, jota joku ei joutuisi maksamaan. Näin ollen on valittava periaatteet, joita verotuksella halutaan edistää. Hallitukselle ne ovat työnteon ja työn teettämisen kannattavuus, kulutuksen verottaminen ja oikeudenmukaisuuden lisääminen.

Kasvun edistämiseksi budjettiriihessä päätettiin uudelleenkohdennuksista tutkimusinfraan ja vihreään talouteen sekä Finnveran riskinottokyvyn lisäämisestä. Hallitus tuo eduskunnalle esityksen viennin rahoituksen vahvistamisesta, mikä nostaa vientiyrityksemme samalle viivalle kilpailijamaiden kanssa rahoituksen osalta. Kehyskaudella energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroleikkurin parannus astuu voimaan vuoden 2013 alussa ja yritysten t&k -vähennyksen toteuttamismahdollisuudet selvitetään pikaisesti. Kuluvan vuoden kolmannessa lisätalousarviossa korotetaan laivanrakennuksen innovaatiotukea, mikä edistää telakkateollisuuden huippuosaamisen ja työpaikkojen säilymistä Suomessa.

Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korotus on osoitus siitä, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevista pidetään huolta. Perusturvan varassa elävien aseman parantaminen lisää luottamusta ja edistää kotimaista kysyntää. Perusturva korottuu ensi vuoden alusta alkaen 100 eurolla kuukaudessa indeksikorotuksen lisäksi.

Työmarkkinaratkaisu on ensiarvoisen tärkeä sekä kotimarkkinoiden että vientikilpailukyvyn kannalta. Suomalaiset vientiyritykset pärjäävät maailmalla, mutta pärjäävätkö ne Suomessa? Tämä on iso kysymys, joka määrittelee muun muassa sen, syntyvätkö yritystemme investoinnit Suomeen vai muualle maailmaan. Suomen on siis säilytettävä kilpailukykynsä, jotta yritysten kannattaisi investoida ja työllistää nimenomaan Suomessa.

Hallitus on tehnyt hartiavoimin työtä sen eteen, että maahan saataisiin koordinoitu, raamittava työmarkkinaratkaisu. Käsityksemme mukaan tällä metodilla olisi mahdollista estää epäterveen ja hintoja nostavan palkkakilpailun räjähtäminen käsiin. Yhtälailla tämä olisi tärkeä väline kilpailukyvyn, ostovoiman, työllisyyden ja ennustettavuuden lisäämiseksi.

Arvoisa puhemies,

Suomea pitää uskaltaa uudistaa. Kunnat joutuvat painimaan kasvavien palvelutarpeiden ja kasvavien kustannusten kanssa. Jokainen ymmärtää sen, että velkaantumistaan vähentävä valtio ei voi samassa tahdissa lisätä rahoitustaan kunnille. On siis päätettävä, uudistetaanko rakenteita, jotta rahat riittävät, vai vähennetäänkö palveluja. Hallitus uudistaa mieluummin rakenteita. Tästä syystä toteutetaan kuntauudistus, jonka tavoitteena ovat vahvat, elinvoimaiset ja taloudellisesti toimeen tulevat kunnat.

Nyt on olennaista saada aikaan päättäväinen uudistamisen henki. Tarvitsemme sitä samaa henkeä, jota olemme nähneet eri puolilla Suomea, missä tulevaisuusorientoituneet kuntapäättäjät ovat rohkeasti ja isänmaallisesti luoneet uutta elinvoimaisempaa Suomea. Ihailen esimerkiksi kaikkia uuden Jyväskylän rakentajia. Kyse ei siis ole mistään pakottamisesta tai keskittämisestä, vaan sen tosiasian tunnustamisesta, että meillä kaikilla on velvollisuus elää ajassa mukana ja uudistaa maatamme. Ei se helppoa ole, mutta vastuunkantaminen ei aina ole helppoa. Vastuuntuntoisuutta kuitenkin nyt tarvitaan.

Herra puhemies,

Kukaan ei voi vielä varmasti sanoa, mitä taloudessa tapahtuu lähikuukausien aikana. Joka tapauksessa edessämme lienee hitaamman kasvun kausi.

Näissä oloissa meidän on turvauduttava pitkäjänteiseen, kestävään ja uskottavaan talouspolitiikkaan sekä keskinäiseen yhteistyökykyymme. Hallituksen kehysselonteko vuosille 2012 – 2015, vuoden 2012 talousarvioesitys sekä vuoden 2011 kolmas lisätalousarvioesitys pyrkivät ennen kaikkea luottamuksen ylläpitämiseen. Hallituksen tavoitteena on, että työnteko ja yrittäminen ovat aina kannattavaa, valtiontalouden velkaantumiskehitystä saadaan loivennettua ja heikoimmista pidetään huolta.