Pääministeri Petteri Orpon puhe suurlähettiläskokouksessa Helsingissä 26.8.2024

Pääministeri Petteri Orpon puhui suurlähettiläskokouksessa Helsingissä 26.8.2024. Puhe muutosvarauksin.

Arvoisat suurlähettiläät, hyvä ulkoministeriön väki, 

Te olette eturivin toimijoita maailmassa, joka on muuttunut. Meidän vahtivuorollamme on tapahtunut ja tapahtuu paljon sellaista, jonka vielä muutamia vuosia sitten ajattelimme olevan mennyttä maailmaa. Valitettavasti niin ei ole.

Viime lauantaina Ukraina juhli itsenäisyyspäiväänsä kolmatta kertaa Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan varjossa. Me kaikki tässä salissa kunnioitamme syvästi sitä sitkeyttä ja päättäväisyyttä, jolla Ukrainan kansa taistelee. Me pidämme huolta, että Ukraina ei jää yksin. 

Venäjän vihamieliset hybridi- ja sabotaasitoimet ovat ulottuneet laajasti Eurooppaan. Myös Suomesta Venäjä maalaa häikäilemättömästi valheellista kuvaa.

Lähialueemme turvallisuustilanne on muuttunut – ehkä pysyvästi.

Samaan aikaan maailmanlaajuiset isot haasteet ovat ennallaan: ilmastonmuutos ja monista syistä johtuva laaja muuttoliike. Suurvaltapolitiikka ja kilpailu maailman herruudesta sekä Lähi-idän tilanne luovat arvaamattomuutta, joka heijastuu maailmantalouteen – ja siten myös Suomeen. 

Me olemme valinneet aktiivisen linjan. Teemme ratkaisuja, joihin Suomi pystyy ja kykenee vaikuttamaan. Olemme pieni maa, mutta sisukas. Meillä on kokemusta, näkemystä ja tervettä itsetuntoa – kaikkeen emme voi vaikuttaa, mutta vaikutamme vahvasti siihen, mihin voimme. 

Käytämme paikat olla kokoamme suurempi. Tarvittaessa teemme oman ajatuksemme tiettäväksi silloinkin, kun niitä on vaikea edistää. Mutta osaamme myös hakea pragmaattisia kompromisseja, kun niiden aika on. 

Kaikki tämä vaikuttaa turvallisuuteemme, talouteemme ja talouden kasvumahdollisuuksiin. 
Meillä on paikka olla tekemässä muutosta. Se on käytettävä vaikuttamiseen ja uuden etsimiseen. Kansallisesti, kumppaneidemme ja liittolaistemme kautta sekä EU:ssa. 

Uudella EU-komissiolla on, mihin tarttua. Ja agendalla on juuri niitä asioita, joita olemme ajaneet. Tästä hetken kuluttua lisää.

Hyvä yleisö,

Kun pohdin, mistä tässä ajassa löydämme mahdollisuuksia, katse kohdistuu länteen. 

Läheisin meille on Ruotsi, jonka kanssa olemme tehneet tiivistä yhteistyötä. Tämä on helppoa, koska tavoitteemme ovat yleensä hyvin samankaltaiset. Yhteistyön tiivistämisen mahdollisuuksista keskustelemme lisää, kun hallituksemme kokoontuvat syyskuun 16. päivä yhteiseen sessioon, tällä kertaa Tukholmassa.

Mutta kaikkien Pohjoismaiden kanssa yhteistyö on tiivistä. Se, että olemme nyt kaikki Nato-jäseniä, on tiivistänyt sitä entisestään. Meillä on tämän yhteistyön kehittämisessä merkittävä tehtävä ensi vuonna, kun toimimme Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana.

Itämeren alueella Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyö on hyvin luontevaa, kuten totesimme Viron pääministeri Michalin kanssa pari viikkoa sitten Kesärannan saunan lauteilla. Me jaamme saman turvallisuusympäristön. 

Lasken Itämeren alueen kumppaneihin myös Puolan. Puola on pääministeri Tuskin johdolla noussut EU:ssa keskeiseen rooliin. Yhdessä olemme edistäneet esimerkiksi EU:n itäisten raja-alueiden asiaa. 

Brysselissä toimimme yhdessä meille tärkeimmässä arvoyhteisössämme EU:ssa. Brysselin kautta katse hakeutuu edemmäs länteen. 

Britannia on meille liittolainen ja strateginen kumppani. On tärkeää, että voimme turvallisuus- ja puolustusyhteistyön lisäksi tiivistää yhteistyötämme kattavasti myös muilla aloilla.

Atlantin takana katse löytää Yhdysvallat ja Kanadan, joiden kanssa Nato-jäsenyytemme avaa meille uusia mahdollisuuksia. Tästä erinomainen esimerkki on vaikkapa Suomen, Kanadan ja Yhdysvaltain jäänmurtajayhteistyö, ICE pact.

Suurlähettiläs Hautalan tavoin uskon, että Yhdysvaltain presidentinvaalien voittajasta riippumatta kahdenvälinen yhteistyömme Yhdysvaltain tulee jatkumaan hyvänä, molempia hyödyttävänä ja laaja-alaisena. 

Hyvät kuulijat,

Meillä on kirkkaat tavoitteet, joita edistämme saman arvopohjan omaavien kumppaneiden kanssa. Meidän on siis luonnollista panostaa ja tiivistää suhteitamme entisestään. Toisin sanoen: kun sekä ulkoasiainhallintoa että Team Finland-toimintaa kehitetään, meidän täytyy uskaltaa tehdä valintoja. 

Kannustankin ulkoasiainhallintoa pohtimaan, ovatko edustustoverkon resurssit nyt oikeassa paikassa. Olemmeko siellä, missä painopisteemme ovat, siellä, mistä meille löytyy merkittäviä kaupallisia tai investointimahdollisuuksia. Lisäresursseja uuden tekemiseen en valitettavasti voi luvata, mutta edustustoverkkoa – Business Finland mukaan lukien – ennakkoluulottomasti tarkastelemalla olemassa olevista resursseista voi saada enemmän irti. 

Tämä ei toki tarkoita sitä, että rajaisimme katsettamme tai toimintaamme. Mahdollisuuksia löytyy muualtakin, ja te olette suurlähettiläinä etulinjassa näitä mahdollisuuksia meille kartoittamassa. 

Vastuunne kasvaa edelleen, kun Business Finlandin ulkomaantoiminnot integroidaan ulkoasiainhallintoon. Vientihattu teillä maajohtajina on ollut tähänkin saakka, mutta nyt kehotan jokaista laittamaan sen päähän – aivan joka aamu. 

Hyvät kuulijat,

Tämä syksy on Eurooppa-politiikassa keskeinen. Vahva EU on Suomen etu. 

Siksi laadimme tammikuussa Suomen EU-avaintavoitteet tälle vaalikaudelle, vuosille 2024-2029. Niiden pohjalta olemme yhdessä vaikuttaneet ja vaikutamme voimakkaasti ja aktiivisesti EU:n strategiseen agendaan ja tulevan komission ohjelmaan. Kun katson tulevan komission ohjelman päälinjauksia, voin myös tyytyväisenä todeta, että vaikuttaminen on ollut onnistunutta. 

Työ ei kuitenkaan ole ohi. Nyt on aika vaikuttaa komission työohjelmaan sekä tulevan komission kokoonpanoon. Parin viikon kuluttua tapaan Brysselissä Ursula von der Leyenin. Vaikuttamistyö jatkuu.

Kertauksena vielä, meille tärkeitä asioita ovat: 

• EU:n strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen,
• kokonaisturvallisuuden parantaminen
• Ukrainan tuki
• energiamurroksen, kiertotalouden ja biotalouden edistäminen
• tutkimus, innovaatiot ja digitalisaatio

Tämän hallituksen ajattelusta nostan vielä sen, että EU-politiikassa pidämme vahvasti Suomen puolta. 

Hyvät lähettiläät,

Teemme kaikkemme Suomessa, mutta Suomi ei nouse ennen kuin oma eurooppalainen markkinamme toimii.

Kilpailukykyosiossa on paljon meille mieluisia kirjauksia, mutta samaan aikaan siellä on vahdittavaa. Suomelle avointen, kilpailukykyisten sisämarkkinoiden toiminta on keskeistä. Siksi liityimme EU:hun. 

EU:n on pystyttävä parempaan kilpailussa investoinneista, työvoimasta, raaka-aineista ja teknologiasta. EU:n pitkän aikavälin kilpailukykyä on rakennettava sen omien vahvuuksien varaan. 

Viime vuosien valtiontukijoustot Euroopassa ovat johtaneet jäsenmaiden keskinäiseen epäreiluun kilpailuun. Suurimmat jyräävät. Valtiontuilla ei myöskään ole takeita siitä, että voittajiksi valikoituvat parhaat teknologiat ja innovaatiot. Siksi tarvitsemme markkinaehtoisia ratkaisuja ja reilua kilpailua.

EU:n on siis säilyttävä avoimena kaupalle ja investoinneille. Nykyisiä kauppakumppanuuksia tulee arvioida ja vahvistaa sekä uusia löytää, jotta toimitusketjuja voidaan monipuolistaa. Kauppasopimuksissa tulee keskittyä olennaiseen.

Selvää on, että jos Eurooppa ei saa kilpailukykyään kuntoon, jäämme globaalisti takasuoralle. Sillä taas on vaikutuksia turvallisuuteen ja siihen, miten saamme äänemme kuuluviin maailmalla. 

Hyvä yleisö,

Venäjän uhka on tehnyt vahvasta eurooppalaisesta puolustusteollisuudesta välttämättömyyden. Euroopalla on kiire nostaa omaa puolustustarviketuotantoaan. Tarvitsemme aseita Ukrainalle, pikaisesti, mutta myös omiin varastoihimme, pidäkkeeksi. 

Suomi on tässäkin ollut muuta Eurooppaa hieman paremmin varautunut – ja hyvä niin, sillä nyt tämä näkyy myös suomalaisen puolustusteollisuuden vientitoiminnassa. Niin myönnettyjen vientilupien määrä kuin vientien yhteisarvo kasvoivat voimakkaasti vuonna 2023 ja sama trendi jatkuu myös tänä vuonna. 

Itse näen puolustusviennin suurena mahdollisuutena, johon meidän on tartuttava. Uusi tilanne edellyttää myös uusia toimintamalleja ja uutta ajattelua. 

Puolustuspolitiikan lisäksi kysymys on entistä enemmän myös perinteisestä teollisuuspolitiikasta. Kyse on taloudesta ja työllisyydestä. Kaksoiskäyttömahdollisuudet lisääntyvät ja siviili- ja puolustusteknologioiden kehityksen välillä on nykyään yhä haastavampaa nähdä merkittäviä eroja. Päinvastoin, näkisin nämä jopa jatkumona toisilleen.

Nyt ei ole pipertelyn aika. Meillä on maailmanluokan yrityksiä, kuten Iceye tai Patria. Meillä on loistavaa osaamista, siitä esimerkkinä Raumalla rakennettavat monitoimikorvetit. 

Samaa viestiä olen kertonut myös yrityksillemme. Nyt tarjoutuneisiin mahdollisuuksiin on tartuttava, muuten ne menevät ohi. Tämä on valtion ja yritysten välistä yhteistyötä. Avaamme ovia, etsimme ratkaisuja yhdessä. 

Arvoisat suurlähettiläät,

muutama sana itärajan tilanteesta ja Venäjän syksyllä itärajallamme käynnistämästä välineellistetystä maahantulosta. 

Päätökset, joita hallitus syksyllä – itäraja sulku - ja keväällä – rajaturvallisuuslaki - teki, olivat välttämättömiä. 

Olen kiitollinen siitä, miten koko ajan olemme saaneet tukea EU:lta. Eurooppa-neuvoston joulukuun päätelmissä tämä ilmiö tunnustettiin hybridihyökkäykseksi paitsi Suomea, myös EU:ta vastaan. Tavoitteenamme on, että asiaan löytyisi EU-tason ratkaisuja. Niiden löytäminen vie kuitenkin aikansa. Siksi liikuimme rajaturvallisuuslain kanssa ensin kansallisesti. 

Rajaturvallisuuslain ympärillä käytiin vilkasta keskustelua, niin julkisuudessa kuin eduskunnassa. Näin demokraattisessa maassa kuuluukin.

Itselleni keskeistä on, että oikeusvaltiolla on oikeus ja velvollisuus puolustaa itseään. Tässä etenimme lainsäädännön kautta, kuten oikeusvaltiossa toimitaan. Puolueita informoitiin parlamentaarisesti koko prosessin ajan, ja laki saatiin annettua eduskunnalle niin, että se voitiin eduskunnassa ripeästi, mutta samalla asiaan kuuluvalla vakavuudella siellä käsitellä. Tätä poikkeuslakia ei hyväksytty kevyesti.

Se hyväksyttiin eduskunnassa laajalla, viiden kuudesosan äänten enemmistöllä. 

Julkisuudessa esitettiin huolia siitä, romuttaako rajaturvallisuuslaki oikeusvaltiomme. Ei, sitä laki ei tehnyt. Olen käynyt asiasta kollegoideni, toisten hallitusten ja valtioiden päämiesten kanssa, useita keskusteluja. Kaikki ymmärtävät, että Suomi kantoi vastuuta omasta ja Euroopan turvallisuudesta.

Toivon edelleen, että poikkeuslakia ei tarvitse ottaa käyttöön. Mutta nyt se on olemassa, jos sellainen päivä tulisi, että lakia tarvitaan. Ja kuten sanoin, vaikuttamistyömme eurooppalaisen lainsäädännön aikaansaamiseksi jatkuu. 

Hyvä yleisö,

hallitus on tehnyt työtään nyt reilun vuoden. Viime vuonna kävin tässä kokouksessa hieman läpi hallitusohjelmaa. 

Olen ylpeä siitä, että kuluneen vuoden aikana hallitus on osoittanut sekä toimeenpano- että toimintakykyä. Toimeenpanemme hallitusohjelmaa suunnitellusti ja määrätietoisesti. 

Olemme myös toimintakykyisiä uusien tilanteiden edessä. Kuluneeseen vuoteen on sisältynyt myös paljon vakavia ulko- ja turvallisuuspoliittisia tilanteita. Venäjän provokaatioihin olemme vastanneet suomalaisen rauhallisesti. Meitä ei pelotella.

Suomen talouden tilanne on edelleen heikko. Tavoitteemme on vakauttaa julkisen talouden velkasuhde hallituskauden aikana. Päätökset eivät ole olleet helppoja, eivätkä vaaditut säästöt pieniä. Päinvastoin, mittaluokka on ollut valitettavasti historiallinen.

Samalla olemme pitäneet kiinni hallitusohjelman ytimestä. Panostamme koulutukseen, turvallisuuteen ja tulevaisuuteen. Puolustusta ja sitä kautta Euroopan turvallisuutta vahvistetaan, tukea Ukrainalle jatketaan. Vuosittaisia julkisia T&K-panostuksia lisätään miljardilla vaalikauden aikana. Peruskoulun – sen, mistä meidät maailmalla tunnetaan – rahoitusta vahvistetaan 200 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana. 

Työmarkkinoiden uudistaminen ja kannustinloukkujen purkaminen etenee. Miksi tämä on niin tärkeää? Siksi, että talouden perusta on laitettava kuntoon. Kun perusta on kunnossa, pääsemme talouskasvun käynnistyessä siihen aiempaa paremmin kiinni.

Samalla hallitus on panostanut kasvutoimiin. Vain säästämällä ja veroja kiristämällä Suomi ei lähde nousuun. 

Kevään kehysriihessä päätimme uudesta verohyvityksestä suurille teollisille investoinneille. Tahdomme tähän maahan lisää tehtaita: akkutehtaita, biopohjaisten tuotteiden tuotantoa, vähähiilisiä terästehtaita. Varmistamme, että verkot eivät muodostu investointien pullonkaulaksi missään päin Suomea. Hallitus on sitoutunut huolehtimaan Fingridin ja Gasgridin investointikyvystä hyvällä omistajaohjauksella sekä tarvittaessa pääomituksella. 

Nämä ovat niitä isoja työkaluja, kun houkuttelemme uusia investointeja Suomeen. Toivon, että pidätte nämä mielessä ja tuotte niitä esille asemapaikoillanne. 
Tosiasia on, että tarvitsemme vielä enemmän rohkeita, ennakkoluulottomia ja konkreettisia kasvun kiihdyttimiä. Olen jo luvannut käynnistää työn, jonka tavoitteena on avoimin mielin hakea uusia keinoja Suomen vetovoiman kasvattamiseksi ja investointien vauhdittamiseksi. 

Arvoisat suurlähettiläät, toivon, että te osallistutte omalta osaltanne tähän työhön. Konkreettiset esitykset ovat tervetulleita. 

Hyvä yleisö,

On myös selvää, että tarvitsemme lisää kansainvälisiä osaajia rakentamaan Suomen tulevaa menestystä. Suomea ei palvele sellainen maahanmuuttokeskustelu, jossa puurot ja vellit jatkuvasti sekoitetaan. Toivon, että tämä asia tulisi nyt selväksi: 

Kyllä: hallitus tekee kiristyksiä humanitaariseen maahanmuuttoon. 

Kyllä: tiukennamme kansalaisuuden ehtoja.

Kyllä: lisäämme työperäistä maahanmuuttoa.

Tosiasia on siis se, että Suomi ei sulje oviaan tekeviltä ja osaavilta ihmisiltä. Pystymme kilpailemaan ja pärjäämään vain osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan panostamalla. 

Monelle teistä Talent Boost-ohjelma on tuttu. Työvoiman rekrytoinnin painopistemaat ovat Intia, Brasilia, Vietnam ja Filippiinit. Ohjelman keskeisiä elementtejä toteutetaan yhdessä kaikkien teidän kanssanne. 

Näistä ensimmäisenä nostan Suomen vetovoiman – osaajien saatavuuden edistäminen ja maakuvatyö. The Economist –lehti analysoi melko tuoreessa numerossaan laajaa kyselytutkimusta muuttohalukkuudesta: ilahduttavaa on, että ulkomaalaiset osaajat kokevat Suomen houkuttelevaksi.

Toisena elementtinä ovat sujuvat ja hallitut oleskelulupaprosessit. Olemme viimeisen vuoden aikana panostaneet sujuviin ja nopeisiin käsittelyaikoihin oleskeluluvissa. Tämän vuoden toukokuussa työntekijän oleskelulupa käsiteltiin keskimäärin 27 vuorokaudessa, kun vuotta aikaisemmin käsittelyaika oli jopa 80 vuorokautta. 

Kolmas keskeinen elementti on pitovoima. Se, missä meillä on paljon tekemistä, liittyy Suomessa olevien korkeakouluopiskelijoiden työllistymiseen. Pitovoimaa parantaaksemme yhtenä merkittävänä, konkreettisena toimena mahdollistamme ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille, riittävän kielitaidon saavuttaneille osaajille pysyvän oleskeluluvan saamisen.
Huolehditaan siis yhdessä, että väärille mielikuville ei jää tilaa.  

Arvoisat suurlähettiläät,

Haluan myös kiittää teitä jokaista siitä työstä, jota te olette Suomen eteen tehneet ja teette, joka päivä. Teistä jokaisen, samoin edustustojenne henkilökunnan, työpanos on isänmaalle merkittävä. 

Suuri kiitos tehtävänsä päättäville lähettiläille – kaikkia en tässä voi mainita, mutta erityiskiitos haastavissa oloissa toimineille suurlähettiläs Helanterälle (Moskova), suurlähettiläs Lehtovirralle (Kiova) ja suurlähettiläs Peltokoskelle (Ramallah). 

Onnea taas uudessa lähettilästehtävässä aloittaville. Ja teille kaikille: tehdään yhdessä töitä, jotta Suomi ja suomalaiset voisivat jatkossakin paremmin. Eikä luovuta toivosta.