Pääministeri Orpon esittelypuheenvuoro valtioneuvoston selonteosta YK:n Agenda2030:n toimeenpanosta

Pääministeri Petteri Orpo esitteli valtioneuvoston selonteon YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n toimeenpanosta eduskunnalle tiistaina 18. helmikuuta. Puhe muutosvarauksin.

Arvoisa puhemies,

Suomi on vahvasti sitoutunut vuonna 2015 hyväksytyn YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n ja sen tavoitteiden toimeenpanoon. Kaiken keskiössä on talouden, ihmisten sekä ympäristön hyvinvointi.

Valtioneuvoston selonteko Agenda 2030:n toimeenpanosta kokoaa yhteen hallitusohjelmassa sekä muissa keskeisissä selonteoissa ja strategioissa esitetyt toimet kestävän kehityksen edistämiseksi – niin kansallisesti kuin osana Suomen kansainvälistä yhteistyötä.

Suomen pitkäjänteinen työ on tuottanut hedelmää. Olemme saavuttaneet hieman yli 86 prosenttia asetetuista 17:stä kestävän kehityksen tavoitteista. Suomi on jo pitkään ollut kestävän kehityksen edelläkävijä, ja viime vuonna sijoituimme jälleen maailman ykköseksi kansainvälisessä vertailussa, joka mittaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa eri maissa. Me olemme hoitaneet oman tonttimme.

Voimme olla ylpeitä myös meidän yli 30 vuotta toiminnassa olleesta kestävän kehityksen toimikunnasta, joka ottaa mukaan koko suomalaisen yhteiskunnan keskeisimmät toimijat. Se on saanut osallistavuudestaan myös paljon positiivista näkyvyyttä maailmalla.

Samaan aikaan on totta, että maailmanlaajuisesti tarkastellen työtä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi täytyy jatkaa. Geopoliittisesti turbulentit ajat sekä kriisit talouden ja terveyden saralla ovat hidastaneet kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamista. Tähän täytyy suhtautua vakavasti, mutta sen ei pidä lamaannuttaa.

Tavoitteiden saavuttamiseen liittyviin haasteisiin on nimittäin olemassa selkeä ratkaisu – hyvinvoiva talous. Vain jos talous on kestävällä pohjalla, voimme pitää huolta ihmisistä ja ympäristöstä. Hyvinvoiva talous on yhtä kuin hyvinvoivat ihmiset. Vahva talous luo turvaa. Työpaikat, yrittäjyys ja investoinnit luovat vakautta sekä ennakoitavuutta yhteiskuntaan.

Hyvinvoiva talous ei ole itsestäänselvyys. Siitä on pidettävä jatkuvasti huolta. Kun hoidamme taloutta järkevästi ja vastuullisesti tänään, meillä on tulevaisuudessa paremmat edellytykset vahvistaa Suomen asemaa menestyvänä, kilpailukykyisenä ja oikeudenmukaisena yhteiskuntana.

Tällä hetkellä yhteiskuntamme ei valitettavasti ole taloudellisesti kestävällä pohjalla. Tämän vuoksi olemme joutuneet tekemään kipeitä ja vaikeita päätöksiä. Tämä on kuitenkin oikea tie kohti vahvempaa tulevaisuutta ja talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Meidän on kavennettava julkisen talouden alijäämää ja vahvistettava työllisyyttä ja taloudellista toimeliaisuutta.

Käynnissä oleva energiamurros tarjoaa Suomelle mahdollisuuksia tuottaa uutta liiketoimintaa, investointeja ja vientiä. Risto Murron johtama Kasvuriihi-hanke tuottaa osallistavalla tavalla uusia ajatuksia taloutemme vahvistamiseksi ja uudistamiseksi.

Olemme monella alalla edelläkävijöitä ja meidän yrityksemme ovat tunnettuja vastuullisuudestaan. Meidän innovaatioiden kaupallistaminen globaaleille markkinoille ei ainoastaan vahvista Suomen taloutta, vaan myös auttaa muita maita saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet. Tässä yhtälössä kaikki voittavat.

Arvoisa puhemies,

Kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano on meidän kaikkien asia. On selvää, että tässä maailmanajassa ja näin vahvasti koko yhteiskuntaa läpileikkaavan muutoksen ajaminen ei käy hetkessä, saati ongelmitta.

Pidän tärkeänä Agenda2030:n keskeistä periaatetta siitä, ettei ketään jätetä kehityksestä jälkeen. Suomi on sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteiden globaalin toimeenpanon vauhdittamiseen. Olemme avoin, pitkäjänteinen ja luotettava kumppani, joka käy aitoa vuoropuhelua kehittyville maille tärkeistä asioista.

Edistämme keskustelua valtioiden, yrityselämän, kansalaisjärjestöjen ja yksityisten rahoittajien kesken. Lisäksi vaalimme sukupolvien välistä dialogia ja nuorten osallistumismahdollisuuksia.

Hallitus on vakaasti sitoutunut yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseen yhteiskunnassa. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma hyväksyttiin 6. helmikuuta ja se sisältää kaikkiaan 50 tasa-arvoa vahvistavaa toimenpidettä koulutukseen, työelämään, osallisuuteen ja päätöksentekoon, väkivallan ehkäisyyn, sekä kansainväliseen yhteistyöhön.

Tasa-arvo sekä naisten ja tyttöjen aseman vahvistaminen ovat myös keskeinen osa Suomen kansainvälistä yhteistyötä. Olemme aktiivisia toimijoita sukupuolten tasa-arvoa edistävässä YK:n kampanjassa. Kansallisesti saimme viime vuoden lopulla maaliin lakimuutoksen, joka kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen entistä selkeämmin. Lisäksi tavoitteemme on torjua kunniaan liittyvää väkivaltaa entistä tehokkaammin, ottaen paremmin huomioon myös väkivallan kohteeksi joutuneet pojat ja miehet.

Arvoisa puhemies,

Demokratian, oikeusvaltion ja sisäisen turvallisuuden osalta Suomella menee kansainvälisesti vertaillen hyvin, mutta tyytyväisyyteen ei pidä tuudittautua. Meidän on jatkuvasti varmistettava, että näitä arvokkaita asioita vaarantavia kehityskulkuja ehkäistään aktiivisesti. Hallitus pyrkiikin luomaan kaikille edellytyksiä, jotka tukevat yhdenvertaisuutta, osallistumista, hyvinvointia ja vahvistavat luottamusta.

Meitä kaikkia yhdistää huoli nuortemme hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Oppimistulokset ovat laskussa ja mielenterveyden haasteet kasvussa. Tämän vuoksi hallitus panostaa peruskouluun vahvasti ja vie maaliin terapiatakuun. Keskeistä on lisäksi vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa ja luottamusta instituutioihin.

Me tunnistamme myös kulttuurialan vahvan panostuksen kestävyystyöhön. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta hallitus sitoutuu toimeenpanemaan parlamentaarisen TKI-työryhmän ehdotukset siitä, miten Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

Nämä mainitut toimet kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi ovat esimerkkejä hallituksen työstä. Selonteossa on runsaasti lisää sekä kansallisia että kansainvälisiä toimia ja hallituksen työ myös täydentyy vastatessamme toimintaympäristön muutoksiin. Politiikkatoimia valmistellessa huomioimme kestävän kehityksen tavoitteiden tiiviin yhteyden toisiinsa.

Arvoisa puhemies,

Lopuksi muutama sana selonteon valmistelusta, toimeenpanosta ja seurannasta. Selonteon laadinnasta on vastannut valtioneuvoston kanslia yhdessä kaikki ministeriöt kattavan valtionhallinnon kestävän kehityksen koordinaatioverkoston kanssa. Kukin ministeriö myös vastaa vastuullaan olevien, selontekoon kirjattujen politiikkatoimien valmistelusta ja toimeenpanosta. Valtioneuvoston kanslia tukee vastuuministeriöiden työtä parhaansa mukaan.

Selonteon toimeenpanolle ei luoda erillistä seurantajärjestelmää, vaan ministeriöt raportoivat kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta työssään osana hallituksen vuosikertomusta. Tämä tarjoaa mahdollisuuden säännölliseen vuoropuheluun Suomen kestävän kehityksen työstä eduskunnan kanssa. Hallitus pitää tätä vuoropuhelua tärkeänä.

Arvoisa puhemies,

Tällä hetkellä Suomessa ja koko Euroopassa vallitsee perusteltu huoli maailman tilanteesta. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on jatkuvassa muutoksessa, ja viime päivinä se on tullut entistä kouriintuntuvammin esiin. Tulevaisuus on juuri nyt epävarma ja haastava, mutta haluan painottaa, että me pärjäämme kyllä.

Vaikka kestävän kehityksen tavoitteiden kansainvälinen saavuttaminen on haasteellista, toivoa on aina ja päättäväisesti yhdessä tekemällä voimme onnistua. Suomessa voimme olla ylpeitä omasta toimeenpanostamme. Teemme työtä kestävän kehityksen eteen aina politiikkajohdonmukaisesti, poikkihallinnollisesti ja pitkän kestävyystyön perinteemme mukaisesti laajassa yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa.

Suomi on luotettava ja ennakoitava yhteistyökumppani muille maille. Suomi kantaa oman vastuunsa osana kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää.