Periaatepäätös selkiyttää kokonaisturvallisuuden järjestelyjä ja vastuita
Toimintaympäristön ja uhkakuvien muuttuessa korostuu tarve tarkastella turvallisuutta laajasti, todettiin ns. Hallbergin komitean vuonna 2010 valtioneuvostolle luovuttamassa mietinnössä ”Varautuminen ja kokonaisturvallisuus”. Komitean tavoitteena oli yhteiskunnan ennakoivan varautumisen vahvistaminen. Lähtökohtana tulee olla mahdollisimman laaja turvallisuusajattelu, kokonaisturvallisuus.
Valtioneuvoston keskiviikkona 5. joulukuuta 2012 tekemässä periaatepäätöksessä määritellään kokonaisturvallisuuden käsite ja siihen liittyvät muut keskeiset käsitteet sekä täsmennetään hallinnonalojen vastuita kokonaisturvallisuuden osa-alueista. Periaatepäätös määrittelee ja selkiyttää kokonaisturvallisuuden hallinnan järjestelyjä ja vastuita etenkin valtioneuvostotasolla.
Kokonaisturvallisuuden käsite otetaan käyttöön kuvaamaan yhteiskunnan laaja-alaista varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Keskeiset strategiset kokonaisturvallisuuden linjaukset määritellään valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa ja sitä täsmentävissä strategioissa ja ohjelmissa: yhteiskunnan turvallisuusstrategia, sisäisen turvallisuuden ohjelma, valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden perusteista.
Periaatepäätöksellä selkeytetään häiriötilanteiden hallinnan mallia ja määritetään häiriötilanteen hallinnan vastuut etenkin valtioneuvoston ja sen ministeriöiden tasolla.
Periaatepäätös määrittää myös kokonaisturvallisuutta koskevat varautumisen vastuut sekä linjaa sen, että kokonaisturvallisuuteen liittyvän ennakoivan varautumisen pysyväksi yhteistoimintaelimeksi asetetaan turvallisuuskomitea. Valtioneuvoston asettama turvallisuuskomitea muodostetaan nykyistä turvallisuus- ja puolustusasiain komiteaa laaja-alaisemmaksi ja -pohjaisemmaksi ja sijoitetaan puolustusministeriön yhteyteen. Komitean tehtävänä on avustaa valtioneuvostoa ja sen ministeriöitä kokonaisturvallisuuden hallintaan tähtäävässä varautumisessa ja varautumisen yhteensovittamisessa.
Oikean tiedon saatavuus ja luotettava tilannekuva luovat edellytykset päätöksenteolle. Häiriötilanteiden laaja-alaisten vaikutusten ulottuminen useiden hallinnonalojen toimialueelle edellyttää kykyä koota ja välittää poikkihallinnollista ja yhteen sovitettua tilannekuvaa. Periaatepäätöksessä määritetään valtioneuvoston tilannekuvatoimintaa ja viestintää koskevat kehittämislinjaukset.
Lisätietoja: alivaltiosihteeri Timo Lankinen, p. 09 1602 2007, valtioneuvoston kanslia