Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja hallituksen EU-politiikasta

Pääministeri Petteri Orpon ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja hallituksen EU-politiikasta 12.3.2025. Puhe muutosvarauksin.

Arvoisa puhemies,

Presidentti Trumpin puhelu Putinille helmikuussa sysäsi liikkeelle prosessin, jonka lopputulema on vielä toistaiseksi sumun peitossa. Prosessin, joka vaikuttaa meille eksistentiaalisiin asioihin. 

Samaan aikaan kävi selväksi, että Yhdysvallat on muuttunut uuden johdon myötä. 
Tämä ei sinänsä ollut yllätys. Olimme kuulleet, mitä presidentti Trump kampanjansa aikana sanoi. Kuitenkin näiden vaalilupausten ripeä toimeenpano tekee selväksi sen, että myös meidän, Euroopan on toimittava. 

Juhlapuheiden aika on ohi. Ukrainan, Euroopan ja Suomen on nyt sinnikkäästi tehtävä töitä. 

Euroopan turvallisuus ja kilpailukyky ovat ennen kaikkea meidän tulevaisuuttamme. 
Siksi on tärkeää, että Suomen eduskunnassa puhutaan EU-politiikasta.

Arvoisa puhemies,

Suomi ja Euroopan unioni ovat panostaneet pitkään ja määrätietoisesti vahvaan suhteeseen Yhdysvaltoihin. 

Yhdysvallat on edelleen keskeisin kumppanimme ja tätä suhdetta pyrimme vaalimaan nyt ja tulevaisuudessa.

Suomen ja Euroopan turvallisuus sekä Ukrainan tulevaisuus ovat asioita, joista meillä on jo pitkät perinteet hallitus-oppositio-rajat ylittävässä työssä. 

Suomen vahvuus on, että etsimme näihin kysymyksiin ratkaisuja aina yhteisymmärryksessä.

Siksi on niin tärkeää, että keskustelemme ajankohtaisista asioista parlamentaarisesti. 

Euroopalla on edessä valinta – annammeko muiden kirjoittaa tulevaisuutemme, vai osallistummeko sen kirjoittamiseen myös itse.

Suomen tavoitteet ovat selkeät. 

Tarve saada oikeudenmukainen ja kestävä rauha Ukrainaan ei ole kadonnut minnekään.

Tarve rakentaa vahvaa Eurooppaa, sen puolustusta ja pidäkettä ei ole kadonnut minnekään. 

Euroopan on otettava enemmän vastuuta oman maanosansa puolustuksesta.
Euroopassa on kysytty liian usein ’kuka on seuraava', kun todellinen tavoite pitäisi olla, ettei kukaan ole seuraava.

Tähän päästäksemme on toimittava tässä ja nyt.

Arvoisa puhemies, 

Tarvitsemme vision, jolla Eurooppa on viidestä kymmeneen vuoden päästä vahvempi ja voimakkaampi Naton eurooppalainen pilari.

Tässä onnistuminen takaa sekä turvallisuutemme että riippumattomuutemme.

Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi omia vahvoja maavoimia, vahvaa eurooppalaista puolustusteollisuutta, yhteisesti koordinoituja hankintoja sekä Euroopan suorituskykypuutteiden paikkaamista ja puolustuskyvykkyyksien vahvistamista.

Keskeistä on myös kriittisen infrastruktuurin vahvistaminen, sotilaallinen liikkuvuus sekä varautuminen.

Komission odotetaan julkaisevan valkoisen kirjan Euroopan puolustuksen kehittämisestä tasan viikon päästä. 

Odotamme, että tässä viitoitetaan selkeä tie Euroopan puolustuksen kehittämiselle.
Meidän täytyy pistää Euroopan ja Suomen puolustus kuntoon.

Tämä vaatii merkittäviä lisäpanostuksia kansallisesti. Jokaisen on laitettava oma tonttinsa kuntoon. Aivan jokaisen.

Tätä myös tapahtuu. Useissa jäsenmaissa, kuten Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa, on jo nähtävissä merkittävä linjanmuutos puolustusrahoituksen ylösajamiseksi.

Mutta on myös asioita, joissa meidän on järkevämpi etsiä yhteisiä, eurooppalaisia ratkaisuja. Nämä vaativat eurooppalaista rahoitusta.

Meille on kuitenkin edelleen tärkeää, että eurooppalainenkin raha käytetään siellä, missä Eurooppaa puolustetaan, tai sellaisiin suorituskykyihin, joilla puolustetaan laajemmin Eurooppaa.

Toisin sanoen on tärkeää varmistaa, että eurooppalaiset ratkaisut tuovat aitoa lisäarvoa Euroopan puolustukseen sekä hyödyttävät Suomea ja muita etulinjan maita, joissa tarve on ilmeisin. 

Arvoisa puhemies,

Viime viikolla Eurooppa teki ryhtiliikkeen.

Kokoonnuimme Euroopan johtajien kanssa ylimääräiseen huippukokoukseen, jota esitin helmikuussa.

Kokouksen myötä Euroopan yllä vellonut sumu hälveni. 

Annoimme ennen kaikkea poliittisen viestin siitä, että Ukraina on yksi meistä.
Huippukokous ei jäänyt sananhelinäksi:

Komissio sai mandaatin valmistella esitystä eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistamiseksi.

Vahvistimme jäsenmaiden valmiuden osallistua Ukrainan turvatakuiden antamiseen.
Suomi toi myös itse aktiivisesti ratkaisuja pöytään:

Meidän aloitteestamme komissiota pyydettiin nopeuttamaan Ukrainalle jo päätetyn tuen maksamista.

Meidän aloitteemme Ukrainan tukivälineen monipuolisemmasta käytöstä Ukrainan tuen kasvattamiseksi hyväksyttiin.

Linjasimme EU:n kynnyskysymyksistä koskien Ukrainan rauhanneuvotteluita. 

Suomi piti kiinni siitä ajatuksesta, että itärajan erityinen asema tunnistetaan Euroopan puolustuksessa. Tämä kirjattiin onnistuneesti huippukokouksen päätelmiin.

Näistä teemoista keskustelu jatkuu myös ensi viikolla uudessa huippukokouksessa.

Arvoisa puhemies,

Turvallisuus ei ole vain sotilaallista varautumista. Turvallisuudentunto syntyy hyvinvoivasta ja tasa-arvoisesta yhteiskunnasta.

Ilman kilpailukykyistä taloutta emme voi pitää huolta hyvinvoinnista.

Siten vahva ja kilpailukykyinen Eurooppa on myös turvallisempi Eurooppa.

Siksi on olennaista, miten hallitus linjaa EU-politiikkansa kilpailukyvyn näkökulmasta.

Vahva kilpailukyky tarkoittaa työpaikkoja, innovaatioita ja kestävää kasvua Euroopassa.

Tämä koskee niin teknologista kehitystä, pk-yritysten toimintaympäristöä, puhtaan teollisuuden edistämistä, bio- ja kiertotalouden kuin puolustusteollisuuden mahdollisuuksiakin.

Komission työohjelma heijastelee hyvin Suomen strategisia tavoitteita. 

Kilpailukyvyn osalta korostamme innovoinnin merkitystä EU:n globaalille kilpailukyvylle.
 
Kilpailukyvyn vahvistaminen vaatii toimialojen uudistamista ja teknologisen kehityksen mahdollistamista.

EU:n digitaalinen johtajuus edellyttää panostuksia murrosteknologioihin, kuten tekoälyyn.

Suomi on tällä saralla edelläkävijä. Panostamme valtavasti uuteen digitaaliseen kasvuun.

Tästä kertovat esimerkiksi valtavat datakeskushankkeet, Kajaanissa sijaitseva LUMI-supertietokone sekä juuri perustettu Ellis -tekoälyinstituutti.

Puhtaassa siirtymässä painotamme markkinaehtoista ja kustannustehokasta lähestymistapaa.

Biotalous ja uusiutuvat luonnonvarat tarjoavat kestäviä ratkaisuja vähähiilisyyteen, haitallisista riippuvuuksista irtautumiseen sekä EU-alueen huoltovarmuuteen ja ruokaturvaan.

Näissä teemoissa meillä Suomessa riittää myös osaamista. Meillä on valtavasti potentiaalia.

Arvoisa puhemies,

Olemme tilanteessa, jossa Eurooppa sääntelee ja Yhdysvallat investoi.

Tämä on keskeinen syy sille, miksi olemme jääneet takamatkalle.

Kilpailukyvyn kehittämiseksi tarvitaan myös turhan sääntelyn purkua. Tämä nähdään myös komissiossa prioriteettina.

Komissio tulee antamaan sarjan sääntelyn yksinkertaistamista ja hallinnollisen taakan keventämistä koskevia aloitteita.

Kaksi ensimmäistä pakettia annettiin helmikuun lopussa.

Lisäksi valmisteilla on aloitteita, joilla pyritään helpottamaan luvitusta ja yhtenäistämään menettelyjä muun muassa puhtaan siirtymän edistämiseksi.

Arvoisa puhemies,

Vahva ennakkovaikuttaminen on EU-politiikassa kaiken A ja O. Suomi on jo pitkään tehnyt systemaattista vaikuttamista.

Tätä työtä pitää jatkaa, ja meillä on siihen erinomaiset lähtökohdat:

Meillä on kenties Suomen historian vaikutusvaltaisin komissaarinsalkku.

Meillä on ennätysmäärä suomalaisia komissaarien kabineteissa.

Euroopan parlamentissa meillä on aktiivisia meppejä.

Suomalaiset eri EU-tehtävissä tekevät erinomaista työtä.

Myös yritykset, järjestöt, tutkijat, kaupungit ja media ovat vaikuttavia toimijoita paikan päällä.

Arvoisa puhemies,

Suomi on ollut EU:n jäsen jo kolmekymmentä vuotta.

Eräällä tapaa olemme jäsenyytemme murroskohdassa. 

Tehtävämme on varmistaa, että Suomi ja Eurooppa eivät ole sivustakatsojia.
Meidän pitää pystyä nopeampaan toimintaan. 

Meidän pitää pystyä helpottamaan EU:n päätöksentekoa, etenkin ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa.

Viime kädessä me, päättäjät, olemme vastuussa siitä mihin suuntaan Suomi jatkaa omassa EU-politiikassaan.

Kiitos.