Puolueet keskustelivat ilmasto- ja luontopolitiikan keskeisistä kysymyksistä osana kilpailukyvyn vahvistamista
Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien ilmasto- ja luontopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui pääministeri Petteri Orpon johdolla pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa torstaina 24.10.2024.
Keskusteluun osallistuivat ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz, kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen, vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela, sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Antti Lindtman sekä perussuomalaisten varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas. Lisäksi keskusteluun osallistui ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.
Puheenjohtajien keskustelua alustivat ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski, työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Timo Jaatinen sekä maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön sijaisena luonnonvaraneuvos Heikki Granholm.
Ilmasto- ja luontopolitiikan pyöreän pöydän keskustelussa keskityttiin erityisesti Suomea sitoviin kansainvälisiin ja kansallisiin ilmasto- ja luontovelvoitteisiin ja EU-komission tulevaan kauteen 2024–2029. Ursula von der Leyenin toiselta komissiolta on odotettavissa useita strategiseen teollisuuspolitiikkaan, energiaan, ilmastoon ja luontoon liittyviä aloitteita, jotka vaativat Suomelta johdonmukaista ja aktiivista EU-vaikuttamista. Pyöreän pöydän keskustelun tavoitteena oli rakentaa eduskuntapuolueille yhteistä tilannekuvaa ja ymmärrystä EU-vaikuttamisen painopisteistä.
Tulevan komission tavoitteena on yhteensovittaa ilmasto-, energia- ja luontopolitiikkaa aiempaa tiiviimmin EU:n teollisuuspolitiikkaan ja kilpailukykyyn. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on nostanut eurooppalaiselle agendalle omavaraisuuden merkitystä energian ja materiaalien tuotannossa. Kilpailu luonnonvaroista puolestaan ohjaa kohti kiertotaloutta.
Euroopan unioni on sitoutunut ilmastoneutraalisuustavoitteeseen vuodelle 2050, minkä lisäksi välitavoite on asetettu vuodelle 2030. Vuoden 2040 sitovasta välitavoitteesta odotetaan päätöksentekoa vuonna 2025. Suomi on kansallisessa ilmastolaissaan sitoutunut hiilineutraaliuden saavuttamiseen vuonna 2035. Suomelle tärkeitä periaatteita ovat teknologianeutraalisuus ja ydinvoiman rooli, päästövähennysten kustannustehokkuus sekä maankäyttösektorin epävarmuuksien huomiointi.
Suomen pitkän aikavälin talouden ja turvallisuuden kestävyys edellyttää yli vaalikausien ulottuvaa näkemystä ilmasto- ja luontopolitiikasta. Yhteistä pitkän aikavälin ymmärrystä tarvitaan myös siitä, miten hallittu siirtymä kohti hiilineutraalia ja luontomyönteistä yhteiskuntaa toteutetaan Suomen kilpailukykyä ja kokonaisturvallisuutta vahvistaen.
Puoluejohtajat pitivät yhteisen tilannekuvan rakentamista tarpeellisena. Keskustelussa oltiin yhtä meiltä siitä, että ilmasto- ja luontopolitiikan päätöksillä on merkittävä vaikutus Suomen kilpailukykyyn, talouteen sekä huoltovarmuuteen. Investoinnit puhtaaseen siirtymään ovat ilmastotavoitteiden saavuttamisen keskiössä. Toimien suunnittelussa on tärkeää huomioida muun muassa teknologioiden nopea kehitys sekä jatkuvan seurantatiedon tarkentuminen.
Lisätietoja: Risto Artjoki, pääministerin valtiosihteeri, p. 09 160 22006, Taru Savolainen, johtava asiantuntija, p. 040 5358622, valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]