Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2026 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä
Pääministeri Petteri Orpo antoi eduskunnalle ilmoituksen hallituksen politiikasta vuonna 2026 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä keskiviikkona 25.2.2026. Pääministerin puhe muutosvarauksin.
Arvoisa puhemies,
me suomalaiset tunnemme lukuisia varovaisia ja hieman mollivoittoisia sananlaskuja ja sanontoja.
Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Pessimisti ei pety.
Meille, pienen maan pienelle kansalle pieni varovaisuus ja varautuminen on monissa historian käänteissä ollut välttämätöntä ja viisasta. Sitä se on myös tänään.
Samalla meissä on aina asunut aimo annos sinnikkyyttä, sisua, joka on ajanut eteenpäin. Se on pienen maan ja pienen kansan voimavara.
Sisu on uskoa itseemme ja tulevaan. Se on sisäsyntyistä tietoa siitä, että kiperissäkin paikoissa ja isojen haasteiden kanssa me pärjäämme. Edessä on parempi tulevaisuus, jota kohti ponnistella. Tätä voimavaraa meidän kannattaa nyt käyttää.
Muuttuva maailma, teknologian nopea kehitys ja talouden raamit pakottavat meidät pohtimaan itseämme ja tulevaisuuden Suomea hyvinvointiyhteiskuntana uudella tavalla.
Suurvaltapolitiikka on tehnyt paluun, ja vanha maailmanjärjestys on murroskohdassa. Se vaikuttaa kaikkeen; ihmisten mieliin, yritysten investointeihin ja valtion budjettiin.
Juuri tässä hetkessä meidän pitää tunnistaa ne valtavat mahdollisuudet, joita meillä on: teknologia, korkea osaaminen, puhdas energia, puhdas ruoka ja luonto – ja suomalainen päättäväisyys. Kun hyödynnämme nämä mahdollisuudet täysimääräisesti, meillä on edessämme nykyisyyttä valoisampi tulevaisuus.
Meidän on kuitenkin tunnistettava myös haasteemme.
Hallitus on tehnyt määrätietoisesti töitä ja pelastanut Suomen hallitsemattomalta velkaantumiselta. Olemme joutuneet sopeuttamaan taloutta historiallisen kovalla kädellä. Säästöohjelma on edelleen käynnissä, säästöjä on tulossa voimaan vielä niin tänä kuin ensi vuonna.
Maalissa emme vielä kaikkien tavoitteidemme kanssa ole. Suurimmat selittävät tekijät tulevat ulkoa. Putinin sota ja Trumpin kauppapolitiikka ovat pidätelleet kasvua. Tulevan ennustaminen on ollut haastavaa jopa alan ammattilaisille. Valtiovarainministeriö ja muut ennustelaitokset ovat vuosittain joutuneet tarkistamaan ennusteitaan alaspäin.
Vaihtoehtona sopeutustoimille olisi ollut massiivinen velanoton lisääminen. Se ei ole enää mahdollista.
Samaan aikaan, kun olemme tervehdyttäneet julkista taloutta, olemme tehneet lukuisia kasvua vauhdittavia uudistuksia.
Olemme uudistaneet työmarkkinoita, jotta työllistäminen ja työllistyminen kannattaa. Olemme keventäneet työn verotusta, jotta suomalaisilla kotitalouksille jää palkasta enemmän euroja käyttöön. Emmekä me ole lopettelemassa työtämme. Teemme vaalikauden viimeiseen päivään saakka toimia, jotta luomme yrittämiselle, investoinneille, kasvulle ja sitä kautta työpaikkojen syntymiselle parhaat edellytykset.
Sen jälkeen on aika arvioida, miten onnistuimme.
Arvoisa puhemies,
meillä on käsissämme vaarallisesti velkaantunut julkinen sektori, jonka perustan korjaaminen vie vielä vuosia. Kasvavia julkisia menoja on hillittävä samaan aikaan, kun tarvitsemme miljardeja lisää puolustukseen sekä ikääntyvän väestön sosiaali- ja terveyspalveluihin. Emme tiedä, millaisia haasteita ja yllätyksiä tulevat vuodet tuovat tullessaan.
Hallitus on tehnyt Suomelle välttämättömiä päätöksiä ja saanut niistä kovaakin kritiikkiä. Se kuuluu politiikkaan. Hallituksen pöydällä on edelleen vaikeita kysymyksiä ratkaistavana.
Tässä murroskohdassa on arvokasta, että eduskuntapuolueet pystyvät silti myös yhdessä hakemaan ratkaisuja, jotka vaikuttavat pitkälle isänmaan tulevaisuuteen. Siksi luomme parlamentaarisissa työryhmissä nyt pohjaa isoille, tulevan vaalikauden päätöksille.
Olen erittäin tyytyväinen siitä, että viime syksynä lähes kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat ns. velkajarruun eli menojen kurissa pitämiseen. Eduskuntapuolueet ovat nyt yhdessä hakeneet ymmärrystä seuraavan vaalikauden sopeutuksen mittaluokasta.
Tämä hallitus on joutunut sopeuttamaan taloutta 10 miljardilla eurolla. Tämänhetkisten arvioiden mukaan seuraavalla hallituksella on edessään vastaavan kokoinen urakka. Mitään tehdyistä päätöksistä ei siis voi perua. Sen sijaan päätöksiä on tehtävä lisää.
Velkajarru on lupaus suomalaisille vastuullisen talouspolitiikan jatkumisesta.
Parlamentaarinen työ on käynnissä myös siitä, miten kasvavat puolustusmenot käytetään. Suomen ja suomalaisten turvallisuutta rakennetaan yhdessä, veronmaksajien rahoja viisaasti käyttäen.
Tänä keväänä hallitus päivittää osin myös ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Ajankohtaisselonteko antaa eduskunnalle ja sen valiokunnille tilaisuuden käydä syvällistä keskustelua turvallisuusympäristön muutoksista ja kuulla asiantuntijoita laajasti. Tälle keskustelulle on tilausta.
Maaliskuun alussa annan pääministerin ilmoituksen sosiaali- ja terveyspalveluista.
Hallitus on tehnyt sitkeästi töitä korjatakseen sote-uudistuksen valuvikoja. Yhdessä hyvinvointialueiden kanssa olemme tehneet työtä, jotta niiden talous saataisiin vakaalle pohjalle ja palvelut pelaamaan.
Ennen joulua julkaistu, valtiosihteeri Erholan johtaman asiantuntijatyöryhmän raportti kertoo, että monessa asiassa olemme jo onnistuneet. Koko maan tasolla sosiaali- ja terveyspalvelut ovat parantuneet, moni alue pystyy kattamaan alijäämänsä. Alueelliset erot ovat kuitenkin edelleen suuria.
Väestön ikääntymisestä johtuva palveluiden tarpeen kasvu ja sote-mallin heikkoudet ovat yhtälö, joka on saatava ratkaistua. Hallitus jatkaa mallin korjaamista, mutta rahoitukseen ja rakenteeseen liittyvät ongelmat ovat niin suuria, että korjaustoimet eivät yksin riitä. Siksi perustamme lisäksi parlamentaarisen työryhmän, joka keskittyy löytämään keinot, joilla soten rahoitusta ja rakennetta voidaan uudistaa seuraavalla vaalikaudella.
Suomalaisille on turvattava toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä tuki ja hoiva, kun niitä tarvitsee. Julkiselle taloudelle kohtalon kysymys on, että palvelut voidaan rahoittaa kestävästi.
Sote-uudistuksen myötä myös kuntien rooli on muuttunut.
Parlamentaarisesti lähdemme pohjustamaan myös kuntien tulevaisuustyötä.
Arvoisa puhemies,
samaan aikaan, kun julkisen sektorimme haasteet ovat isoja, yksityisen sektorin kunto on hyvä.
Yritysten taseet ovat kunnossa, ihmisten pankkitileillä on rahaa enemmän kuin vuosiin. Suomalaisten ostovoima on kasvanut kolme vuotta peräkkäin, ostovoimassa ollut kuoppa on nyt kurottu umpeen. Helsingin Sanomien keräämien tilastojen mukaan erityisesti naisten ostovoima on kasvanut kohisten ja on nyt parempi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen.
Saamme uutisia uusista investoinneista, kuten Wärtsilän 140 miljoonan euron laajennushankkeesta, useilla toimialoilla.
Esimerkiksi jäänmurtajayhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on konkretisoitunut. Jäänmurtajien rakentamisesta on nyt sopimukset niin Rauman kuin Helsingin telakan kanssa. Hyötyjinä ovat myös niin Porin Mäntyluodon telakka kuin koko suomalainen meriteollisuus. Sopimukset tarkoittavat tuhansia työpaikkoja.
Työllisyys on pysynyt koko vaalikauden hyvällä tasolla. Työttömyys on kuitenkin kasvanut. Tähän hallitus on hakenut ratkaisuja muun muassa madaltamalla yritysten kynnystä työllistää ja nuorille suunnatulla työllistymissetelillä.
Pitkittynyt työttömyys on tragedia, yksilölle ja koko yhteiskunnalle. Talouskasvu on ainoa toimiva lääke työttömyyteen.
Ymmärrän, että heikko suhdanne on hapertanut luottamusta hallituksen toimiin. Kun suhdannekäänne tapahtuu, uudistusten myönteiset vaikutukset tulevat esiin. Yhä useammalle löytyy työtä, perheissä on toimeentuloa.
Osa tutkimuslaitoksista kertoo suhdannekäänteen olevan jo totta. Toiveikkuuteen ja optimismiin on syytä.
Suomen suurin vientiala, Teknologiateollisuus, kertoo tilauskantojen ja uusien tilausten merkittävästä vahvistumisesta.
Kuluttajien ostovoima paranee edelleen tänä vuonna, sitä vahvistavat myös entisestään pienentyneet korkomenot. Asuntokauppa osoittaa virkoamisen merkkejä. Ja viimein myös suomalaiset kuluttajayhtiöt raportoivat kasvulukuja.
Kannustan jokaista tässä salissa iloitsemaan ääneen Suomelle ja suomalaisille hyvistä uutisista. Se vahvistaa osaltaan luottamusta tulevaan.
Epäkohdista ja ongelmista ei kenenkään pidä vaieta. Suomi ei ole valmis ja parannettavaa löytyy.
Tämän ei silti pitäisi estää myönteisten kehityskulkujen tunnustamista. Tässä varovaisuutemme ja pidättyväisyytemme menee ajoittain liiankin pitkälle. Maailman onnellisin kansa voi rohkeasti ja putoamista pelkäämättä myös kurkotella kuuseen.
Arvoisa puhemies,
tämä hallitus ei rakenna mitään vain toiveikkuuden varaan. Valmistautuminen huhtikuun kehysriiheen on käynnissä. Haemme ratkaisuja, joilla voimme vielä parantaa kasvun ja työllistymisen edellytyksiä. Pidämme huolta, että menot eivät kasva.
Edessämme on niin hallituksessa kuin eduskunnassa työntäyteinen kevät.
Eduskunta saa käsiteltäväkseen lukuisia lakiesityksiä. Uudistamme valmiuslakia, jotta pystymme entistä paremmin toimimaan erilaisissa kriiseissä. Hankintalailla teemme tilaa yrittäjyydelle ja alueidenkäyttölailla muun muassa sujuvoitamme kaavoitusta ja lisäämme alueiden elinvoimaisuutta.
Kevään työlistalla ovat myös muun muassa lainsäädännöt, jolla ehkäistään raskaus- ja perhevapaasyrjintää sekä työperäiseen maahanmuuttoon liittyvää hyväksikäyttöä. Esitys yhdistelmävakuutuksesta tuo lisää suojaa heille, jotka toimivat samaan aikaan sekä yrittäjinä että palkansaajina.
Hallitus on tällä vaalikaudella panostanut perusopetukseen 200 miljoonaa euroa, lisännyt äidinkielen ja matematiikan vuosiviikkotunteja, uudistanut oppimisen tukea ja turvannut työrauhaa luokkiin kännykkäkiellolla. Nyt varmistamme perusopetuslain muutoksella, että jokainen saa peruskoulusta riittävät opit eikä ajelehdi eteenpäin niin sanottujen armovitosten varassa. Tavoitteemme on tuoda eduskuntaan myös esitys opintosetelistä, joka mahdollistaa opintojen aloittamisen myös niille nuorille, joille korkeakoulujen ovet eivät avaudu ensiyrittämällä.
Hyviä ja tärkeitä uudistuksia jokainen.
Arvoisa puhemies,
Suomalaisen sanonnan mukaan toivossa on hyvä elää. Kun uskallamme tänään rohkeasti tehdä välttämättömiä päätöksiä ja uudistaa yhteiskuntaa, huomenna on paremmin.
Uskon, että meillä kaikilla tässä salissa on yhteinen tavoite, suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen. Keinoista hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi käymme varmasti tänäkin keväänä eduskunnassa tiukkaa, mutta toivottavasti rakentavaa keskustelua. Se on toimivan demokratian ydintä.
Toivotan jokaiselle eduskunnassa hyvää kevätistuntokautta ja jaksamista tärkeään työhönne.