Pääministeri Orpon puhe Eurooppa-foorumissa 28.8.2024

Pääministeri Petteri Orpo puhui Turun Eurooppa-foorumissa 28.8.2024. Puhe muutosvarauksin.

Hyvät kuulijat,

Tervetuloa Turkuun. 

Viime vuonna sain pitää täällä puheen juuri valittuna pääministerinä. 

Tuolloin hahmottelimme EU-politiikan linjauksia hallituskaudelle ja katsoimme kohti tulevaa.
Tämä on pragmaattinen puhe. 

Lähtökohta on se, että EU on Suomen tärkein arvoyhteisö. Turvallisuuden, vakauden, kasvun ja hyvinvoinnin unioni.

Toimimalla siellä aktiivisesti kehitämme unionia, emme hajota. 

Kunnioitamme oikeusvaltioperiaatetta ja etsimme ratkaisuja yhteisiin ja Suomen haasteisiin. 

Viimeinen vuosi oli haastava EU:ssa. Olemme suurten haasteiden edessä.

Ukrainan sota jatkuu ja Venäjä säilyy aggressiivisena naapurina. 

Lähestyvät presidentinvaalit Yhdysvalloissa luovat epävarmuutta. 

Ilmastonmuutos etenee.

Näistä haasteista huolimatta tai juuri niiden vuoksi EU on ollut nähdäkseni yhtenäisempi kuin koskaan. 

Olemme saaneet tehtyä tarpeellisia päätöksiä. 

Meitä yhdistävät maanosamme turvallisuus, hyvinvointi ja läntiset arvot. 

Tiedämme, että Euroopan maat eivät pärjää yksin, vaan tarvitsemme toisiamme. 

Tämän tunteen olen aistinut usein Eurooppa-neuvoston huippukokouksissa, joissa ratkomme ongelmia yhdessä milloin Espanjan Sanchezin, milloin Saksan Scholzin, milloin Puolan Tuskin kanssa. 

Eurooppa-neuvoston huippukokoukset ovat muutenkin ainutlaatuisia tilaisuuksia. 
Vuoden aikana syntyneet henkilösuhteet auttavat siinä, että Suomelle tärkeiden asioiden nostaminen esiin matalalla kynnyksellä kollegoiden kanssa on mahdollista. 
Pääsääntöisesti kollegat ovatkin erittäin mukavia ihmisiä. Asetelma on toki korostuneesti ollut 26 – 1, ja Unkarin Orban jää usein yksin opponoimaan muita.

Suomi ei voi tietenkään ratkaista kaikkia maailman ongelmia, mutta pystymme keskittymään tiettyihin kysymyksiin ja tuomaan niissä lisäarvoa yhteiseurooppalaiseen päätöksentekoon. Ja niin olemme tehneet.

Kokonaisuudessaan olemme mielestäni menestyneet hyvin. 

Hallituksen EU-politiikan alkutahteihin voi olla tyytyväinen. 

Olemme kehittäneet ennakkovaikuttamista ja olleet aktiivisesti tuomassa ratkaisuja yhteiseurooppalaisiin haasteisiin. 

Hyvissä ajoin tammikuussa laadimme Suomen avaintavoitteet EU:n tulevalle vaalikaudelle eli vuosille 2024-2029. 

Tältä pohjalta vaikutimme aktiivisesti ja onnistuneesti kesäkuussa hyväksyttyyn EU:n strategiseen agendaan sekä tulevan komission ohjelmaan, jonka päälinjaukset komission puheenjohtaja Von der Leyen esitteli heinäkuussa. 

Tässäkin teimme tiiviisti yhdessä töitä suomalaisten sidosryhmien kanssa. 

Avaintavoitteissa linjasimme päätavoitteiksemme EU:n strategisen kilpailukyvyn vahvistamisen, kokonaisturvallisuuden parantamisen sekä energiamurroksen, kiertotalouden ja biotalouden edistämisen. 

Suomen EU-ennakkovaikuttamista on parannettu tammikuussa hyväksytyllä valtioneuvoston periaatepäätöksellä. 

Näin yhtenäistämme ja kehitämme esimerkiksi ministeriöiden vaikuttamiskäytänteitä. 
Ennakkovaikuttamisessa keskeistä on Suomen omien tavoitteiden nostaminen EU-agendalle. 
Myös yhteistyötä sidosryhmien kanssa on tiivistettävä entisestään. 

Henkilökohtaisiin suhteisiin on panostettu. Ministerit ovat aktiivisesti osallistuneet EU-kokouksiin ja tutustuneet kollegoihinsa. 

Ministeriöt ja niiden johto, kansliapäälliköt ovat vierailleet Brysselissä enemmän kuin aiemmin. 
Suomessa on vieraillut suuri määrä EU-johtoa, esimerkiksi juuri komission puheenjohtaja Von der Leyen useita kertoja Helsingissä sekä myös Lappeenrannassa, missä informoimme häntä pyrkimyksistämme vahvistaa Suomen rajaturvallisuutta sekä toimme esille huolta Itä-Suomen elinvoimasta. 

Me etsimme laajasti kumppaneita eri tilanteisiin. 

Lähellä sijaitsevat maat ovat luontaisia kumppaneita, mutta joissakin asioissa tuki voi löytyä Kreikasta tai Italiasta. Suhteet Saksaan ja Ranskaan ovat välttämättömät.

Hyvät kuulijat,

Tekeminen ja prosessit ovat siis kunnossa. Myös asioissa on edistytty, tärkeimpänä Ukraina.
Ukrainan tuen osalta hyväksyimme Eurooppa-neuvostossa alkuvuodesta 50 miljardin euron tukivälineen, jolla taataan Ukrainan valtion toimintojen ylläpito tuleviksi vuosiksi. 

Yhteensä EU on tukenut Ukrainaa taloudellisesti ja sotilaallisesti hyökkäyssodan aikana jo noin 100 miljardilla eurolla. 

Unioni on hyväksynyt 14 laajaa pakotepakettia Venäjää vastaan. 

EU:ssa pysäytetyistä Venäjän keskuspankin varoista saatavat tuotot on ohjattu Ukrainan tukemiseen, ja nyt G7:n piirissä suunnitellaan 50 miljardin euron lainan vivuttamista Ukrainan nopeaksi tueksi.

Ukrainan tukeminen eri keinoin jatkuu tärkeimpänä yksittäisenä tavoitteenamme. 
Aiomme olla etulinjassa varmistamassa, että EU:n vankkumatonta tukea Ukrainalle vahvistetaan edelleen. 

Ukrainan tukemisen osalta emme voi juuttua vain pilkkuharjoituksiin. 
Kyse on meille eksistentiaalisesta asiasta. Ukrainan menestys sodassa Venäjää vastaan korreloi suoraan Suomen ja Euroopan turvallisuuden kanssa. 

Eurot ovat halpa hinta suhteessa tähän. Siksi Ukrainan osalta meidän täytyy olla avoimia ja joustavampia erilaisille rahoitusratkaisuille. 

Hyvät kuulijat,

Venäjä on pysyvä ja vakava uhka, johon täytyy vastata kansallisesti, kaikkien jäsenmaiden tasolla sekä EU-tasolla. 

Siksi katson, että suomalaisen ja eurooppalaisen puolustusteollisuuden ylösajo on yksi päätavoitteistamme. 

EU:n pitää ottaa vahvempi rooli omasta puolustuksestaan. Meidän on kyettävä aseistamaan Ukrainaa.

Kotimaassa olemme tehneet päätöksiä, joilla olemme onnistuneet viisinkertaistamaan ammustuotannon. 

Euroopassa kasvua on myös tapahtunut, mutta lisää tarvitaan. Ja paljon.
Myös puolustuksen alalla aktiivinen vaikuttaminen EU-pöydissä ja suorat yhteydet komissaareihin ovat tuottaneet tulosta. 

Tämä näkyy muun muassa EU:n ampumatarviketuotannon rahoituksen jaossa ASAPissa, jossa suomalainen puolustusteollisuus sai täysimääräisesti hakemansa määrän EU-rahoitusta.  
Puolustusteollisuus on suuri mahdollisuus taloudelliselle kasvulle ja viennin vauhdittamiselle. 
Niin myönnettyjen vientilupien määrä kuin viennin yhteisarvo kasvoivat voimakkaasti vuonna 2023 ja sama trendi jatkuu myös tänä vuonna. 

Puolustuspolitiikan lisäksi kysymys on entistä enemmän myös perinteisestä teollisuuspolitiikasta. 
Kyse on taloudesta ja työllisyydestä. Suomella on nyt hyvä maine puolustusteollisuudessa. Tarjoutuviin mahdollisuuksiin täytyy tarttua. 

Tämä on valtion ja yritysten välistä yhteistyötä. Avaamme ovia, etsimme ratkaisuja yhdessä. 
Tätä samaa työtä teemme EU-tasolla.

Olemme olleet keskeisesti vaikuttamassa myös Euroopan investointipankin roolin vahvistamiseen puolustussektorilla. 

Laadimme aloitteestamme yhdessä 13 muun jäsenmaan pääministerin kanssa kirjeen Euroopan investointipankin rahoituksen kohdentamisesta vahvemmin puolustusteollisuuden vauhdittamiseen. 

Näen, että olemme onnistuneesti edistäneet EU-tasolla laajempaa kokonaisturvallisuusajattelua, varautumista erilaisiin kriiseihin ja suomalaista huoltovarmuuskonseptia. 

Toimmekin pöytään myös oman aloitteen varautumisunionin (preparedness union) laatimisesta. 
Haluamme, että unioni varautuu jatkossa paremmin erilaisiin kriiseihin. 

Koronakriisi, energiakriisi, Ukrainan kriisi. EU on selviytynyt eteenpäin, mutta jatkossa varautumisen on oltava organisoidumpaa ja tehokkaampaa. 

Tässä Suomella on annettavaa. 

Varautumisunioni-aloite on viety suoraan Eurooppa-neuvoston päätelmiin, strategiseen ohjelmaan sekä Von der Leyenin suuntaviivoihin. 

Suomi taisi myös olla ainoa maa, joka ylipäätään mainittiin Von der Leyenin puheessa. Meidän on vastattava tähän huutoon.

Lisäksi Presidentti Niinistö laatii par’aikaa raporttia komissiolle kokonaisturvallisuudesta ja yhteisen turvallisuuden lujittamisesta. 

Kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen nivoutuu myös itärajamme tilanne. 
On välttämätöntä, että kukin jäsenvaltio huolehtii ulkorajojensa turvallisuudesta kaikissa tilanteissa. 

Meidän rajamme on myös EU:n ja Naton yhteinen ulkoraja. 

Olemme saaneet komissiolta huomattavaa ymmärrystä ja tukea Suomeen kohdistuvaa välineellistetyn maahantulon aiheuttamaa turvallisuusuhkaa kohtaan, mukaan lukien edellä mainittu komission puheenjohtaja von der Leyenin vierailu itärajalle.

Jatkan luonnollisesti yhteistyötä komission kanssa EU-tason ratkaisujen löytämiseksi ja taloudellisen tuen saamiseksi. 

Olen puhunut ja tulen puhumaan asiasta jatkossakin komission johdon ja Eurooppa-neuvoston kollegoiden kanssa. 

Itä-Suomen asia on aivan keskeinen osa EU-vaikuttamistamme. 

Suomen itäraja on koko EU:n ja Naton itäraja. Tämän alueen pärjäämisen ja menestyksen pitäisi siis olla yhteinen asia. 

Siksi Itä-Suomeen tarvitaan vahvistettuja toimia. Teemme töitä sen eteen, että EU:ssa tunnustetaan Venäjän hyökkäyssodasta kärsivien alueiden konkreettinen tuen tarve. 

Prosessit tulevaan budjettiin ovat tietysti pitkäkestoisia, ja vaikutusten näkyminen tulee kestämään.

Hyvät kuulijat,

Menneisyyttä on nyt sivuttu, Seuraavaksi voimme edetä kohti tulevaisuutta. 

Sanotaan että hyvässä puheessa on alku, keskikohta ja loppu – mielellään mahdollisimman lähellä toisiaan. Nyt loppuun on pidempi matka kuin alkuun.

Alkava syksy on erittäin tärkeä taitekohta. 

Tässä maailmantilanteessa on hyvä, että laaditaan uutta ohjelmaa. EU voi päivittää tavoitteitaan muuttuneeseen tilanteeseen. 

Pystymme vaikuttamaan Euroopan suuntaan ja komission ohjelmaan. 

Tämä on tärkeä paikka ja se EU:n on osattava ja ymmärrettävä hyödyntää. 

Olen todella motivoituneena lähdössä tähän EU-syksyyn rakentamaan vahvempaa unionia ja ajamaan täysillä tavoitteitamme. 

Pääministerinä koen, että tämä on selkeästi yksi syksyn kärkiteemoista työssäni.
Kesällä kävimme viimein kauan odotetut Euroopan parlamentin vaalit. 

Ryhmät ovat järjestäytyneet ja EU:n huipputehtävät jaettu ennätysnopeasti. Tämä on tärkeää epävakaana aikana. 

Olen tyytyväinen, että Von der Leyen jatkaa myös uuden komission puheenjohtajana. 
Hän on luotsannut unionia jo useiden kriisien läpi, ja meillä on häneen toimiva kontakti. 
Jäsenmaiden ja parlamentin puolella hänelle annettiin vahva tuki.

Von der Leyen julkisti omat poliittiset suuntaviivansa heinäkuun täysistunnon yhteydessä. 
Seuraavaksi fokus siirtyy komissaarikollegion kokoamiseen sekä tulevan työohjelman laatimiseen.
Suuntaviivat antavat osviittaa jatkuvuudesta ja heijastelevat myöskin niihin kohdistuneita odotuksia. 

Kaikki ei voi aina mennä vain Suomen tahdon mukaan, sekin pitää ymmärtää.
Täytyy valita taistelunsa ja prioriteettinsa.

Suomelle prioriteetteja ovat kilpailukyky, puolustus ja energiamurros.

Voisi sanoa, että onnistuimme sekä vaikuttamistyössä että asettamaan tavoitteemme hyvin, sillä Suomen avaintavoitteet näkyvät Von der Leyenin suuntaviivoissa sekä Eurooppa-neuvoston hyväksymässä strategisessa agendassa varsin selkeästi. 

Teksti on kuin meidän papereista otettu.

Von der Leyenin poliittisissa suuntaviivoissa on runsaasti erittäin positiivisia seikkoja.

Ensimmäiseksi meille aivan keskeinen Ukrainan tukeminen säilyy tärkeimpänä prioriteettina.

Kaksi. EU:sta muodostetaan nyt todellista puolustusunionia. 

Vastuu viime kädessä säilyy tietysti jäsenmailla ja Natolla, mutta yhteistyötä tarvitaan EU:ssa, Natossa ja näiden välillä. 

EU pystyy tekemään enemmän erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksen, tutkimuksen, teollisuuden kannustimien ja lainsäädännön kehittämisen osalta, jotka ovat EU:n toimivaltaa.

Kolme. Puhdasta siirtymää jatketaan enemmän teollisuuspoliittisesta vinkkelistä osana kilpailukyvyn vahvistamista. 

Olemme aktiivisesti edistäneet ja viestineet kilpailukyvyn ja energiamurroksen yhdistävää näkökulmaa. 

Lisäksi bioteknologian kehittäminen on nostettava painopisteeksi. Näin komissio myös viesti, ja tätä voimme pitää onnistumisena.

Ensimmäisen 100 päivän aikana komissio aikoo julkaista esimerkiksi puhtaan teollisuuden ohjelman.

Neljä. Vahva viesti kilpailukyvyn vahvistamisesta on meille keskeinen. 

Uuteen näkökulmaan täytyy mielestäni sisällyttää sääntelyn keventäminen, tutkimuksen ja innovaatioiden korostaminen sekä yksityisten investointien vauhdittaminen pääomamarkkinaunionin kautta. 

Viisi. Kilpailukykyyn oleellisesti liittyvän pääomamarkkinaunionin kehittämisessä tarvitaan rohkeutta ajatella eurooppalaisittain. 

Hallitus on ottanut myönteisen linjauksen pääomamarkkinaunionin edistämiseen, sillä Suomen etu on se, että pääomat virtaavat Euroopassa nykyistä paremmin. 

Komissio aikoo puskea pääomamarkkinaunionia eteenpäin.

Kuusi. Ulkorajaturvallisuuden vahvistaminen ja tiukka linja hybridihyökkäyksiä kohtaan, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaisten välineellistämisen tunnistaminen turvallisuusuhkana, on aivan tavoitteidemme ydintä. Tarvitsemme sekä kansallisia että EU-tason ratkaisuja välineellistetyn maahantulon torjuntaan.

Seitsemän. Tärkeitä ovat tietysti meille myös vahvat linjaukset oikeusvaltioperiaatteen vahvistamisesta sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta EU-rahoituksen edellytyksenä.
Kahdeksan. Viimeisenä tärkeänä asiana nostan suuntaviivoista metsätalouden, maatalouden ja ruoantuotannon merkityksen. Kannattavuutta on parannettava ja byrokratiaa purettava.

Hyvät kuulijat,

Sitten muutama sana laajentumisesta. 

Laajentumiseen täytyy valmistautua geopoliittisena välttämättömyytenä sekä koko Euroopan yhtenä kohtalonkysymyksenä.

Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa EU:n laajentumispolitiikka on kiinteä osa unionin ja hakijamaiden turvallisuuden parantamista. 

Niin sanotun harmaan vyöhykkeen jättäminen on vain aggressiivisimman naapurin intressi. 
Ukrainan, Moldovan ja Länsi-Balkanin maiden tulevaisuus on Euroopassa. 

Olen erittäin tyytyväinen siihen, että jäsenyysneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa saatiin käynnistettyä kesäkuussa.  

Edessä on vielä pitkä ja haastava tie jäsenyyskriteerien täyttämiseksi. 

Toimiva oikeusvaltio, vakaat demokraattiset instituutiot, tehokas korruptiontorjunta ja toimiva markkinatalous ovat keskeisiä EU-jäsenyyden edellytyksiä. 

Lisäksi tarvitaan uudistuksia EU:n rakenteisiin ja päätöksentekokykyyn. 

On selvää, että budjetti, yhteinen maatalouspolitiikka ja niin edelleen tulevat muuttumaan paljon ja tarvitsevat siirtymäaikoja sekä fundamentaalista tarkastelua.

Ulkopoliittisesti vahvempi EU vahvistaa myös Suomen ulkopoliittista asemaa ja globaalia vaikutusvaltaa. 

Hyvät kuulijat, 

Kuluvana vuonna on myös kiihtynyt keskustelu EU:n kilpailukyvystä. 

EU on jäänyt kilpailukyvyssä ja talouskasvussa jälkeen Yhdysvalloista. 

USA:n talouskasvu on vahvistunut, EU polkee paikallaan ja samalla menettää vaikutusvaltaa maailmalla.

Vuonna 2008 euroalueen BKT oli suurinpiirtein USA:n tasolla. 

Vuonna 2024 USA:n BKT on lähes tuplasti euroalueen kokoinen. 

Näin ei voi jatkua.

Olemme toimineet Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistamisen puolesta. 
Suomi johtaa esimerkiksi sisämarkkinoiden ystävät –ryhmää EU:ssa. 
Kuvaavaa on, että ryhmään kuuluvat pitkälti muut maat paitsi Saksa ja Ranska. 
Tällöin erillistä ryhmää tuskin tarvittaisiin. 

Kilpailukyvyn osalta EU:n on pystyttävä parempaan globaalissa kilpailussa investoinneista, osaavasta työvoimasta, raaka-aineista ja teknologisesta johtajuudesta. 

Samalla on irtauduttava haitallisista riippuvuuksista. 

Tilanteen korjaamiseksi esitetään erilaisia lääkkeitä. 

EU:n pitkän aikavälin kilpailukykyä on rakennettava sen omien vahvuuksien varaan. 
Tämä tarkoittaa erityisesti ihmisten, tavaroiden ja pääomien vapaaseen liikkuvuuteen perustuvia sisämarkkinoita.

Tärkeää meille on level playing field, tasapuoliset toimintaedellytykset – se, että suuret ja pienet ovat sisämarkkinoilla samalla viivalla. 

Esimerkiksi vuosina tehdyt valtiontukijoustot ovat johtaneet jäsenmaiden keskinäiseen epäreiluun kilpailuun. 

Saksa ja Ranska käyttävät yhdessä leijonanosan EU:ssa jaetuista valtiontuista, ja muut jäävät investoinneissa nuolemaan näppejään. 

Tämä ei ole kestävä kehityssuunta.

Valtiontukien kautta voittajiksi eivät valikoidu parhaat innovaatiot ja tuotteet. 
Resurssit ohjautuvat epäoptimaalisesti uuden luonnin ja teknologisen kehityksen sijaan vanhan ylläpitoon. 

Tarvitsemme markkinaehtoisia ratkaisuja ja avointa ja reilua kilpailua.  

Esimerkkinä kilpailukyvyn parantamisesta on Suomen verotukimalli. 

Näin voivat muutkin jäsenmaat toimia. 

Tämä muistuttaa toimintamekanismiltaan käytännössä paljon puhuttua USA:n IRA-mallia.
Toimivat sisämarkkinat ovat siis myös vastaus ja vaihtoehto valtiontukipolitiikalle, erilaisille yhteisvelkaan perustuville rahastoille.

Olemme vahvasti sitä mieltä, että EU:n on säilyttävä jatkossakin avoimena kaupalle ja investoinneille ja luotettavana kauppakumppanina. 

EU:n tehtävä on saada aikaan uusia kauppasopimuksia. EU:n täytyy siis olla parempi solmimaan kuin estämään kauppasopimuksia.

Kauppasopimuksista ei tulisi rakentaa joulukuusia, vaan niissä tulisi keskittyä olennaiseen. 
Vähemmän voisi olla enemmän myös kauppasopimusten pikaista ratifiointia ajatellen. 

On parempi solmia hieman rajatumpi kauppasopimus, kuin hieroa neuvotteluja toistakymmentä vuotta ja lopulta jäädä kokonaan ilman sopimuksia.

Energiapolitiikassa iso kuva on se, että puhtaan energian tuotannon on oltava riittävää ja mahdollistaa irtautumisen fossiilisesta tuotannosta. Tämä parantaa myös kilpailukykyä ja vähentää riippuvuuksia.

Näin luodaan vakaa pohja pitkäaikaisille ja usein myös kustannuksiltaan korkeille investoinneille. 
Ajammekin unionissa uusien teknologisten innovaatioiden hyödyntämiseen pohjautuvaa ilmastopolitiikkaa.

Ilmastopolitiikan osalta Suomi tukee komission ehdotusta 90 %:n nettopäästövähennystavoitteesta vuodelle 2040, kunhan tavoitteen saavuttamisessa hyödynnetään esimerkiksi teknisiä hiilinieluja, ydinvoimaa ja muita tarkoituksenmukaisia keinoja.

Myös vaikuttamistyömme ydinvoiman aseman parantamiseksi on tuottanut tulosta. 
Pragmaattinen ja teknologianeutraali lähestymistapa on vahvasti mukana 2040-ilmastotavoitteiden pohjana.

Suomen elinkeinoelämälle ja osaamiselle on jatkossakin kysyntää puhtaan siirtymän edistämisessä. 
Suomi on edelläkävijä, jonka on luotettava kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa. 

Hyvät kuulijat,

On selvää, että tässä murroskohdassa rahaa tullaan tarvitsemaan todella paljon. Hyviä kohteita on lukuisia. 

Ukrainan tukeminen, energiamurros, puolustuskyvyn ylösajo, kilpailukyky. Ja niin edelleen. 
Siksi tuleva rahoituskehys (MFF) on keskeinen paikka ja komission ohjelman ohella vaikuttamiskohde. 

Komission ehdotusta odotetaan kesään 2025 mennessä.

Tulevaan rahoituskehykseen kohdistuu merkittäviä kehittämis- ja uudistamispaineita. 
Sen tulee osaltaan edistää keskeisten edellä kuvaamieni prioriteettien toteutumista. Meillä on Suomen osalta huhtikuulta selvät MFF-ennakkovaikuttamislinjaukset, joita tarkennetaan tarpeen mukaan syksyn aikana. 

Aktiivista ennakkovaikuttamista komission tulevaan MFF-ehdotukseen jatketaan kaikilla tasoilla tulevina kuukausina.

Keskustelu budjetista kytkeytyy oleellisesti myös valtiontukiin ja erilaisiin rahastoihin. 
Suomen linja on selkeä. Rahoitusta uusille tarpeille tulee hakea ensisijaisesti EU:n budjetin kautta, olemassa olevia välineitä kasvattaen tai kehittäen. 

Olemme valmiita jonkin verran maksamaan lisää Suomelle ja Euroopalle välttämättömiin kohteisiin, mutta taloudellisesti vaikeina aikoina lienee realismia todeta, että budjetin kokoa ei voida merkittävästi kasvattaa.

Rahat on käytettävä järkevästi. 

Jos jokin asia hyödyttää meitä ja tuo yhteistä lisäarvoa, on se perusteltua. 

Horisontti ja InvestEU –ohjelmat ovat erinomaisia välineitä. Niitä voi kasvattaa merkittävistikin. Näissä myös Suomi pärjää, sillä ne perustuvat excellencyyn eivätkä koheesioavaaimeen. Nämä ovat budjetissa olevia, läpinäkyviä instrumentteja joissa valvonta on myös kunnossa.

Rahoitusta tulee vahvistaa tutkimusinvestoinneissa, infrastruktuurissa ja muissa julkishyödykkeissä. 
Uudelleenkohdennettavaa löytyy esimerkiksi koheesiorahoituksen piiristä.

Hyvät kuulijat,

Unkarin puheenjohtajuuskaudesta. Tilanne on kokonaisuudessaan hyvin poikkeuksellinen. 
Poliittisen tason viestit Unkarille niin jäsenmaista kuin EU-instituutioista ovat olleet erittäin selkeitä. 

Silti Unkari on päättänyt jatkaa vastakkainasettelua tutuilla sävelillä. 

Puheenjohtajamaan tehtävä on toimia ns. honest brokerina. 

EU:lla on vahva yhtenäinen linja Ukrainan tukemisessa, jota Unkari on aktiivisesti pyrkinyt torppaamaan. Näin ei voi jatkua.

EU:n kykyä löytää ratkaisuja tiukoissa paikoissa ei pidä aliarvioida. 

Luovuutta on löytynyt tähänkin saakka ja löytyy jatkossakin. 

Suomi yhdessä Pohjoismaiden ja Baltian kanssa on päätynyt siihen, että emme osallistu poliittisella tasolla Unkarissa järjestettäviin epävirallisiin ministerikokouksiin. 

Orbanin toimintaa ei voida katsoa sivusta toimettomana. Keinoja kyllä löytyy, jos vaikeudet jatkuvat.

Se, millä tavalla Unkari asemoi itsensä suhteessa muihin jäsenmaihin, tullaan muistamaan myös tulevissa rahoituskehysneuvotteluissa.

Hyvät kuulijat,

Substanssikysymysten lisäksi tämän syksyn suuri teema on komission kollegion muodostaminen. 
Olemme ehdottaneet komissaariksi mainiota ja monen tuntemaa Henna Virkkusta. 

Virkkusella on laaja kokemus niin kotimaan ministeritehtävistä kuin Euroopan parlamentista meppinä. 

Tavoitteenamme on kilpailukykyyn liittyvä salkku. 

Tämä voi sisältää elementtejä sisämarkkinoiden kehittämisestä, digitalisaatiosta, tutkimuksesta ja innovaatioista, energiasta ja niin edelleen. 

On tärkeää tavoitella sellaista salkkua, jolla on yhteys Suomen keskeisiin tavoitteisiin EU:ssa. 
Olenkin lähdössä Brysseliin kahden viikon päästä tapaamaan Von der Leyenia, jonka kanssa aion keskustella niin komission työohjelman sisällöistä kuin komissaarikysymyksestäkin.

Hyvät kuulijat,

Voikin sanoa, että Suomi vie Euroopan unionia nyt aktiivisesti eteenpäin. 

Tuomme pöytään omia ehdotuksiamme, jotka etenevät ja ovat jo edenneet konkretiaksi. 
Emme jää vanhoihin poteroihin, vaikka pystymme tiukasti myöskin pitämään kiinni omasta näkökulmastamme kriittisissä kysymyksissä. Tätä kutsun rakentavaksi ja aktiiviseksi EU-politiikan linjaksi.

EU-puolella tekeminen ja aiheet eivät siis ole loppumassa kesken. 

Tässä työssä tarvitaan aktiivisuutta, sitkoa, pitkäjänteisyyttä sekä hyvää yhteistyötä koko yhteiskunnan kesken. 

Kiitos kaikille täällä oleville siitä aktiivisuudesta, jota olette osoittaneet. Vuoden aikana olemme tehneet jo paljon, ja työ jatkuu. 

Haluan päättää puheen optimismin sanomaan. 

Suomella ja Euroopalla on omat haasteensa, jotka ovat meille kaikille tuttuja. 

Niitä on turha alkaa kertaamaan enempää. Monet haasteista ovat myös yhteisiä koko mantereelle. 
Sanon kuitenkin sen, että onnistuessamme näissä tavoitteissamme sekä uudistuksissamme Euroopassa ja kotimaassa, pystymme luomaan valoisamman tulevaisuudenkuvan. 

Meillä on paljon mahdollisuuksia digitalisaation, puhtaan siirtymän ja energiamurroksen toteuttamisessa ja vauhdittamisessa, kuten vetytaloudessa, jolloin onnistumme torjumaan ilmastonmuutosta sekä uudistamaan teollisuuttamme. 

Kilpailukykyämme pystymme määrätietoisilla uudistuksilla parantamaan. 
Kun talous saadaan kasvuun, valtion julkinen talous seuraa tällöin myös perässä. 
Turvallisuutta voimme vahvistaa juuri tiiviimmällä yhteistyöllä. 

Toisin sanoen ratkaisun avaimet ovat käsissämme, ja oikeilla toimilla pystymme kääntämään synkkyyden paremmaksi huomiseksi. 

Näillä sanoilla, kiitos!