Seurantaraportti: Suomi etenee kohti kansallista tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitetta, globaali tiede- ja innovaatiokilpailu kiihtyy
Valtion T&K-rahoituksen seuranta- ja arviointiraportin mukaan Suomi on hyvällä matkalla kohti tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) kansallisesti asetettua tavoitetta, mutta tulevina vuosina haaste on vaativa. Raportti osoittaa myös, että globaali innovaatiokilpailu on voimistunut. Suomen investoinnit T&K-toimintaan eivät ole kansainvälisesti tarkastellen poikkeuksellisia, mutta ne ovat välttämättömiä globaalissa kilpailussa menestymiseksi.
Vuonna 2021 kaikki eduskuntaryhmät sitoutuivat kunnianhimoiseen tavoitteeseen nostaa kansalliset T&K-menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Pääministeri Orpon hallitus onkin lisännyt julkista tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta noin 280 miljoonaa euroa vuosittain. T&K-investointien kasvattamisen päämääränä on parantaa tuottavuutta ja Suomen kilpailukykyä, tukea pitkän aikavälin talouskasvua ja vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa sekä lisätä osaamista ja tuottaa ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin.
Ensimmäinen seuranta- ja arviointiraportti kokoaa yhteen tilannekuvaa valtion T&K-rahoituksesta ja sen vipuvaikutuksesta, yritysten T&K-menojen kehityksestä ja osaajatarpeesta. Raportissa tarkastellaan lisäksi T&K-investointien kiristynyttä globaalia kilpailua, T&K-lisärahoituksen kohdentumista, verokannustimien käyttöä sekä T&K-rahoituksen ja -toiminnan talous- ja tuottavuusvaikutuksia.
Yritysten T&K-investoinnit kasvoivat suotuisasti vuonna 2024 vaikeissa taloudellisissa ja geopoliittisissa oloissa. Suuret yritykset vastaavat suuresta osasta yrityssektorin T&K-investointeja, mutta datan, ohjelmistojen ja syvällisen tiede- ja teknologiaosaamisen varaan rakentuvien kasvuyritysten merkitys kasvaa sekä T&K-investoijina että innovaattoreina.
Kansallisesti asetetun neljän prosentin T&K-menotavoitteen edellyttämä yritysten investointien kasvun tulee tapahtua varsin lyhyessä ajassa ja vaadittavat volyymit ovat suuria. T&K-investointien kasvua tarvitaan kauttaaltaan yrityskentässä, ja lisäksi tarvitaan ulkomaisten investointien houkuttelua Suomeen. Yrityksiä T&K-toiminnan lisäämiseen kannustaa myös vuonna 2023 käyttöönotettu verovähennys, jonka käyttö voisi olla nykyistä laajempaa.
Haasteena osaajien riittävyys
T&K-osaajien riittävyys voi muodostua esteeksi neljän prosentin tavoitteen saavuttamiselle. T&K-työn merkittävä lisääminen edellyttää kymmeniätuhansia osaajia lisää lyhyessä ajassa. Tämän saavuttaminen edellyttää määrätietoisia toimia.
Lisärahoitusta on kohdistunut kaikkiin hallituksen kesällä 2024 päättämän valtion T&K-rahoituksen monivuotisen suunnitelman päälinjauksiin. Suurimmat lisäykset ovat kohdistuneet Business Finlandin rahoitukseen. Business Finlandin veturit ja Suomen Akatemian lippulaivaohjelmat ovat ensimmäisinä vuosina olleet keskeisiä instrumentteja lisärahoituksen käytössä.
Raportti tukee tutkimus- ja innovaationeuvoston sekä parlamentaarisen TKI-seurantaryhmän työtä niiden seuratessa kansallisen T&K-tavoitteen saavuttamista ja valtion T&K-rahoituksen käytön monivuotisen suunnitelman toimeenpanoa.
Tutkimus- ja innovaationeuvosto on pääministerin johdolla toimiva neuvoa-antava toimielin, jonka tehtävänä on muun muassa tukea valtioneuvostoa pitkäjänteisen ja kokonaisvaltaisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittämisessä, tehdä aloitteita kansallisiksi strategiavalinnoiksi sekä tehdä ehdotuksia T&K-rahoituksen kohdentamisesta.
Lisätietoja: Tutkimus- ja innovaationeuvosto: johtava asiantuntija Antti Pelkonen, p. 0295 160 533, pääsihteeri Johanna Moisio, p. 0295 160 625