Riippumattomat oikeuslaitokset ovat avain korruption torjuntaan
Suomalaiselle oikeusvaltioalan asiantuntemukselle riittää kysyntää maailmalla. Ulkoministeriön ja Helsingin yliopiston yhteistyössä perustama Oikeusvaltiokeskus tukee demokratian, oikeusvaltioperiaatteiden ja ihmisoikeuksien toteutumista kehittyvissä maissa.
Suomi on sitoutunut edistämään demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia kansallisesti, EU:ssa ja laajemmin kansainvälisesti. Oikeusvaltiokeskus perustettiin sitoumuksen toteuttamiseksi. Keskus toimii Helsingin yliopiston yhteydessä, ja sen toiminta rahoitetaan kehitysyhteistyövaroista.
Oikeusvaltion tila maailmassa heikkenee
”Oikeusvaltiossa laki on sama kaikille ja mielivalta on kielletty. Lait syntyvät läpinäkyvässä, laillisessa prosessissa. Lakeja soveltavat riippumattomat tuomioistuimet.” Näillä sanoilla käynnisti johtaja Tuija Brax Oikeusvaltiokeskuksen avausseminaarin keskiviikkona 12. tammikuuta.
Kansainvälisten arvioiden valossa oikeusvaltiokehitys on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana heikentynyt eri puolilla maailmaa. Oikeusvaltiota ei haasteta vain kehittyvissä maissa, vaan myös maissa, joita on pidetty vakiintuneina demokratioina ja oikeusvaltioina.
Työtä oikeusvaltion vahvistamiseksi ja puolustamiseksi tarvitaan entistä enemmän. Oikeusvaltiokeskuksen perustaminen on vastaus tähän tarpeeseen.
Ei demokratiaa ilman vahvoja instituutioita
Oikeusvaltiokeskuksen avausseminaarin pääpuhuja, International IDEA:n pääsihteeri Kevin Casas-Zamora alleviivasi puheenvuorossaan oikeusvaltion tärkeyttä demokratian kulmakivenä.
Casas-Zamoran mukaan ei ole olemassa demokratiaa ilman oikeusvaltiota. Ei myöskään ole olemassa demokratiaa ilman lainsäädäntöä, joka on universaali ja tasapuolinen. Eikä ole olemassa demokratiaa ilman vahvoja instituutioita, jotka varmistavat lainsäädännön toimeenpanon ennustettavasti ja puolueettomasti.
Riippumaton oikeuslaitos on oikeusvaltion perusta. Valtaa itselleen keskittävien johtajien ensimmäinen toimenpide on yleensä pyrkiä alistamaan oikeuslaitos poliittisen vallan alle.
”Autoritaarisessa pelikirjassa ensimmäinen askel on saada tuomarit toimimaan poliittisten johtajien tahdon mukaan,” Casas-Zamora sanoi.
Tämä heijastuu hänen mukaansa myös siihen, että korruption vastainen työ ei näytä etenevän vaan korruption määrä maailmassa on pysynyt vakaana jo vuosikymmeniä. Korruptiosta on mahdollista selvitä ilman rangaistusta, jos oikeuslaitos ei ole riippumaton vaan poliittisten johtajien ohjauksessa.
Oikeusvaltion heikkous ja rankaisemattomuus ovat merkittävä ongelma myös lehdistönvapaudelle. Tilaisuudessa puhunut Helsingin sanomien päätoimittaja Kaius Niemi viittasi huolestuttavaan tilastotietoon, jonka mukaan maailmassa vain joka kymmenes toimittajien murhista selvitetään.
Suomi tukee oikeusvaltiokehitystä
Avausseminaarissa puhunut kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari kertoi hallituksen olevan sitoutunut oikeusvaltion kokonaisuuteen, ja oikeusvaltion merkityksen olevan keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
”Työmme perimmäisenä tavoitteena on luoda edellytyksiä kestävälle kehitykselle, sillä demokratia ja oikeusvaltio ovat kestävän kehityksen mahdollistajia,” Skinnari sanoi.
Ulkoministeriön ja Helsingin yliopiston perustaman Oikeusvaltiokeskuksen ensisijaisena tehtävänä on tukea kehittyviä maita niiden oikeusvaltiohaasteiden ratkaisemisessa. Ensimmäisten hankkeiden on tarkoitus käynnistyä tänä vuonna yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.
Oikeusvaltiotyössä hyödynnetään suomalaista osaamista
Oikeusvaltiokeskus tuo yhteen suomalaista oikeusvaltioasiantuntijuutta muun muassa eri yliopistoista, valtionhallinnosta, oikeuslaitoksesta ja kansalaisyhteiskunnasta.
Suomalaiset ovat jo pitkään osallistuneet oikeusvaltion kehittämiseen kehittyvissä maissa. Yksi Oikeusvaltiokeskuksen tehtävistä on tuoda tätä kokemusta yhteen oppien jakamiseksi.
Avausseminaarissa kokemuksiaan jakoivat kaksi kansainvälisissä tehtävissä ansioitunutta asiantuntijaa, Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio sekä rikosylikomisario Thomas Elfgren.
Sirpa Rautio kertoi muun muassa kokemuksistaan Kosovossa. Siellä toimi parhaimmillaan 80 suomalaista siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa, joista osa EU:n oikeusvaltiomissiossa.
Thomas Elfgren puolestaan kertoi osallistumisestaan Ruandan kansanmurhan jälkeisiin totuus- ja sovintoprosessiin liittyviin oikeudenkäynteihin.
Jussi Kanner ja Laura Torvinen
Jussi Kanner toimii tarkastajana ja Laura Torvinen johtavana asiantuntijana ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla.
