Selvityshenkilö ehdottaa useita toimia korkean lisäarvon datakeskusten saamiseksi Suomeen

Selvityshenkilö Veli-Matti Mattila ehdottaa raportissaan muun muassa sähköverohuojennuksen jatkamista ja lupamenettelyn virtaviivaistamista korkean lisäarvon datakeskuksille.

Raportti ehdottaa kansallisia tavoitteita datakeskustoiminnalle ja määrittelee periaatteet, joiden mukaisesti Suomen tulisi tavoitella korkean lisäarvon datakeskusinvestointeja. Siinä tarkastellaan Suomen asemaa ja vahvuuksia datakeskustoimialan kansainvälisessä kilpailussa sekä datakeskusten vaikutuksia talouteen, sähköjärjestelmään, ympäristöön ja turvallisuuteen.

Pääministeri Petteri Orpo nimesi 18.6.2025 hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Mattilan datakeskusten kansallisen tiekartan laatimisen selvityshenkilöksi. Mattila luovutti raportin pääministeri Orpolle 4.11.

Datakeskusten osalta on käynnissä maailmanlaajuinen investointiaalto, josta Suomen tulee pyrkiä saamaan osansa. Raportin mukaan Suomen tulee tavoitella erityisesti datakeskusinvestointeja, jotka tuottavat taloudellista lisäarvoa työllistämisen, verotulojen ja innovaatioekosysteemien kautta sekä osallistuvat aktiivisesti sähköverkon toimivuuden varmistamiseen joustojen avulla.

– Datakeskusinvestoinnit ovat tervetullut piristyruiske Suomen talouteen. Samalla ne osaltaan tukevat digitalisaation ja datatalouden kehittymistä hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti, sanoo pääministeri Orpo.

Sähköverkon toimivuus varmistettava joustojen avulla

Datakeskusten määrän voimakas kasvu voi mahdollisesti johtaa korkeampiin sähkön hintoihin kaikille käyttäjille erityisesti uusiutuvan energian tuotannon tilapäisissä niukkuustilanteissa. Tämän vuoksi datakeskusten osallistuminen energiantuotannon kasvattamisen lisäksi myös sähköjärjestelmän häiriöttömän toiminnan varmistamiseen kysyntä- ja tarjontajoustojen avulla on tärkeää.

Raportin mukaan Suomeen tulisi luoda fossiilittoman jouston järjestelmä, jolla hallitaan sähköverkon niukkuustilanteita ja hintapiikkejä. Tuulivoiman rakentaminen tulisi mahdollistaa myös Itä-Suomeen.

– Datakeskusinvestoinnit ovat Suomelle merkittävä mahdollisuus, johon on syytä tarttua. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että meillä on riittävät edellytykset hallita muun muassa sähkömarkkinoiden toimintaan, ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä mahdollisia riskejä, toteaa selvityshenkilö Veli-Matti Mattila. 

Ehdotuksiin sisältyy myös muun muassa datakeskuksia koskevan rekisteröintivelvoitteen ottaminen käyttöön.

Datakeskukset tuovat useita hyötyjä päätarkoituksensa ohessa

Suomalaiset käyttävät jatkossa yhä enemmän datakeskuksien tuottamia palveluja. Monille palveluille ja käyttäjille on tärkeää, että datakeskus sijaitsee fyysisesti Suomessa. Myös huoltovarmuuden näkökulmasta riittävä kansallinen datakeskuskapasiteetti korostuu.

Päätarkoituksensa ohella datakeskukset tuovat hyötyä Suomelle investointien, työpaikkojen ja lisääntyvien verotulojen muodossa. Datakeskukset pyrkivät hankkimaan tarvitsemansa sähkön fossiilittoman energian tuottajilta. Tämä vauhdittaa osaltaan investointeja uusiutuvan sähkön tuotantoon ja auttaa Suomea siirtymään kohti kestävämpää sähkön tuotantoa. Datakeskukset myös synnyttävät elinkeinotoimintaa varsinaisten kasvukeskusten ulkopuolelle.

Digi- ja tekoälykehityksen nopeutuminen edellyttää erillisiä panostuksia

Datakeskukset eivät automaattisesti tuo mukanaan innovaatiotoimintaa tai tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. Datakeskusten sijainti Suomessa ei myöskään johda suoraan suomalaisten organisaatioiden digi- ja AI-kehityksen nopeutumiseen, vaan tämä edellyttää erillisiä panostuksia muun muassa koulutukseen. Datakeskustoimijoita tulisikin kannustaa osallistumaan näihin panostuksiin ja niitä palveleviin ekosysteemeihin.

Lisätietoja: Selvityshenkilö Veli-Matti Mattila, p. 050 2635, talousneuvoston pääsihteeri Pekka Sinko, p. 0295 160 189 valtioneuvoston kanslia

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]