Pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavan opetusministeri Anders Adlercreutzin puhe suurlähettiläskokouksessa 2025

"Olen iloinen myötätuulesta pohjoismaisessa yhteistyössä. Tavoitteemme on yhtenäinen ja vahva Pohjola, joka hyödyttää meitä kaikkia", sanoo pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaava opetusministeri Anders Adlercreutz suurlähettiläskokouksen puheessaan.

Arvoisat suurlähettiläät, ärade ambassadörer,

Olen iloinen mahdollisuudesta päästä keskustelemaan kanssanne pohjoismaisen yhteistyön ajankohtaisista kysymyksistä. Tämä on järjestyksessään toinen puheenvuoroni suurlähettiläskokouksessa pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavana ministerinä. Kulunut vuosi on jälleen osoittanut, miten tärkeä tehtäväkenttä ulkoministeriöllä ja edustustoverkolla on hoidettavanaan. Haluankin tässä heti aluksi kiittää ulkoasiainhallinnon henkilöstöä sekä täällä Suomessa että maailmalla tekemästänne arvokkaasta työstä.

Vi finländare agerar lyckligtvis inte ensamma i världen, utan vi agerar i tätt samarbete med våra partners och allierade. Vår mest naturliga referensram och våra närmaste vänner hittar vi i Norden, så det blir naturligt för oss i Finland att både samverka och påverka framför allt som en del av den nordiska referensgruppen. De nordiska länderna är inte bara våra närmaste partner – de är numera även våra allierade. Det är också både viktigt och glädjande att de baltiska länderna i allt högre grad engagerar sig i det nordiska samarbetet, en utveckling som vi verkligen stöder.

Edustustojen päällikköinä te, arvoisat suurlähettiläät, olette tietysti tärkeässä asemassa, kun mietimme pohjoismaista yhteistyötä maailmalla ja hallinnon, yritysten, elinkeinoelämän ja oppilaitosten sekä järjestökentän verkottumisen tukemista. Pohjoismaiden ministerineuvosto myöntää tukea Pohjoismaiden ulkopuolella toteutettaviin pohjoismaiden edustustojen välisiin paikallistason yhteistyöhankkeisiin, ja olen tyytyväinen siitä, että monet Suomen edustustot ovat hyödyntäneet tätä mahdollisuutta. Pohjoismainen brändi, ehkä maailman vahvin aluebrändi — ja pohjoismaiset ratkaisut aidosti kiinnostavat ulkomailla.

Hyvät kuulijat, bästa åhörare,

Nordiska ministerrådet är forumet för det officiella samarbetet mellan de nordiska regeringarna. Utgångspunkten för ministerrådets verksamhet är att hitta gemensamma nordiska lösningar på områden där de nordiska länderna kan uppnå bättre resultat genom att samarbeta än genom att lösa uppgifterna var för sig. Det nordiska samarbetet är mångsektoriellt och styrs av de nordiska statsministrarnas gemensamma vision om att Norden ska vara världens mest hållbara och integrerade region år 2030. Visionen omfattar tre strategiska prioriteringar: ett hållbart Norden, ett konkurrenskraftigt Norden och ett socialt hållbart Norden. Samtidigt måste man konstatera att vi fortfarande har allt för många gränshinder mellan våra länder. Också i sommar har vi kunnat ta del av märkliga historier om hur svårt det kan vara att få saker att fungera. Det finns alltså mycket kvar att göra.

Hyvät kuulijat,

Tänä vuonna Suomi luotsaa yhdessä Ahvenanmaan kanssa Pohjoismaiden ministerineuvostoa puheenjohtajan roolissa. Puheenjohtajuusohjelman tunnuksena on Pohjola 2025: yhtenäinen ja vahva. Puheenjohtajuuskauden ohjelmaa toteutetaan laajassa yhteistyössä valtioneuvoston eri ministeriöiden ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kanssa. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että olemme voineet tehdä saumatonta yhteistyötä tässä tärkeässä tehtävässä.

Yhteisen vision toimeenpano kolmella strategisella prioriteettialueella on puheenjohtajuuskauden keskeinen tehtävä. Suomi toimii sen puolesta, että visiota kohti edetään mahdollisimman tehokkaasti. Tänä vuonna on käynnistynyt vision ratkaiseva, vuoteen 2030 ulottuva kausi. Kaikilla sektorikohtaisilla ministerineuvostoilla on toiminnan tavoitteita määrittelevä yhteistyöohjelma.

Erityinen painopistealue puheenjohtajuuskaudellamme on yhteiskuntaturvallisuuden edistäminen. Tavoitteena on kehittää Pohjolan kriisinkestävyyttä ja kokonaisvaltaista sekä laaja-alaista varautumista erilaisiin siviilikriiseihin ja hybridiuhkiin.

Osana puheenjohtajuuskauden ohjelmaa Pohjoismaiden pääministerit kokoontuivat toukokuussa Turussa ja Paimiossa. Kokouksen yhteydessä annetussa julkilausumassa todetaan vahva sitoutuminen yhteistyön tiivistämiseen siviilivalmiuden ja resilienssin vahvistamiseksi. Luottamukseen perustuva yksilöiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa on Pohjoismaiden selkeä vahvuus. Yhdessä voimme rakentaa yhteisöjä, jotka ovat entistä paremmin varautuneita kohtaamaan tulevaisuuden epävarmuustekijöitä samalla kun suojelemme kansalaistemme hyvinvointia. Varautumistyössä on tärkeää huomioida yhteiskunnan eri osa-alueet, minkä vuoksi ministerineuvosto tarjoaa hyvän alustanyhteistyölle eri sektoreilla.

Det andra sektorsövergripande fokusområdet under vårt ordförandeskap är barn och unga. Tillsammans med Åland främjar Finland barns och ungas rättigheter, välfärd och delaktighet i Norden. Det är viktigt att integrera ett barnrätts- och ungdomsperspektiv i hela ministerrådets arbete, vilket ibland kan vara utmanande. När vi talar om unga, är det också glädjande att Finland senare i höst kommer att stå värd för Nordic-Baltic Youth Summit, ett ungdomstoppmöte som sammanför unga från de nordiska och baltiska länderna. Mötet ordnades för första gången i Vilnius i fjol, och nu kommer deltagarna att samlas i Helsingfors.

Hyvät kuulijat,

Ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen ja saastumiseen on tärkeää etsiä yhteispohjoismaisia ratkaisuja edistämällä esimerkiksi puhdasta energiatuotantoa, hiilineutraaliutta, kiertotaloutta ja kestävää biotaloutta. Pohjolan on jatkossakin oltava innovaatiovetoisen ja kilpailukykyisen vihreän siirtymän edelläkävijä maailmassa. Suomen puheenjohtajuuskaudella jatkuu myös kansainvälisen ympäristö- ja ilmastoyhteistyön edistäminen. Nykyisten rajat ylittävien ympäristö- ja ilmastohaasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja globaaleja kumppanuuksia. Pohjoismaat toimivat tässä tuloksellisesti ja vaikuttavat kunnianhimoisten ympäristö- ja ilmastosopimusten toimeenpanoon.

Elinkeinoelämän kehittymisen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin turvaamisen kannalta Pohjolan globaali taloudellinen asema ja kilpailukyky ovat ratkaisevassa asemassa. Pohjoismaisilla yrityksillä tulee olla kapasiteettia ja kykyä kilpailla globaaleilla markkinoilla. Puheenjohtajuusohjelmassamme nostetaan esille kilpailukyvyn edistäminen vahvistamalla yhteistyötä muun muassa innovaatioiden ja kestävien ratkaisujen aloilla.

Puheenjohtajuuskaudella kiinnitämme huomiota myös demokratian kriisinkestävyyteen. Pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnat ovat rakentuneet luottamukselle. Luottamus oikeusvaltioon, demokratiaan ja tasa-arvoon on olennainen osa pohjoismaisen yhteiskunnan perustaa, jota meidän on tärkeä suojata ja vahvistaa entisestään. Näihin kysymyksiin keskitytään marraskuussa osana puheenjohtajuuskauden ohjelmaa järjestettävässä Nordic Democracy Forumissa, joka tuo yhteen pohjoismaisten kaupunkien, hallinnon, kansalaisyhteiskunnan, elinkeinoelämän ja järjestöjen toimijoita.

Sosiaalisesti kestävään Pohjolaan liittyviä teemoja ovat medialukutaito ja demokratiakasvatus. Kaiken ikäisten ihmisten vahva medialukutaito ja valmius tunnistaa disinformaatiota vahvistaa aktiivista kansalaisuutta ja lisää samalla yhteiskuntiemme resilienssiä. Koulun ja koulutuksen kautta lapset ja nuoret saavat tietoa demokratian edellytyksistä, arvoista ja pelisäännöistä, jolloin heillä on paremmat edellytykset osallistua demokraattisiin prosesseihin. Nostan tässä, että puheenjohtajuuskauden ohjelmassa on Helsingin keskustakirjasto Oodissa syyskuussa järjestettävä medialukutaitoa ja demokratiakasvatusta käsittelevä konferenssi.

Väestön hyvä osaamis- ja koulutustaso luo edellytyksiä talouden kestävälle kasvulle ja vahvistaa yhteiskunnallista resilienssiä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Puheenjohtajuuskaudella edistämme pohjoismaista tehtävää yhteistyötä, jotta oppimistulosten viimeaikainen trendi voitaisiin Pohjolassa kääntää jälleen kasvuun. Myös tutkimuksella on Pohjoismaissa perinteisesti vahva asema. Rajat ylittävän tutkimusyhteistyön kautta on mahdollista löytää käytännön ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Uudet teknologiat ja digitalisaatio avaavat meille uusia mahdollisuuksia mutta samalla ne ovat tuoneet myös uudenlaisia haasteita, joihin Pohjoismaiden ja Baltian maiden on luontevaa etsiä ratkaisuja yhdessä. Puheenjohtajuuskaudella Suomi edistää kestävää ja yhdenvertaista digitalisaatiota sekä tehokkaan ja turvallisen rajat ylittävän tiedonhallinnan toteutumista. Pohjoismaat voivat toimia myönteisinä esimerkkeinä digitaaliseen yhteiskuntaan siirtymisessä. Muutoksessa tarvitaan toimia, joilla tuetaan laajasti digitaalisten teknologioiden, tekoälyn ja datapohjaisten ratkaisujen turvallista käyttöä.

Tekoälyyn liittyen Pohjoismaissa ja Baltian maissa rakennetaan parhaillaan yhteistyötä, jonka tavoitteena on edistää tekoälyn vastuullista kehittämistä ja hyödyntämistä alueella. Perusteilla on pohjoismainen tekoälykeskus, jonka on tarkoitus tukea maiden välistä yhteistyötä ja keskittyä erityisesti soveltavan tekoälyn käyttöönottoon ja innovaatioihin. Keskus on tarkoitus lanseerata virallisesti myöhemmin tänä vuonna.

Bästa åhörare,

Ett centralt element i den nordiska integrationen och genomförandet av den gemensamma visionen är främjandet av fri rörlighet mellan de nordiska länderna. Det är viktigt att människor kan bo, arbeta, studera eller verka som företagare i ett annat nordiskt land. Att undanröja och förebygga gränshinder som hindrar fri rörlighet mellan de nordiska länderna är viktiga frågor för Finlands regering, och det långsiktiga arbetet med dessa frågor fortsätter under vårt ordförandeskap. Här vill jag ägna några ord åt vår tidigare minister och riksdagsledamot Kimmo Sasi som på många sätt var det nordiska samarbetets nestor och Finlands representant i Gränshinderrådet. Kimmo gick bort i april, ännu aktiv och mitt uppe i arbetet. Han gjorde ett verkligt gediget arbete som uppskattades i hela Norden. Vår nya representant i Gränshinderrådet är Astrid Thors, som har stora skor att fylla. Med en stark bakgrund inom nordiskt samarbete har hon tagit stafettpinnen vidare.

Rajaesteneuvostossa digitalisaatio on ajankohtainen teema puhuttaessa vapaan liikkuvuuden edistämisestä Pohjolassa. Digitaaliset palvelut helpottavat ihmisten arkea monin tavoin mutta samaan aikaan ne ovat tuoneet myös uudenlaisia ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi ihmisten mahdollisuuksiin käyttää palveluja toisessa Pohjoismaassa. Pohjoismaisessa yhteistyössä nämä haasteet on tunnistettu ja rajat ylittävien digitaalisten palvelujen saatavuuden varmistaminen sekä tunnistautuminen on valittu yhdeksi yhteistyöministerien prioriteettiteemaksi rajaestetyössä.

Rajaesteisiin liittyvien laajojen kokonaisuuksien osalta esillä ovat viime aikoina olleet myös verotukseen liittyvät teemat ja eteneminen väestökirjanpitotietojen vaihdossa. Tässä kahdenvälinen yhteistyö voi tarjota myönteisen esimerkin. Suomen ja Ruotsin hallitukset ilmoittivat viime syksynä aloittavansa asiantuntijatason vuoropuhelun väestötietojen vaihdon kehittämiseksi.

Hyvät kuulijat,

Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa Pohjoismaiden yhtenäisyys on ensiarvoisen tärkeää. Turvallisuus- ja puolustusyhteistyössä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä kaikki viisi Pohjoismaata ovat nyt myös liittolaisia mikä avaa uusia mahdollisuuksia yhteistyön kehittämiseksi. Ministerineuvoston ohella Suomi toimii tänä vuonna puheenjohtajana myös pohjoismaisessa Nordefco-puolustusyhteistyössä sekä varautumis- ja siviilivalmiusyhteistyön Haga-ryhmässä.

Pohjoismaat ovat lisäksi sitoutuneita Ukrainan tukemiseen. Vahva symbolinen viesti tästä oli Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kutsuminen Pohjoismaiden neuvoston istunnon vieraaksi Reykjavikiin viime vuoden lokakuussa. Myös käytännön tasolla Pohjoismaat ovat tukeneet Ukrainaa monin tavoin ja on tärkeää, että tämä tuki jatkuu.

Hyvät kuulijat,

Hallitusten ja parlamenttien välisen virallisen pohjoismaisen yhteistyön rakenteet ovat peräisin toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta. Vuonna 1952 Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska perustivat Pohjoismaiden neuvoston parlamenttien välistä yhteistyötä varten. Vaikka esillä olleet suunnitelmat pohjoismaisesta tulliliitosta ja talousalueesta eivät aikanaan toteutuneet, niin yhteistyö kehittyi silti nopeasti. Vuonna 1954 syntyivät esimerkiksi yhteispohjoismaiset työmarkkinat ja 1950-luvulla astui voimaan pohjoismainen passivapaus. Nämä ovat edelleen pohjoismaisen yhteistyön tärkeitä merkkipaaluja, mutta samalla meidän on tärkeää pohtia millaista yhteistyötä haluamme tehdä tulevaisuudessa. Osana puheenjohtajuuskauden ohjelmaa Suomi ja Ahvenanmaa järjestävät syyskuussa aihetta käsittelevän seminaarin Maarianhaminassa.

Tällä hetkellä myös pohjoismaisen yhteistyön oikeudellisena perustana olevan, vuonna 1962 solmitun Helsingin sopimuksen mahdollisesta uudistamisesta käydään aktiivista keskustelua. Pohjoismaiden neuvosto antoi viime vuonna siihen liittyvän suosituksen Pohjoismaiden hallituksille, jotka ovat nimenneet selvityshenkilön tutkimaan sopimuksen mahdolliseen uudistamiseen liittyviä oikeudellisia näkökohtia. Selvitystyö on käynnissä ja sen valmistuttua Pohjoismaiden hallituksilla on mahdollisuus muodostaa asiaan kantansa.

Jag är glad att det nu finns ett starkt momentum för nordiskt samarbete, inte bara här i Finland utan även i de andra nordiska länderna. Vårt mål är ett enat och starkt Norden. Det gynnar oss alla och skapar gemensam nytta och mervärde.