Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Valtioneuvoston kanslia kerää kokemuksia valtioneuvosto.fi-sivuston käytöstä ja kehittämistarpeista. Auta kehittämistyössä ja vastaa lyhyeen verkkokyselyyn

Suomen myöntämä humanitaarinen apu vastaa hätään Ukrainassa

ulkoministeriö
Julkaisuajankohta 8.3.2022 12.38
Uutinen

Ukraina on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyön kumppanimaa. Venäjän hyökkäyksen takia Suomi myöntää humanitaarista apua maan akuuttiin hätään vastaamiseksi ja vahvistaa kehitysyhteistyön keinoin Ukrainan kestävyyttä sodan keskellä.

Ihmisten henkilöpapereita tarkistetaan Lvivin juna-asemalla.
Ukrainasta pakenevat ihmiset nousevat junaan Lvivissä Ukrainassa tavoitteenaan päästä Puolaan. Rautatieasemalla heidän paperinsa tarkistetaan. Kuva: Unicef / Aleksey Filippov

Ukrainasta sotaa paenneiden ihmisten hätä on koskettanut suomalaisia laajasti. Ulkoministeriö keräsi vastaukset tärkeimpiin kysymyksiin, miten Suomen myöntämä lisäapu auttaa Ukrainassa ja millaista Suomen ja Ukrainan välinen kehitysyhteistyö on ollut.

Paljonko Suomi on myöntänyt lisäapua Ukrainaan? 

Suomi myönsi Ukrainaan helmikuun 2022 aikana yhteensä 14 miljoonaa euroa lisäapua kehitysyhteistyöhön ja humanitaarisen apuun. Lisätuesta Suomi ohjaa 8,2 miljoonaa euroa humanitaariseen apuun YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ja Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n kautta.

5,8 miljoonaa euroa ohjataan kehitysyhteistyöhön Iso-Britannian koordinoimaan Ukrainan resilienssirahastoon, Euroopan neuvoston Ukrainan toimintaohjelmaan sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin hanketoimintaan. 

Ihmiset kävelevät Länsi-Ukrainassa kohti Puolan rajaa. Kuva: Unicef / Viktor Moskaliuk

Mitä Suomen humanitaarisella avulla tehdään?

Ukrainan humanitaarinen tilanne on vaikea. YK:n arvion mukaan 12 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa lähikuukausina. Suuri osa väestöstä kärsii muun muassa veden, ruuan ja lääkkeiden puutteesta eikä pysty hoitamaan sotatoimien aiheuttamia vammojaan. Kodeistaan paenneet ihmiset tarvitsevat suojelua ja hätämajoitusta. 

Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n kautta Suomen humanitaarisella rahoituksella autetaan hädässä olevia ihmisiä muun muassa jakamalla vettä, ruokaa, lääkkeitä ja lääkinnällisiä tarvikkeita. ICRC:llä on erityinen rooli vahvistaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamista ja toimeenpanoa. Se käy vuoropuhelua konfliktin osapuolten kanssa ja muistuttaa niiden velvoitteista suojella siviilejä ja varmistaa, ettei siviilien pääsy peruspalveluihin esty. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kautta autetaan kodeistaan paenneita tarjoamalla hätämajoitusta, suojatarvikkeita, ruokaa ja lääkkeitä.  

Järjestöillä on kattava kokemus konflikti- ja kriisitilanteissa toimimisesta, joten niillä on edellytykset saada apu perille Ukrainan erittäin haastavissa olosuhteissa. 

Suomen tukea ohjautuu Ukrainaan myös YK-toimijoille myönnetyn yleisrahoituksen kautta. Järjestöjä ovat muun muassa humanitaarisen avun koordinaatiosta vastaava OCHA, ruoka-avusta ja logistiikasta vastaava Maailman ruokaohjelma WFP, erityisesti lasten ja perheiden auttamiseen keskittyvä Unicef, lisääntymisterveyteen liittyviä palveluita tarjoava YK:n väestörahasto UNFPA sekä YK:n keskitetty hätäapurahasto Cerf, jossa Suomi on kymmenen suurimman rahoittajan joukossa.

Suomi rahoittaa humanitaarista apua Ukrainassa myös EU:n kautta. EU on maailman suurimpia humanitaarisen avun antajia.

Unicefin edustaja Ukrainassa Murat Sahin tarkistaa Lviviin Ukrainaan saapuneita avustustarvikkeita. 5. maaliskuuta kaupunkiin saapui 62 tonnia avustustarvikkeita. Kuva: Unicef / Viktor Moskaliuk

Mitä Suomen nyt myöntämällä kehitysyhteistyön lisärahalla tehdään?

Kehitysyhteistyön lisärahoitus kohdistetaan Iso-Britannian koordinoimaan Ukrainan resilienssirahastoon, Euroopan neuvoston Ukrainan toimintaohjelmaan ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETYJ:in hanketoimintaan.  

Suomen lisäksi Ukrainan resilienssirahastoa (Partnership Fund for Resilient Ukraine) rahoittavat Iso-Britannia, Yhdysvallat, Kanada, Sveitsi ja Ruotsi. Yhteensä noin 40 miljoonan euron rahastolla tuetaan laajasti Ukrainan kestävyyttä. Venäjän hyökkäyksen myötä rahasto tukee hätätoimenpiteitä Ukrainassa, kuten Ukrainan hallintoa ja yhteisöjä sekä viestintäyhteyksiä. Tuella vahvistetaan muun muassa Ukrainan hallinnon humanitaarisen ja hätäavun koordinointikykyä, kansalaisyhteiskuntaa tuottamaan tarvittavia palveluita sekä kansalaisjärjestöjen, median ja yksittäisten toimittajian viestintämahdollisuuksia. Rahasto kartoittaa parhaillaan tuettavia hankkeita Ukrainan tarpeiden mukaan.

Euroopan neuvoston Ukrainan toimintaohjelma tukea Ukrainaa täyttämään velvoitteensa Euroopan neuvoston jäsenvaltiona sekä auttaa Ukrainaa ohjelman toteuttamisessa ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja demokratian aloilla. Euroopan neuvosto arvioi parhaillaan tuen uudelleen kohdistamista Ukrainan tarpeiden mukaisesti.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin kautta Suomi on tukenut Etyjin vähemmistövaltuutetun Ukraina-ohjelmaa sekä muiden ETYJ:in organisaatioiden, kuten demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) hankkeita. Etyj ja ulkoministeriö kartoittavat parhaillaan tuettavia hankkeita Ukrainan tarpeiden mukaisesti.

Sairaalat ovat siirtäneet potilaita kellareihin ja pyrkivät toimimaan sodan keskellä. Vastasyntynyttä hoidettiin synnytyssairaalassa Kiovassa 3. maaliskuuta. Kuva: Unicef / Andriy Boiko

Ukraina on ollut jo ennen sotaa Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa. Millaista kehitysyhteistyötä Suomi on Ukrainassa tehnyt?

Suomen tavoite on Ukrainan yhteiskunnan resilienssin parantaminen, millä tarkoitetaan yhteiskunnan kykyä vastata muuttuviin tilanteisiin. Suomi tukee myös pitkäjänteisesti Ukrainan yhteiskunnan uudistuksia. Ulkoministeriön Ukraina-maastrategian tavoitteita ovat Ukrainan alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin palauttaminen sekä kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen, Suomen ja Ukrainan kahdenvälisten suhteiden vahvistaminen ja yhteistyön laajentaminen, yhteiskunnan kestokyvyn ja kansalaisten elinolojen parantaminen sekä Euroopan unionin ja Ukrainan välisten suhteiden vahvistaminen. 

Suomi on tukenut Ukrainaa vuosina 2014‒2021 yli 70 miljoonalla eurolla. Lisätuen myötä kokonaistuki nousee noin 85 miljoonaan euroon. Suomi on antanut tukea kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun, miinanraivauksen ja siviilikriisinhallinnan kautta. Tuki on ohjattu erilaisiin hankkeisiin, kansanvälisten järjestöjen toimintaan ja asiantuntijoiden lähettämiseen.

Kehitysyhteistyön osuus Suomen kokonaistuesta Ukrainalle vuodesta 2014 lähtien on ollut noin 27 miljoonaa euroa. Suomen kehitysyhteistyö auttaa Ukrainaa uudistamaan perus- ja ammattikoulutusta, tukee oikeusvaltiokehitystä sekä parantaa maan energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

Suomi on tukenut Euroopan neuvoston Ukrainan toimintaohjelmaa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin hanketoimintaa, Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO:n energiatehokkuusrahastoa, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD:n energiatehokkuus- ja ympäristökumppanuusrahastoa, Ilmatieteen laitoksen meteorologian hanketta ja kansalaisjärjestötoimintaa.  Metsäalan yhteistyö on ollut suunnittelussa.

Suomen humanitaarista tukea on kanavoitu jo edellisinä vuosina Punaisen Ristin kansainvälisen komitean työhön Itä-Ukrainassa.

Mitä Suomen kehitysyhteistyölle sodan aikana tapahtuu?

Sodan vuoksi tilanne pidemmän aikavälin kehitysyhteistyöhankkeiden suhteen on juuri nyt epävarma, ja ulkoministeriö seuraa tilanteen kehittymistä tarkkaan. Suomi arvioi yhteistyössä hanketoteuttajien kanssa sodan vaikutuksia hankkeisiin sekä hankkeiden toimintaedellytyksiä ja muutostarpeita.
 

 
Sivun alkuun