Hyppää sisältöön

Sukupuolten tasa-arvo on demokratian peruspilari

Ulkoasiainministeriö
Julkaisuajankohta 8.3.2022 11.01 | Julkaistu suomeksi 8.3.2022 klo 14.10
Uutinen

Demokratiaa murennetaan aina, kun naiset kohtaavat häirintää, vähättelyä tai väkivaltaa. Siksi demokratian vahvistaminen edellyttää myös sukupuolten tasa-arvon vahvistamista.

Viime viikkoina olemme tyrmistyneinä seuranneet Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Tilanne on näyttänyt, miten nopeasti itsevaltaisen hallinnon toimet voivat laajeta uusiin mittakaavoihin – jopa täysimittaiseksi sodaksi. Kun demokratian kulmakiviä kuten ihmisoikeuksien toteutumista ja kansalaisyhteiskunnan tilaa rajoitetaan, voi matka sotilaallisen voiman käyttöön sekä toisen maan suvereniteetin rikkomiseen olla yllättävän lyhyt.

Demokratiaa ja oikeusvaltiota haastetaan eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan sukupuolten tasa-arvoa vastustava, niin sanottu anti-gender-liikehdintä on vahvistunut, myös Euroopassa. Tämä ei ole sattumaa: demokratia ja sukupuolten tasa-arvo nivoutuvat tiiviisti yhteen. Demokraattisia ja ihmisoikeuksia kunnioittavia yhteiskuntia haastetaan kyseenalaistamalla naisten, tyttöjen ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia.

Kuten Kansainvälinen demokratia- ja vaaliapuinstituutti (International IDEA) toteaa vuoden 2021 Global State of Democracy -raportissaan, tasa-arvoa ja vähemmistöjä vastaan hyökkääminen on selkeä strategia, jolla pyritään heikentämään demokratiaa.

Naisten osallistuminen lisää demokratiaa ja on siten uhka itsevaltiaille johtajille. Demokratiaa murennetaan joka kerta, kun naiset ja tytöt kohtaavat häirintää, vihapuhetta tai väkivaltaa verkossa. Demokratiaa heikennetään aina, kun naispoliitikkoja pyritään hiljentämään vähättelemällä tai ulkonäköä arvostelemalla tai kun seksuaalivähemmistöön kuuluvan henkilön osallistumista politiikkaan estetään tai kyseenalaistetaan.

Tasa-arvotyö keskiöön

Demokratian puolustamisessa ja vahvistamisessa on laitettava naisten poliittinen osallistuminen ja muut sukupuolten tasa-arvokysymykset keskiöön. Tätä pohdittiin ulkoministeriön naistenpäivän alla Helsingissä järjestetyssä seminaarissa maaliskuussa 2022. Demokratia ei toimi, jos ei kaikilla ole pääsyä vallan ja päätöksenteon kaikille tasoille. Jokaisessa maanosassa naisten pääsy päätöksenteon korkeimmille asteille on kaukana verrattuna miehiin.

Suomi edistää naisten poliittista osallistumista eri tasoilla. Esimerkiksi Tansaniassa Suomi tukee YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin hanketta, jossa vahvistetaan naisten poliittista johtajuutta ja voimaannuttamista paikallistasolla. Sambiassa Demo Finland on yhdessä Zambia National Women’s Lobby -järjestön kanssa tukenut naisten poliittista osallistumista ja poliittisten puolueiden tasa-arvotyötä jo pitkään.

Kuitenkin esimerkiksi vain kaksi prosenttia EU:n sukupuolten tasa-arvoa tukevasta työstä on suunnattu naisten poliittisen päätöksenteon vahvistamiseen.

Kuten kaikessa sukupuolten tasa-arvoa edistävässä työssä, myös poliittisen osallistumisen suhteen on pohdittava niitä normeja, rakenteita ja juurisyitä, jotka estävät tasa-arvon toteutumisen. Politiikka mielletään yhä monilla puolin maailmaa ensisijaisesti miesten asiaksi. Onkin tärkeä identifioida, millä tavoin syrjivät normit ja rakenteet vaikuttavat naisten poliittiseen osallistumiseen. Entä minkälaisia esteitä poliittiseen osallistumiseen on niillä henkilöillä, jotka sukupuolensa lisäksi kokevat syrjintää esimerkiksi iän, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, etnisen taustan tai asuinpaikkansa perusteella?

Ukrainassa nähdään jo sodan sukupuolittuneet vaikutukset. Konfliktinratkaisussa ja rauhan rakentamisessa on vahvistettava naisten osallistumista. Naiset, rauha ja turvallisuus -agenda antaa tälle työlle hyvän viitekehyksen.

On toimittava nopeasti ja määrätietoisesti demokratian ja tasa-arvon heikennysyrityksiä vastaan. Suomen tulee yhdessä kumppaneidensa kanssa panostaa yhä tavoitteellisemmin ja pitkäjänteisemmin naisten poliittisen osallistumisen vahvistamiseen ja edistää sukupuolten tasa-arvoa keskeisenä osana demokratiatyötä. Työn tärkeys korostuu nykyisessä maailmantilanteessa.

 

Tekstin ovat kirjoittaneet kehityspoliittisen osaston toimialapolitiikan yksikön tasa-arvoneuvonantajat Krista Orama ja Katja Tiilikainen sekä demokratian ja hyvän hallinnon neuvonantaja Lotta Valtonen.