Pääministeri Petteri Orpon esittelypuheenvuoro eduskunnan lähetekeskustelussa – hallituksen vuosikertomus 2024

Pääministeri Petteri Orpo esitteli hallituksen vuoden 2024 vuosikertomuksen eduskunnan lähetekeskustelussa 20. toukokuuta. Puhe muutosvarauksin.

Arvoisa puhemies,

Valtioneuvosto antaa vuosittain eduskunnalle kertomuksen hallituksen toiminnasta ja valtiontalouden hoidosta, kuten perustuslaissa on säädetty.  Vuosikertomus on valmisteltu yhteistyössä kaikkien ministeriöiden kesken valtioneuvoston kanslian johdolla.

Arvoisa puhemies,

hallituksen tavoitteena on turvata suomalainen hyvinvointi ja hyvinvointiyhteiskunnan tärkeät palvelut myös tuleville sukupolville.  Se onnistuu vain, kun saamme talouden kestävälle uralle.

Siksi hallitus on johdonmukaisesti ja määrätietoisesti vienyt eteenpäin uudistuksia, jotka vahvistavat Suomen kilpailukykyä ja parantavat edellytyksiä tarjota ja ottaa työtä vastaan.

Toimintaympäristömme on vaativa. Venäjä jatkaa sotaansa Ukrainassa, ja sota painaa kasvunäkymiä koko Euroopassa. Turvallisuutemme edellyttää, että itäraja pysyy kiinni.

Julkinen taloutemme voi edelleen huonosti huolimatta niistä mittavista sopeutustoimista, joita tämä hallitus on joutunut tekemään.  En rohkene edes ajatella, miten heikko tilanne olisi, jos emme olisi tähän urakkaan tarttuneet.

Kevään 2024 kehysriihessä hallitus päätti lisätoimista, joilla julkista taloutta vahvistetaan 3 miljardilla.

Jotta pääsemme tavoitteeseemme taittaa velkaantuminen kasvu vaalikauden loppuun mennessä, meidän on tehtävä entistä enemmän myös kasvua vauhdittavia toimia.

Päätimme muun muassa verokannustimesta suurille, puhtaan siirtymän teollisille investoinneille. Kasvuyritysten pääomamarkkinan vahvistamiseksi päätimme Suomen teollisuussijoitus oy:n TESI:n pääomittamisesta. Huolehdimme Fingridin ja Gasgridin investointikyvystä, jotta energiaverkot eivät muodosta pullonkauloja investoinneille missään päin Suomea.

Teemme historialliset panostukset tutkimukseen ja kehitykseen. Valtion t&k-rahoitus kasvaa tästä vuodesta alkaen joka vuosi noin 280 miljoonalla vuoden 2024 tasosta. Päätimme lisärahoituksesta yliopistoille 1000 uuden tohtorin kouluttamiseksi.

Syyskuussa 2024 asetin Varman toimitusjohtajan Risto Murron vetämään Kasvuriihi-hanketta. Sen toimeksiannoksi tuli löytää laajasti uusia keinoja kasvun vauhdittamiseksi. Ryhmä sai satoja ehdotuksia. Tässä yhteydessä haluan vielä kiittää myös eduskuntapuolueita ehdotuksista ja kasvutoimiin kirittävästä keskustelusta tässä salissa. Kasvun aikaansaaminen on yhteinen, koko Suomen asia.

Murron ryhmän noin neljästäkymmenestä ehdotuksesta yli puolet löytyy nyt puoliväliriihessä päätetystä kasvupaketista. Tämä työn, yrittämisen ja investoimisen edellytyksiä parantava paketti täydentää hallituksen aiemmin tekemien kasvutoimien kokonaisuutta. Tavoitteemme on, että Suomesta tulee yksi Euroopan houkuttelevimmista maista investoinneille. 

Arvoisa puhemies,

Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta huolehtiminen edellyttää tervettä taloutta.

Venäjä muodostaa pitkäkestoisen uhan Suomelle ja Euroopalle. Tuemme horjumatta Ukrainaa, joka taistelee koko Euroopan puolesta.

Vuoden 2024 aikana avustimme Ukrainaa kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun, materiaaliavun ja puolustustarviketuen muodossa noin 775 miljoonalla eurolla. Olemme tukeneet Ukrainan pyrkimystä EU:n ja Naton jäseneksi. Joulukuussa valtioneuvosto hyväksyi Suomen kansallisen Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelman toisen osan. EU:ssa olemme osallistuneet päätöksentekoon Venäjä-pakotteista ja panneet niitä toimeen.

Myös riskit lähialueillamme ovat lisääntyneet. Venäjä on kohdistanut itärajallemme välineellistettyjä maahantulijoita. Olemme todistaneet Itämerellä useita vedenalaiseen infraan kohdistuneita vaurioita. Venäjän varjolaivasto muodostaa niin turvallisuus- kuin ympäristöriskin, joka vaatii meiltä varautumista.

Heinäkuussa 2024 saimme voimaan lain väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Laki vahvistaa Suomen rajaturvallisuutta.

Nato-jäsenyytemme on asemoinut meidät entistä tiiviimmin osaksi eurooppalaista ja transatlanttista yhteisöä. Liittymisprosessin loppuunsaattamiseksi Suomi hyväksyi keväällä 2024 useita Naton jäsenyyttä ja toimintaa koskevia sopimuksia, keskeisimpinä joukkojen asemaa koskevan Nato SOFA-sopimuksen sekä Pariisin pöytäkirjan. Valtioneuvosto antoi kesäkuussa 2024 eduskunnalle ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ensimmäistä kertaa puolustusliitto Naton jäsenenä.

Nato-jäsenyyden ajan ensimmäinen puolustusselonteko hyväksyttiin joulukuussa.

Vahvistimme myös sisäistä turvallisuutta. Esimerkiksi poliisin määrärahatasoa nostettiin vuonna 2024 noin 83 miljoonalla eurolla, mikä vastaa noin 10 prosentin lisäystä toimintamenoihin.

Arvoisa puhemies,

Vuonna 2024 keskityimme ennakkovaikuttamaan unionin strategiseen ohjelmaan ja uuden komission ohjelmaan.

EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen avaintavoitteet tammikuussa 2024. Valitut pääprioriteetit olivat Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen ja puhtaan siirtymän sekä biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien edistäminen.

Suomen tavoitteet sisältyvät hyvin sekä unionin strategiseen ohjelmaan että komission puheenjohtajana jatkavan Ursula von der Leyenin poliittisiin suuntaviivoihin.

Suomen komissaari Henna Virkkunen sai johtavan varapuheenjohtajan tehtävän. Virkkusen vastuulla ovat teknologinen omavaraisuus, turvallisuus ja demokratia. 
 
Arvoisa puhemies,

Syvensimme myös entisestään hyviä suhteita naapuriimme Ruotsiin.

Suomen ja Ruotsin hallitukset kokoontuivat yhdessä Tukholmassa syyskuussa 2024. Hallitukset hyväksyivät julkilausuman, jonka tavoitteena on vahvistaa maiden välistä yhteistyötä myös pohjoismaisella tasolla sekä EU:ssa ja Natossa. Yhteistyön tiivistämisestä sovittiin lukuisilla eri alueilla, esimerkiksi siviili- ja sotilaallisen infrastruktuurin, rikostorjunnan sekä tutkimuksen ja kehityksen osalta.

Kokouksen yhteydessä allekirjoitettiin yhteistyölinjaukset siviiliväestön suojaamisen yhteisestä suunnittelusta sekä huoltovarmuuden yhteisestä suunnittelusta. 

Arvoisa puhemies,

viime vuosi oli hallituksen ensimmäinen kokonainen toimintavuosi.

Hallitus antoi eduskunnalle esityksiä yhteensä 222, näistä kevätistuntokaudella 81 esitystä ja syysistuntokaudella 141 esitystä.

Esityksillä muun muassa vahvistettiin peruskoulua parantamalla oppimisen tukea ja lisäämällä alaluokilla vuosiviikkotunteja äidinkielessä ja matematiikassa. Viime vuoden lopussa annoimme eduskunnalle opettajien ja monien oppilaidenkin toivoman esityksen mobiililaitteiden kieltämisestä oppitunneilla. Luokissa pitää olla rauha opettaa ja oppia.

Lisäsimme korkeakouluissa aloituspaikkoja.

Parannamme hoitoon pääsyä kohdentamalla Kela-korvauksia vahvemmin sellaisiin lääkärikäynteihin, joita on heikommin saatavilla julkisessa terveydenhuollossa. Päätimme yli 65-vuotiaille suunnatusta kokeilusta, joka mahdollistaa yksityiselle yleislääkärille pääsyn julkisen hinnalla. Kokeilu käynnistyy syyskuussa. 

Arvoisa puhemies,

Kun tämä hallitus aloitti vajaat kaksi vuotta sitten, edessä oli vaativa tehtävä. Talous ei ollut reaalisesti kasvanut noin 15 vuoteen, uudistukset oli jäänyt tekemättä.

Olemme laittaneet talouden perustaa kuntoon. Olemme tehneet säästöjä, uudistaneet työmarkkinoita, sujuvoittaneet luvitusta, vahvistaneet osaamista ja panostaneet varmaan ja puhtaaseen energiaan.

Ratkaisut ovat olleet välttämättömiä ja oikeita. Hyvinvointi syntyy vain työstä ja yrittämisestä.

Tämän kevään puoliväliriihessä teimme mittavia veropäätöksiä, joilla parannetaan työn ja yrittämisen edellytyksiä ja vahvistetaan suomalaisten ostovoimaa. Uskomme, että näillä toimilla saamme aikaan tarvittavan sysäyksen kasvuun. Nämä ratkaisut ovat johdonmukaisia hallitusohjelman työn ja yrittämisen linjan kanssa. Kaikki toimet tähtäävät työllisyyden kasvuun ja velkaantumisen taittamiseen.

Maailmantilanne sumentaa näkymiä eteenpäin, mutta sitä suuremmalla syyllä meidän on tehtävä se, mikä on omissa käsissämme.

Meidän on pidettävä huolta siitä, että Suomi on erinomainen paikka oppia, tutkia, tehdä työtä, yrittää ja investoida.

Vaalikausi on vasta puolivälissä. Me tulemme jatkamaan töitä määrätietoisesti. Me saamme Suomen kasvun tielle.  

Arvoisa puhemies,

lopuksi haluan vielä kiittää eduskuntaa hyvästä yhteistyöstä vuonna 2024.