Pääministeri Vanhanen: hallitusohjelmaa koskeva tiedonanto

Uusi hallitus tuo nyt ohjelmansa tiedonantona eduskunnalle siten kuin perustuslaissa määrätään.

Olemme asettaneet kunnianhimoiset tavoitteet uuden hallituksen työlle. Talouspolitiikassa keskitymme työllisyyden parantamiseen. Toinen hallitusohjelman keskeinen tavoite on varautuminen ilmastonmuutokseen. Ohjelmamme kolmas kulmakivi on perusturvan vahvistaminen ja sosiaaliturvan uudistaminen. Neljäs suuri tehtävä on hyvinvointipalvelujen turvaaminen ikääntyvässä Suomessa. Ulko-, turvallisuus- ja Eurooppa-politiikassa hallituksen linja edustaa jatkuvuutta.

Luovuus, osaaminen sekä korkea sivistystaso ovat edellytyksiä Suomen ja suomalaisten menestymiselle. Hallituksen tavoitteena on vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen talouspolitiikan tärkein tehtävä on työllisyyden vahvistaminen. Tavoittelemme talousennusteita selvästi vahvempaa talouskasvua, joka mahdollistaa sen, että voimme parantaa palveluita ja tulonsiirtoja saattamatta julkisen talouden kestävyyttä uhanalaiseksi. Vain paremman työllisyyden kautta voimme turvata ikääntyvän väestön tarvitsemat palvelut ensi vuosikymmenellä.

Vahva talouskasvu edellyttää tuottavuuden parantamista ja hyvää hintakilpailukykyä. Hallitus tukee sellaisten palkkaratkaisujen syntymistä, jotka ovat sopusoinnussa hintakilpailukyvyn säilymisen kanssa. Ohjelmansa mukaan hallitus käynnistää tällä viikolla keskustelut tällaista tavoitetta edistävän tulopoliittisen ratkaisun aikaansaamisesta työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kutsumme myös kaikkia muitakin etutahoja jatkamaan yhteisiä työllisyystalkoita.

Työllisyyden lisääminen on alkavalla kaudella vaikeampaa kuin neljä vuotta sitten, koska ammattitaitoista työvoimaa ei ole saatavilla joillakin alueilla tai joissakin ammateissa. Lisäksi vaalikauden lopussa voimistuva työntekijöiden eläkkeelle siirtyminen alkaa vähentää voimakkaasti työllisten määrää, jos emme saa nostettua todellista eläkkeellesiirtymisikää.

Tästä huolimatta uskomme, että määrätietoisen ja aktiivisen politiikan tukemana työllisyys voi parantua alkavalla kaudella noin 80 000 – 100 000 hengellä, mikäli kansainvälisen talouden kehitys jatkuu suotuisana ja palkkakehitys tukee työllisyyttä. Näin työllisyysaste voi kohota 72 prosenttiin. Pitkän aikavälin tavoite työllisyysasteelle on 75 prosenttia.

Hallitusohjelmassa on esitetty monia toimenpiteitä, joilla pyrimme vahvistamaan työvoiman tarjontaa, parantamaan työvoiman kysyntää sekä alentamaan työttömyyttä. Uudistamme myös hallinnon rakenteita paremman työllisyyden saavuttamiseksi. Kauppa- ja teollisuusministeriö ja työministeriö yhdistetään ensi vuoden alusta työ- ja elinkeinoministeriöksi. Uudistuksen tavoitteena on saattaa työpaikat ja työntekijät yhteen nykyistä sujuvammin. Ikääntyvän Suomen oloissa on välttämätöntä tehostaa työvoiman osaamisen kehittämisen yhteyttä elinkeinopolitiikkaan, jolla tähdätään uusien työpaikkojen luomiseen. On parannettava sekä työntekijöiden kykyä työllistyä että työnantajien kykyä työllistää.

Hallituksen työllisyyspolitiikka perustuu edellytysten luomiseen sille, että yritykset voivat työllistää. Toiseksi on huolehdittava siitä, että osaavaa työvoimaa on yrityksille tarjolla.

Hallituksen työllisyyspolitiikka perustuu kannustamiseen, ei pakottamiseen. Uskomme, että parempia tuloksia saadaan aikaan käyttämällä positiivisia kannustimia. Työmarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi hallitus tukee työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta. Ammatillisen liikkuvuuden edistämiseksi hallitus uudistaa aikuiskoulutusjärjestelmää, lisää oppisopimuskoulutusta sekä tehostaa työvoimapolitiikkaa ja työnvälitystä ja kehittää muutosturvaa tukemaan nopeaa työllistymistä.

Alueellista liikkuvuutta tuetaan lisäämällä toisella asuinpaikkakunnalla olevan asunnon kulujen vähennyskelpoisuutta verotuksessa ja tehostamalla asuntopolitiikkaa ennen kaikkea Helsingin seudulla. Näitä monia uudistuksia toteutetaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Lisäksi tehostamme aluepoliittisia toimia erityisesti vaikeista rakennemuutoksista kärsivillä alueilla.

Työvoiman tarjontaa lisätään myös purkamalla kannustinloukkuja ia ja keventämällä työn verotusta. Nuorten syrjäytymisen estämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Heidän työllisyytensä vahvistamiseksi matalapalkkatuki ulotetaan myös nuoriin työntekijöihin ja työpajatoiminta ulotetaan koko maahan. Samoin helpotetaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Lisäksi helpotetaan ja lisätään työperäistä maahanmuuttoa niiden osaamiskapeikkojen täyttämiseen, joihin kotimainen työvoima ei riitä.

Hallituksen ohjelmassa osaamisen vahvistaminen on keskeisellä sijalla. Turvaamme tutkimuksen ja koulutuksen laadun hyvinvoinnin perustana aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Tärkeänä tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Perusopetuksen laatuun ja yliopistojen perusvoimavaroihin sekä innovaatiotoimintaan suunnataan merkittäviä lisäpanostuksia.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen veropolitiikka tukee myös talouden kasvua, työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä kotimaista omistajuutta. Lisäksi veroratkaisuissa on keskeisessä roolissa verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen. Samoin ympäristönäkökohtien painottaminen on yksi hallituksen veropolitiikan keskeisistä tavoitteista. Hallituksen tavoitteena on keventää verotusta 1,8 miljardilla eurolla.

Veronkevennysten painopiste on työn verotuksen keventämisestä. Tuloveronkevennyksiin on varattu 1,1 miljardia euroa ansiotason noususta tehtävien tarkistusten lisäksi. Veropoliittiset toimien ajoituksessa otetaan huomioon suhdannetilanne kasvun pitämiseksi mahdollisimman vakaana Tuloverokevennysten mitoituksessa ja ajoituksessa otetaan huomioon lisäksi palkkaratkaisut.

Veropolitiikassa on vahva sosiaalista oikeudenmukaisuutta korostava painotus: ruuan arvonlisäveron alennetaan 12 prosenttiin, kunnallisverotuksen perusvähennys nostetaan 2000 euroon ja eläkeläisten verotus oikaistaan korkeintaan samalle tasolle kuin palkansaajilla ja pienten perintöjen perintöverotusta kevennetään.

Kilpailukyvyn säilyttäminen ja tuottavuuden parantaminen edellyttää panostamista osaamiseen ja innovaatioihin. Suomeen on kyettävä luomaan maailman kärkeen sijoittuvia osaamiskeskittymiä ja samalla varmistettava kilpailukykyisten ja tuottavien työpaikkojen syntyminen. Näiden tavoitteiden tukemiseksi hallitus lisää julkista tutkimus- ja kehitysrahoitusta sekä yliopistojen perusrahoitusta. Samoin tutkimukseen ja tieteelliseen toimintaa suunnatut lahjoitukset tehdään laajasti verovähennyskelpoiseksi.

Yrittäjyyden ja kotimaisen omistajuuden edistämisessä hallitus jatkaa edeltäjänsä työtä. Varallisuusveron poisto viime vaalikaudelta saa nyt jatkoa. Kasvuyrittäjyyttä tuetaan, perheyritysten jatkuvuutta turvataan poistamalla verotus olemassa olevia työpaikkoja turvaavilta sukupolvenvaihdoksilta. Lisäksi edistämme kansankapitalismia keventämällä pienten osinkotulojen verotusta ja huomioimalla mahdollisuuksien mukaan myös yksittäiset kansalaiset valtionyhtiöiden osakemyynneissä.

Valtion omistusosuuksia markkinaehtoisesti toimivissa yhtiöissä voidaan edelleen hallitusti alentaa valtion strategisia intressejä vaarantamatta. Hallitus harjoittaa aktiivista ja markkinaehtoista omistajapolitiikkaa. Valtion toimintaa omistajana koskeva laki uudistetaan.

Madallamme edelleen yrittäjyyden aloittamisen kynnystä muun muassa kehittämällä yrittäjien sosiaaliturvaa ja kehittämällä edelleen starttirahaa sekä lisäämällä yrittäjyyskoulutusta. Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä parannetaan muun muassa riskirahoituksen saantia parantamalla.

Hallituksen tavoitteena on, että työllisyyttä tukevien rakenteellisten uudistusten ansiosta valtiontalouteen muodostuu yhtä prosenttia BKT:sta vastaava rakenteellinen ylijäämä vaalikauden lopussa. Tämä tavoite on välttämätön, jotta voimme varautua ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Menolisäykset ja muut talouspolitiikan toimet mitoitetaan ja ajoitetaan siten, että ylijäämätavoite saavutetaan.

Arvoisa puhemies,

Ilmastonmuutos on yksi suurimpia tulevaisuuden haasteita. Suomen on osaltaan kannettava vastuunsa siihen vastaamisesta. Tehokas vastaaminen tähän haasteeseen edellyttää myös kattavia maailmanlaajuisia toimenpiteitä. Lisäksi meidän on käynnistettävä toimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.

Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään yksipuolisesti kasvihuonekaasuja vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta ja kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Näistä velvoitteista myös Suomen on kannettava oma ja oikeudenmukainen vastuunsa ottaen huomioon jo tehdyt panostukset ja kansalliset olosuhteet.

Ilmasto- ja ympäristösitoumusten toteuttamisen ohella hallituksen energiapolitiikan tavoitteena on varmistaa energian toimitusvarmuus ja kohtuuhintaisuus sekä kasvattaa energian omavaraisuutta.

Hallitus laatii heti vaalikauden alussa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian. Strategiassa määritellään kymmeniksi vuosiksi eteenpäin Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet ja keinot osana Euroopan unionia ja sen tavoitteita. Strategia sisältää myös sopeutumistoimet. Myös yksityiset kansalaiset voivat omilla valinnoillaan tukea energiapolitiikan uudistusta ja ilmastonmuutoksen hidastamista.

Suomi on sitoutunut lisäämään energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Hallituksen tavoitteena on lisätä energian säästötoimia ja parantaa energiatehokkuutta. Hallitus laatii tiukennetun energiansäästöohjelman vuoden 2008 loppuun mennessä. Kansalaisten energiatehokkuustietoisuutta voidaan herättää edistämällä sähkön ja kaukolämmön etämittaukseen siirtymistä.

Arvoisa puhemies,

Suurin kasvihuonekaasujen tuottaja Suomessa on tällä hetkellä hiili- ja öljypohjainen sähkön- ja lämmöntuotanto. Hiilivoimalat ja öljypohjaiset kaukolämpökattilat tulee korvata vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla kuten biovoimaloilla ja hake- tai bioöljykattiloilla, kun ne tulevat käyttöikänsä päähän tai ympäristöperustein.

Hallituksen tavoitteena on merkittävästi lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Se edellyttää sekä tukea bioenergian tuotantoon että bioenergian markkinoille pääsyn varmistamista. Tähän tarkoitukseen hallitusneuvotteluissa varattiin 40 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti muun muassa otamme käyttöön syöttötariffin biokaasulaitoksille, edistämme jätteiden vähentämistä mutta myös energiakäyttöä ja lisäämme uusiutuvan ja biopohjaisen energian kotitalouskäyttöä. Lisäksi hallitus on valmis lisäämään tuntuvasti vesivoiman käyttöä.

Lisääntyvän energiantarpeen tyydyttäminen ja käytöstä poistuvien fossiilisia polttoaineita käyttävien voimaloiden korvaaminen pelkästään uusiutuvilla energialähteillä saattaa olla vaikeaa. Hallitus huolehtii siitä, että energiantuotanto Suomessa pidetään vastaisuudessakin monipuolisena ja mahdollisimman omavaraisena. Hallitus ei sulje pois mitään päästötöntä, vähäpäästöistä taikka päästöjen kannalta neutraalia, kestävää ja kustannusrakenteen kannalta kannattavaa tuotantomuotoa, myöskään ydinvoimaa, vaan kaikkia energiamuotoja arvioidaan yhteiskunnan kokonaisedun kannalta.

Liikenne on merkittävä kasvihuonepäästöjen tuottaja. Hallitus nopeuttaa liikenteen päästöjä vähentävien biopohjaisten polttoaineiden käyttöä ensin
lakisääteisesti ja myöhemmin markkinaehtoisin toimin niin nopeasti kuin alan teknologinen kehitys, kotimainen tuotanto ja biopolttoaineiden kohtuuhintaisuus sen sallivat. Tämä edellyttää alan tutkimusresurssien lisäämistä ja panostamista siihen, että toisen sukupolven teknologiaa voidaan hyödyntää heti 2010-luvun alkupuolella.

Ohjelmansa mukaan hallitus edistää myös ehyiden yhdyskuntarakenteiden muodostumista, mikä auttaa vähentämään päästöjä erityisesti suurimmissa kaupungeissa.

Lisäksi päästöjen vähentämiseksi sekä energian säästämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi kehitetään liikenteen ja polttoaineiden verotusta. Ilmasto- ja energiapolitiikan suunnanmuutos vaatii myös kipeitä ratkaisuja. Hallitus korottaa ympäristö- ja energiaveroja, mutta on välttämätöntä käyttää myös tällaisia ohjauskeinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmasto- ja energiapolitiikassa tehdään vielä arvio sen jälkeen kun EU:n taakanjakopäätös on tiedossa, silloin arvioidaan päätettyjen toimien riittävyys.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama välttämätön muutos tarjoaa Suomelle myös suuria mahdollisuuksia. Meillä on runsaat uusiutuvat luonnonvarat ja paljon osaamista, jonka varassa voimme kehittää energiateknologiaa ja tehdä siitä myös merkittävän vientituotteen. Uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden käytön lisäämisellä voidaan luoda tuhansia työpaikkoja.

Eduskunta saa mahdollisuuden linjata ilmasto- ja energiapolitiikkaa monissa yhteyksissä. Erityisen tärkeäksi nousee tämän vaalikauden tulevaisuusselonteko, jonka teemana on ilmasto- ja energiapolitiikka.

Myös liikennepolitiikassa otetaan huomioon päästötavoitteet. Hallitus linjaa vaalikauden alussa annettavalla selonteolla liikennepolitiikan pitkän aikavälin suuntaviivat.

Arvoisa puhemies,

Sinivihreällä hallituksella on myös herkkä sosiaalinen omatunto. Heikommista välitetään. Hallitus korottaa monille tarpeellisia tulonsiirtoja 330 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana. Hallitus myös käynnistää sosiaaliturvauudistuksen, joka toteutetaan vaiheittain ja ensimmäiset esitykset tuodaan eduskuntaan viimeistään syysistuntokaudella 2008. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa.

Hallitus kohdistaa tulosiirtojen korotukset kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Tämä hallitus jatkaa aktiivista perhepolitiikkaa. Hallitus parantaa yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden taloudellista asemaa, koska lapsiköyhyyttä esiintyy erityisesti näissä perheissä.

Hallitus korottaa pienimpiä äitiys- isyys ja vanhempainrahoja. Hallitusohjelmassa ne korotetaan työmarkkinatuen tasolle vuoden 2009 alussa. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee kymmenellä eurolla ensi vuoden alusta. Lapsilisiä korotetaan kolmannesta lapsesta lähtien kymmenellä eurolla vuonna 2009. Kotihoidontuki nousee 20 euroa vuonna 2009. Lisäksi lapset, nuoret ja perheet saavat hallitusohjelmassa vielä oman politiikkaohjelmansa, jolla pyritään edistämään heidän hyvinvointiaan.

Kansaneläkkeisiin tulee 20 euron tasokorotus ensi vuonna. Monissa osissa maata kansaneläke nousee ensi vuonna 40 euroa, kun kuntien kalleuskykyluokituksesta luovutaan. Lisäksi valmistellaan kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentulon nykyistä paremmin turvaava malli vuoden 2009 loppuun mennessä. Toteutamme myös opiskelijoille annetun lupauksen opintorahan ja tulorajojen korottamisesta.
Arvoisa puhemies,

Hallituksen tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus. Hallitus panostaa myös palveluiden kehittämiseen, johon varattiin hallitusneuvotteluissa 250 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi kuntien valtionosuudet kasvat vaalikauden aikana aikaisemmin päätetyn teknisen kehyksen mukaisesti noin 560 miljoonaa euroa.

Palveluiden turvaamisessa on keskeisessä roolissa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutuminen, jotta kuntatalouden menokasvua voidaan hillitä. Palvelujen turvaaminen edellyttää vahvaa taloudellista perustaa sekä uusia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja. Hallitus edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa.

Hallitus kannustaa tilaaja-tuottajamallien käyttöönottoa sekä laajentaa
palvelusetelijärjestelmän ja kotitalousvähennyksen käyttöalaa, minkä avulla edesautetaan toimivien palvelumarkkinoiden syntyä. Hallitus myös kehittää palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arviointia.

Hallitus turvaa vanhusväestön oikeuden hyvään hoitoon. Vanhustenhuollon palveluja uudistetaan tavoitteena erityisesti kotihoidon vahvistaminen ja sitä tukevien palveluiden kehittäminen. Vanhustenhuollossa ja vanhusten palveluiden kehittämisessä keskeistä on ikääntyneiden toimintakyvyn, omatoimisuuden ja itsenäisen suoriutumisen vahvistaminen. Myös vammaisten oikeudenmukaisen aseman turvaamiseksi laaditaan vammaispoliittinen ohjelma, jossa linjataan seuraavien vuosien vammaispolitiikan keskeiset toimenpiteet.

Hallitus harjoittaa myös aktiivista ja kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikkaa. Siinä otetaan täysipainoisesti huomioon työvoimatarpeet ja kotouttamisen vaatimukset.

Hallitus panostaa myös maaseudun ja metsätalouden kehittämiseen. Maatalousinvestointien rahoitus turvataan ja maatalouden tulokehitys halutaan nousevalle uralle. Hallituksen tavoitteena on maaseudun säilyminen asuttuna ja elävänä.

Arvoisa puhemies,

Tasa-arvo näkyy vahvasti hallituksen työssä muutoinkin kuin ministerivalinnoissa. Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa yhteiskunnassa. Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasa-arvoa määrätietoisesti kaikessa päätöksenteossa. Miehillä ja naisilla on oltava yhtäläiset edellytykset kaikilla elämänalueilla.

Työelämän tasa-arvon edistämiseksi vaalikauden aikana selvitetään vanhempainvapaajärjestelmien laajemman uudistamisen mahdollisuus. Jotta naisten tosiasiallinen tasa-arvo työelämässä toteutuisi, korvataan työntekijän vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvat kustannukset nykyistä paremmin. Hallituksen tavoitteena on jakaa perhevapaista aiheutuvat kustannukset nykyistä tasapuolisemmin mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken sekä lisätä yhteiskunnan rahoitusosuutta. Isien osallistumista pienten lasten hoitoon kannustetaan pidentämällä isyysvapaata kahdella viikolla.

Hallitus tukee osaltaan työmarkkinajärjestöjen keskinäisiä toimia sukupuolten tasa-arvon ja samapalkkaisuuden edistämiseksi. Hallitus on valmis tukemaan korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua, joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä. Korotetun valtionosuuden suuruus riippuu siitä kuinka selkeästi kuntasektorilla tehtävää palkkaratkaisua onnistutaan kohdentamaan koulutetuille, naisvaltaisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta.

Arvoisa puhemies,

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja tehokkaaseen monenkeskiseen yhteistyöhön sekä uskottavaan maanpuolustukseen. YK on keskeinen yhteistyön väline. EU on ulkosuhteiden viitekehys ja vaikutuskanava. Hallitus painottaa sekä vastuunkantoa että huolehtimista Suomen eduista.

Hallitusohjelmassa on tärkeitä painotuksia koskien lähialueitamme. Esillä ovat suhteet pohjoismaihin, Venäjään ja Itämeren alueen yhteistyö. EU:ta koskevassa osuudessa hallitus painottaa pohjoista ulottuvuutta.

Hallitus syventää myös transatlanttista yhteistyötä Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa politiikan, talouden ja turvallisuuden aloilla niin kahdenvälisesti kuin EU:n kautta.

Hallitus pitää tärkeinä globaalissa turvallisuudessa, ympäristössä ja talouden työnjaossa tapahtuvia muutoksia. Hallitus edistää suomalaisen intressin toteutumista kansainvälisessä taloudessa tehokkaalla kauppapoliittisella vaikuttamisella. Kehityspolitiikan tärkein tavoite on YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen. Tätä tukee johdonmukaisuuden vahvistaminen eri politiikkasektoreilla ja määrärahakehityksen varmistaminen kohti YK:ssa asetettua 0,7 prosentin tavoitetta. Hallitus edistää aktiivisesti ihmisoikeuksien kunnioittamista maailmanlaajuisesti.

Hallitus valmistelee uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon laajan turvallisuuskäsitteen pohjalta. Hallitus edistää Suomen valmiuksia osallistua kansainvälisen kriisinhallinnan tehtäviin tiivistämällä yhteistyötä sotilaallisten ja siviilivoimavarojen käytössä sekä vahvistamalla siviilikriisinhallintaa.

Hallitusohjelma kuvaa Suomea sotilasliittoon kuulumattomana maana, jolla on kansallinen puolustus ja uskottava suorituskyky. Suomi osallistuu täysipainoisesti EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan ja kriisinhallintayhteistyöhön, kehittää rauhankumppanuutta Naton kanssa ja säilyttää mahdollisuuden hakea Naton jäsenyyttä.

Arvoisa puhemies,

Suomi on aloitteellinen ja aktiivinen Euroopan unionin jäsenmaa, joka toimii unionin uudistamisen ytimessä. Suomi kannattaa Euroopan unionin kehittämistä taloudellisena, poliittisena ja turvallisuusyhteisönä. Hallitus toimii aktiivisesti unionin perussopimusten uudistamiseksi neuvotellun perustuslakisopimuksen pohjalta. EU:n tulee toiminnassaan keskittyä aloihin ja toimenpiteisiin, joissa unionintasoinen yhteistyö tuo selkeää lisäarvoa. Suomi tukee Euroopan unionin laajentumisen jatkamista yhteisesti sovittujen kriteerien pohjalta.

Suomi tukee unionin kilpailukyvyn vahvistamista kasvun ja työllisyyden ohjelman pohjalta, sisämarkkinoiden kehittämistä edelleen myös kansalaisten tarpeet huomioon ottaen ja unionin yhteistoiminnan vahvistamista innovaatio- ja energiapolitiikassa. Hallitus tahtoo vahvistaa unionin roolia kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

Hallitus suhtautuu vakavasti kansalaisten unionia kohtaan osoittamaan kritiikkiin. Hallitus toimii aktiivisesti Euroopan unionista käytävän kansalaiskeskustelun syventämiseksi ja vilkastuttamiseksi.

Arvoisa puhemies

Pyydän, että puheenvuoroni ruotsinnos otetaan pöytäkirjaan.