Hyppää sisältöön

Pääministeri Sanna Marinin uudenvuoden tervehdys 31.12.2022

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 31.12.2022 3.00 | Julkaistu suomeksi 3.1.2023 klo 7.55
Tiedote

Taaksemme jäävä vuosi jättää jälkensä historiaan ja kansakuntamme kollektiiviseen muistiin. Harva suomalainen voi unohtaa sitä helmikuista aamua, jolloin Euroopassa oli syttynyt laajamittainen ja julma hyökkäyssota. Tuhannet ihmiset, niin sotilaat kuin siviilitkin, ovat kuolleet, haavoittuneet ja menettäneet läheisiään Ukrainassa.

Suomi ja laaja kansainvälinen yhteisö tuomitsivat Venäjän laittoman hyökkäyksen Ukrainaan välittömästi. Euroopan unioni oli vastauksessaan yhtenäinen, luja ja ensitoimistaan lähtien ripeä. Lujuutta ja rohkeutta meiltä vaaditaan jatkossakin. Autamme niin kauan kuin ukrainalaiset meiltä apua tarvitsevat. Venäjä ei tule voittamaan sotaansa. Maailma, jossa epädemokraattiset suurvallat alistavat muita valtioita YK:n peruskirjasta ja kärsimyksestä välittämättä, on jätettävä lopullisesti taakse. Venäjän ystävät ovat käyneet harvalukuisiksi. Meidän huomiomme on oltava Ukrainan auttamisessa.

Suomalaisille ukrainalaisten asia on meidän asiamme. Olemme halunneet tukea ja auttaa ukrainalaisia kaikin mahdollisin keinoin. Olemme myötäeläneet heidän tuskassaan ja tunteneet heidän hätänsä. Tämän suomalaisten avun ja tuen ukrainalaiset tulevat varmasti aina muistamaan, aivan kuten mekin muistamme sen avun, jota itse olemme sotien aikana saaneet. 

Suomi on vastaanottanut sotaa pakenevia ukrainalaisia ja antanut Ukrainalle humanitaarista apua, suojavarusteita ja puolustustarvikkeita raskaista aseista lähtien. Nyt armottoman talven tullen olemme antaneet osaamistamme ja varusteitamme talvisodankäyntiä varten. Olemme osallistuneet vahvasti EU:n kautta annettavaan tukeen ja olleet siitä yhdessä päättämässä. 

Euroopan unioni on asettanut kovia pakotteita Venäjälle heti sodan ensipäivästä. Sodan hinta näkyy myös Suomessa kansalaisten kukkaroissa ja yritysten arjessa. Aikaisemmin uskoimme rakentavamme Venäjän kanssa vakautta yhteistyön kautta. Nyt Venäjä käyttää näitä yhteyksiä, kuten energiaa, aseenaan ja pyrkii näin murtamaan meidän ja muiden eurooppalaisten tuen Ukrainalle. Energiakriisin seurauksena kärsimme nyt sydäntalven kynnyksellä korkeista sähkön hinnoista ja poikkeuksellisen korkeasta inflaatiosta. 

Monet tavalliset suomalaiset ovat joutuneet hintojen noustessa kohtuuttomiin tilanteisiin. Helppoja ratkaisuja vaikeaan ongelmaan ei ole, mutta on selvää, että valtion on tultava kansalaisten tueksi kipeimpiin tilanteisiin. Siksi hallitus on pyrkinyt lievittämään energian hinnan kohtuuttomia vaikutuksia suomalaisille kotitalouksille. 

Samalla meidän on jatkettava määrätietoisesti toimia venäläisestä energiasta irtautumiseksi. Koko Euroopan on otettava opiksi tekemistämme virheistä ja irtauduttava riippuvuuksista, jotka tekevät meidät haavoittuviksi.

Venäjän aloittamalla hyökkäyssodalla on ollut vaikutuksia koko Euroopan ja Suomen turvallisuustilanteeseen. Se vaati viime keväänä meitä kansakuntana päättämään Suomen asemasta uudessa tilanteessa. Ratkaisumme hakea Naton jäseneksi yhdessä lähimmän naapurimme Ruotsin kanssa oli johdonmukainen. Päätös tehtiin vahvalla kansalaisten tuella ja lujalla parlamentaarisella yksituumaisuudella. Tuolle yksituumaisuudelle meidän on hyvä rakentaa tulevaisuuttamme Naton jäsenenä. Meistä tulee osa yhä enemmän tiivistyvää euroatlanttista yhteisöä, jonka jokaisen jäsenen turvallisuus on myös osa omaa turvallisuuttamme.

Päätöksellämme olemme vahvistaneet Suomen asemaa ja laajentaneet liikkumatilaamme tilanteessa, jossa se uhkasi kaventua, ja jopa vaarantua. Vaikeat ajat ovat lähentäneet meitä ystäviemme kanssa, ja olemme maailmalla arvostettu sekä luotettu kumppani. Tästä on myös kiittäminen vuosien saatossa harjoitettua taitavaa diplomatiaa. 

Ratkaisuillamme osoitimme rohkeutta ja sitä suomalaista sisua. Olemme puolustaneet yhdessä arvojamme ja tehneet tarvittavat ratkaisut omista lähtökohdistamme käsin. Toivon, että osaamme kansakuntana olla tästä ylpeitä. 

Uskon, että meitä kohdanneen energiakriisin, Venäjän hyökkäyssodan sekä koronapandemian myötä ymmärrämme yhä paremmin, kuinka tärkeää on tarkastella koko Euroopan tasolla kriittisiä riippuvuuksiamme muihin maihin. Meidän on vahvistettava strategista autonomiaamme eli Euroopan omavaraisuutta, resilienssiä ja kumppanuuksiamme maailmalla erityisesti muiden demokraattisten valtioiden kanssa. Eurooppa voi vahvistua vain ystäviensä tuella ja toisinpäin – ystävämme kaukana ja lähellä tarvitsevat meitä.  

Strateginen autonomia on myös arvojemme puolustamista. Suomen etu on toimia Euroopan vahvistamiseksi etenkin, kun maailmassa tarvitaan ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhteistyön puolustajia. Juuri nyt tarvitsemme monenvälistä yhteistyötä, kun meidän on pystyttävä ratkomaan maailmanlaajuisia kriisejä ja edessämme olevia globaaleja haasteita, kuten ilmastonmuutosta. 

Olemme osoittaneet, että rakentamalla oikeudenmukaista ja tasa-arvoista yhteiskuntaa haasteiden ratkaiseminen on mahdollista. Olemme sotien jälkeen rakentaneet pohjoismaisen hyvinvointivaltion, ja meidän tehtävämme on jatkaa sen kehittämistä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ilmastollisesti kestäväksi. Vahvuutemme syntyy keskinäisestä luottamuksesta ja reiluiksi koetuista ratkaisuista. Tätä viestiä meidän on vietävä myös maailmalle.

Edessämme on jälleen poikkeuksellisen vaativa talvi ja näköpiirissämme monenlaisia epävarmuuksia. Olen kuitenkin luottavainen, että panostamalla rohkeasti vahvuuksiimme rakennamme parempaa tulevaisuutta – yhdessä, toisiamme tukien ja jokaisesta huolta pitäen. Suomalaiset ovat vahvoja. Meillä on resilienssiä ja vaikeinakin aikoina kykyä tehdä yhdessä päätöksiä. Yhteiskunnassamme on uskoa tulevaisuuteen, luottamusta ja joustavuutta. Näitä vahvuuksia ei kuitenkaan tule pitää itsestäänselvyyksinä, vaan niitä on vaalittava.

Keväällä käydään eduskuntavaalit, jossa valitaan kansanvaltaa edustavat päättäjät määrittämään Suomen suuntaa tuleville vuosille. Tämän vaalikauden poikkeukselliset vuodet ovat näyttäneet, kuinka demokraattinen, pohjoismainen hyvinvointivaltio on osoittanut vahvuutensa erilaisten kriisien keskellä. Siksi eduskuntavaalit tuntuvat nyt erityisen merkityksellisiltä. Demokratian vaaliminen on meidän jokaisen velvollisuus ja oikeus. 

Kannustan kaikkia käyttämään äänioikeuttaan, sillä vapaat vaalit ovat demokraattisen yhteiskunnan kivijalka ja perusta. Suomi on puolustamisen arvoinen, mutta myös äänestämisen arvoinen.

Toivotan hyvää uutta vuotta kaikille!

Sanna Marin
Pääministeri