Talouspolitiikka-kirjoitussarja
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn: Inflaatio talttuu – tuottavuuteen vauhtia

Euroalueen talouden kokonaiskuva on tällä hetkellä kaksijakoinen. Positiivista on, että inflaation vakauttamisessa on onnistuttu hyvin, reaalinen ostovoima vahvistuu ja työllisyys on poikkeuksellisen vahvaa. Toisaalta talouden kasvunäkymä on heikentynyt ja hidas tuottavuuskasvu on pitkän sihdin murheenkryyni, johon täytyy etsiä ratkaisuja sekä kansallisella että EU-tasolla.

Euroopan keskuspankin kahden prosentin keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitteen saavuttaminen on näköpiirissä. Pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan myötä yli kymmeneen prosenttiin vuonna 2022 kohonnut euroalueen inflaatio laski syyskuussa 1,8 prosenttiin. Euroalueen palkka- ja palveluinflaatio ovat lievästä hidastumisestaan huolimatta pysyneet nopeina, joten täysin kuivilla emme vielä ole. Inflaation ennustetaankin hieman kiihtyvän loppuvuonna ja sitten vakautuvan ensi vuoden kuluessa kestävästi tavoitteeseen.

Inflaation hidastumiseen on tietenkin vaikuttanut olennaisesti sen aiheuttaneiden tarjontashokkien kuten energiakriisin hellittäminen. Mutta oma osuutensa on ollut sillä, että korkojen nopealla nostolla vaimennettiin kokonaiskysyntää ja saatiin inflaatio-odotukset pysymään ankkuroituneina kahden prosentin tavoitetasolle.

Talouskasvu on ollut euroalueella hidasta jo pitkään Venäjän hyökkäyssodan ja siitä seuranneen epävarmuuden ja energiakriisin takia. Myös koronnostot ovat osaltaan vaimentaneet kokonaiskysynnän kasvua. EKP:n syyskuun 2024 ennusteen mukaan talouskasvu kuitenkin pikkuhiljaa piristyy, kun palkkojen nousu ja inflaation tasaantuminen vahvistavat vähitellen kotitalouksien ostovoimaa. Kasvuksi ennustetaan ensi vuonna 1,3 prosenttia ja seuraavana 1,5 prosenttia.

Vaikka kasvu nopeutuu, se on siis edelleen vaimeaa. Kehitykseen liittyy lisäksi alasuuntaisia riskejä – eli kasvu voi olla ennustettuakin hitaampaa. Viimeaikaiset tiedot viittaavat kasvunäkymän jonkinasteiseen heikentymiseen.

Erityisesti euroalueen teollisuuden tilanne on edelleen heikko. Heikkouden voi arvioida olevan ainakin osittain pitkäaikaista, ellei pysyvää, jos siihen ei löydetä lääkkeitä. Erityisen heikolta näyttää valitettavasti Saksan talouden ja teollisuuden tilanne, joka painaa koko euroaluetta ja heijastuu Suomenkin talouteen. Yksi keskeinen tekijä teollisuuden heikkouden takana on energiakustannusten kasvu.

Viime vuosien vaimeasta talouskasvusta huolimatta euroalueen työmarkkinoiden kehitys on ollut vahvaa. Euroalueella on nyt noin 7 miljoonaa työllistä enemmän kuin vuoden 2019 lopussa ja työttömyysaste on pienentynyt ennätyksellisen alhaiselle 6,5 % tasolle. Työttömyyden aleneminen vaikuttaa vieläpä merkittäviltä osin rakenteelliselta.

Yksi johtopäätös euroalueen talouden tilasta ja näkymästä on, että rahapolitiikka on onnistunut verrattain hyvin inflaation taltuttamisessa. Vuonna 2022 EKP alkoi nostaa korkoja nopeasti inflaation hidastamiseksi. Nostoilla on yleensä hintansa: normaalisti talouskasvu hidastuu ja työllisyys heikkenee. Tällä kertaa nämä kustannukset ovat kuitenkin – ainakin toistaiseksi – jääneet aiempia koronnostosyklejä pienemmiksi. Talouden taantuma on vältetty ja työllisyys on jatkanut kasvuaan koronnostoista huolimatta.

Inflaation hidastuessa kohti tavoitetasoa EKP on laskenut korkoja nyt kahdesti, kesä- ja syyskuussa. EKP:n neuvostossa varmistamme sen, että inflaatio palautuu kahden prosentin tavoitteeseen ajallaan ja säädämme rahapolitiikan mitoituksen sen mukaisesti. Emme sitoudu etukäteen mihinkään tiettyyn korkouraan.

Rahapolitiikan suunta on selvä eli koronlaskut jatkuvat. Niiden tahti ja mittaluokka riippuvat EKP:n neuvoston jokaisessa kokouksessaan tekemästä kokonaisarviosta, joka nojaa tuoreimpaan dataan ja talouden trendiä koskevaan analyysiin.

Euroalueen vaimean talouskasvun taustalla ei ole vain suhdanneluontoisia syitä, vaan myös rakenteellisia. Työn tuottavuuskasvumme on jo pitkään jäänyt jälkeen Yhdysvalloista. Yksi syy tähän on investointien heikko kehitys.

En kuulu niihin, jotka tekevät kristallinkirkkaan eron rakenteellisten ja suhdanneluontoisten tekijöiden välille. Pikemminkin ero on kuin veteen piirretty viiva. Sen kuvaamiseksi tekee mieli soveltaa John Maynard Keynesiä: ”Pitkällä tähtäyksellä olemme kaikki eläkkeellä, mutta sitä odotellessa tarvitsemme lisää tuotannollisia investointeja.”

Toisin sanoen: vaikka euroalueen pidemmän aikavälin kasvu- ja kilpailukykyhaasteita ei voida ratkaista rahapolitiikalla, korkojen lasku tuo tervetullutta helpotusta kotitalouksille ja yrityksille. Koronlaskut toimivat osaltaan lyhyellä aikavälillä kannustimena investoinneille, joita tuottavuuden parantaminen edellyttää. Toki pitkällä aikavälillä investointien kehityksen määrittävät niiden odotetut reaaliset tuotot. 

Tuottavuutta olisi pystyttävä parantamaan monestakin syystä: Euroopan väestö ikääntyy, vihreät investoinnit vaativat valtavasti rahoitusta, julkiset velat ovat suuria ja puolustusmenoja on lisättävä. Tämä edellyttää vahvaa ja yhtenäistä vastausta EU:lta.

Se on pääviesti myös EKP:n edellisen pääjohtajan Mario Draghin EU:n kilpailukykyä koskevassa raportissa. Raportti on tarpeellinen herätys kaikille eurooppalaisille. Se tarjoaa selvänäköisen ja jopa brutaalin rehellisen diagnoosin Euroopan heikon kasvun ja heikon kilpailukyvyn syistä.

Raportissa nostetaan esiin kolme keskeistä tavoitetta. Ensinnäkin innovaatiokuilua Yhdysvaltoihin on kurottava panostamalla innovaatioiden rahoitukseen ja koulutukseen. Toiseksi Euroopan ilmastotavoitteet on yhdistettävä teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseen laatimalla johdonmukainen suunnitelma ja lisäämällä yhteistyötä. Kolmanneksi Euroopan turvallisuutta on vahvistettava, mikä edellyttää kriittisten riippuvuuksien vähentämistä ja puolustusteollisuuden kapasiteetin kasvattamista.

Draghin raportin linjaama vakaa ja kilpailukykyinen Eurooppa on Suomen kaltaisen pienen valtion näkökulmasta tavoiteltava päämäärä. Epäilemättä sen saavuttaminen vaatii pitkää sihtiä, pitkää peliä ja pitkää pinnaa – mutta mikä on vaihtoehto, kuihtua ja nostaa kädet pystyyn? Ei kai sentään. Pystymme parempaan.

Olli Rehn

Suomen Pankin pääjohtaja

Talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjassa neuvoston jäsenet ja asiantuntijat kirjoittavat talouden ajankohtaisista kysymyksistä sekä taustoittavat talousneuvostossa käsiteltäviä asioita.