Pääministeri Vanhasen puhe Suomen ja Ruotsin hallitusten yhteisessä kokouksessa

(muutosvarauksin)

Arvoisat Ruotsin pääministeri ja ministerit,
Arvoisat suomalaiset kollegani,

Olkaa sydämellisesti tervetulleita tähän Suomen ja Ruotsin hallitusten historialliseen yhteiseen kokoukseen Hämeenlinnaan.

Hämeenlinnan perusti Birger-jaarli vuonna 1239 tai 1249, siis samoihin aikoihin kuin Tukholma perustettiin. Talvella 1808, Suomen sodan alkaessa, valtakunnan itäinen armeija koottiin juuri tänne Hämeenlinnaan.

Noiden kahden tapahtuman väliin mahtui yli puoli vuosituhatta valtiollista yhteyttämme, jonka myönteinen vaikutus tuntuu yhä kummankin maan kulttuurissa ja kielissä, yhteiskunnassa ja taloudessa, koko arvopohjassa.

Kaksisataa vuotta sitten tämä valtiollinen yhteys päättyi dramaattisesti yhtenä osana Ranskan vallankumouksesta alkunsa saanutta Euroopan suurta murrosta.

Ruotsi menetti Suomen, mutta aloitti kesän 1809 valtiomuodon myötä kokonaan uuden aikakauden. Siihen liittyi uuden kuninkaan johdolla kesällä 1812 aloitettu ulkopolitiikka, joka turvasi Ruotsille kaksisataa rauhan vuotta.

Suomi saavutti vuonna 1809 autonomian ja sai oman keskushallinnon Venäjän keisarikunnan yhteydessä, mikä vahvisti edellytyksiä oman kansakunnan rakentamiselle ja viimein maamme itsenäisyydelle.

Tähän kokoukseen yhdessä valmistelemamme asiakirja toteaakin: ”Kaksisataa vuotta sitten Suomi ja Ruotsi läksivät eri teille kuudensadan vuoden valtioyhteyden jälkeen. Vuodesta 1809 tuli myös lähtökohta kummankin maan kehitykselle nykyaikaisiksi ja korkealle kehittyneiksi demokratioiksi.”

Merkkivuosi 1809 on jo nyt toteuttanut osan tarkoitustaan, kun voimme avoimella mielellä muistaa kaikkia tuon ajan toimijoita ja juuri tänään erityisesti niitä maanmiehiämme, jotka suuren eurooppalaisen kriisin keskellä etsivät ja lopulta löysivät Suomessa ja Ruotsissa tien eteenpäin.

Tämän Hämeenlinnan kokouksen valmistelussa olemmekin suuntautuneet tulevaisuuteen etsiäksemme yhdessä myönteisiä näköaloja tämän päivän kansalaistemme tarpeisiin sekä Eurooppamme ja koko ihmiskunnan haasteisiin.

Globalisaatio eli maapallon laajuinen nykyaikaistuminen etenee jatkossakin. Talouskriisin jälkeisessä uudessa nousussa kilpaillaan entistä tiukemmin siitä, missä koneet käyvät.

Samaan aikaan väestömme ikääntyvät. Ilmastonmuutos ja monet ympäristöriskit lähelläkin kuten Itämerellä odottavat vahvoja toimia. Uudet globaalit turvallisuusriskit, kuten pandemiat ovat tulleet todennäköisemmiksi.

Ajankohtainen kysymys on myös, miten EU ja meidän työmme EUssa kehittyvät?

Meillä on vuosisatainen yhteinen historia, pitkäaikainen pohjoismainen yhteistyö sekä puolentoista vuosikymmentä Euroopan Unionin jäsenyyttä. Siksi pikaisin tehtävämme onkin poistaa kaikkinaiset kansalaisten ja yritysten kohtaamat käytännölliset rajaesteet kanssakäymisessä maidemme välillä. Siksi on tarkoin seurattava, että valmistelemamme suositus eri hallinnonaloille näiden esteiden purkamisesta otetaan vakavasti ja tuottaa tuloksia.

Meillä on edessämme suuri ja lupaava työ Itämeren saamiseksi kestävän kehityksen tielle. Siinä aktiivinen toiminta EUn kautta voi auttaa meitä saavuttamaan tuloksia sekä muiden unionin jäsenten että Venäjän kanssa. Tässä ja muissakin kysymyksissä Ruotsin EU puheenjohtajuus tarjoaa myönteisiä mahdollisuuksia, joiden toteutumista me suomalaiset tietenkin täysimääräisesti tuemme.

Pohjoismainen yhteiskunta- ja talousmallimme nojaa vahvaan tiedolliseen panokseen, mutta maamme ovat kooltaan pieniä. Siksi meidän on taattava yhteistyön avulla paikkamme myös suuria voimavaroja vaativan teknologisen kehityksen kärjessä. Siksi meidän on kokousasiakirjamme mukaisesti ennakkoluulottomasti kehitettävä yhteistyötä tälläkin alueella.

Lisäksi olemme päättämässä ja kirjaamassa yhteistyömme edelleen kehittämisen merenkulussa, puolustuspolitiikassa, radiotaajuuksien yhteensovittamisessa sekä infrastruktuuri- ja raaka-ainekysymyksissä, kuten malmi- ja metsäasioissa. Pyydän, että asianomaiset ministerit tuovat esiin näitä tärkeitä teemoja yleiskeskustelussa.

Kaikki nämä aloitteet palvelevat pohjimmaltaan kansalaistemme työtä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Tämä yhteinen kokous tarjoaa myös mahdollisuuden pohtia, miten voimme finanssikriisin ja terveysriskien oloissa tiivistää edelleen yhteistyötämme kansalaistemme arjen hyväksi.

Hyvät kokouksen osanottajat,

Toivon, että tämä Hämeenlinnan kokous jää historiaan uuden kehitysvaiheen alkuna Suomen ja Ruotsin suhteissa. Samalla globaalien haasteiden tarkastelumme korostaa myös laajempaa vahvan Pohjolan tarvetta nykymaailmassa.

Tänään etsitään kaikkialla uusia keinoja ja uusia vastauksia ihmiskunnan suuriin kysymyksiin. Uudet kansat ovat astuneet voimalla maailmannäyttämölle. Suurimmatkin maat joutuvat toteamaan voimavarojensa rajallisuuden. Perinteisiä kansainvälisiä järjestöjä kuten YK:a tai IMF:a kehitetään ja uusia perustetaan kuten G20.

Myös lähiympäristömme muuttuu. Ilmastomuutoksen jo ennakoitujen vaikutusten vuoksi pohjoisten merien merkitys kasvaa taloudessa, logistiikassa sekä energia- ja ympäristökysymyksissä.

Kansainvälisen keskustelun myönteiseksi kiintopisteeksi on tullut pohjoismainen mallimme, joka itsekin kaipaa jatkuvaa uudistumista. Meiltä myös odotetaan arvojemme pohjalta lisääntyvää ja monipuolista panosta kestävään yleisinhimilliseen kehitykseen.

Kaiken tämän muutoksen keskellä on ilmeistä, ettemme hajanaisina toimien pysty jatkossa riittävästi vaikuttamaan perinteisillä ja uusilla kansainvälisillä foorumeilla. Kuitenkin meidän yhteinen taloudellinen painoarvomme on varsin merkittävä kansainvälisessä vertailussa, hieman laskentatavasta riippuen sijoittuisimme vähintään viidentoista suurimman toimijan joukkoon.

Olemmekin yhdessä valmistelleet tämän kokouksen asiakirjaan viestin myös Tanskan, Islannin ja Norjan hallituksille, että Pohjoismaat toimisivat kansainvälisesti vahvan Pohjolan puolesta. Pohjoismaiden tulisi siis tiivistää yhteistyötään kaikilla kansainvälisillä foorumeilla ja näin turvata yhteisten arvojemme pohjalta Pohjolan vaikutusmahdollisuudet nykymaailmassa.

Meidän tulisi myös mahdollisimman pian päästä aloitteelliseen ja kansalaisiamme palvelevaan hallinnonalojen yhteistyön kehittämiseen, mihin voimme kutsua mukaan myös muita pohjoismaita.

Kutsukaamme muita Pohjoismaita yhteistyöhön selvittämään pohjoismaisen taloudellisen ja sosiaalisen mallin haasteita ja kehittämistarpeita.

Lisääntyvän yhteistyön avulla pohjoismailla on hyvät mahdollisuudet sekä edistää suoraan omien kansalaisten hyvinvointia että vaikuttaa arvojemme pohjalta nykyistä enemmän Euroopan ja ihmiskunnan kestävän kehityksen hyväksi.

Hyvät kokouksen osanottajat,

Haluan tässä yhteydessä kiittää niitä kymmeniä eri alojen edustajia, jotka ovat valmistelleet tähän yhteiseen kokoukseen asiakirjan keskustelumme ja yhteisen ymmärryksen pohjaksi. Olkoot tämä päivä puolestaan alkua tulevaisuuden uusiin askeliin meidän maidemme ja koko Pohjolan yhteistyössä, yhteistyössä jolle toivomme löytävämme tulevaisuudessa myös uusia kumppaneita.

Näillä ajatuksilla avaan Suomen ja Ruotsin hallitusten yhteisen kokouksen ja toivon vilkasta keskustelua maidemme ja kansojemme sekä koko Pohjolan ja Eurooppamme onneksi ja menestykseksi.