Talouspolitiikka-kirjoitussarja
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn: Sitkasta kasvua voimapolitiikan ja kauppasodan varjossa

Kasvu on sitkasta Euroopan ja Suomen taloudessa. Epävarmuus on suurta johtuen geopoliittisesta korkeajännityksestä ja Yhdysvaltain käynnistämästä kauppasodasta. Siinä pääviestini, kun esittelin viime viikolla 11.6.2025 pääministeri Petteri Orpon johtamalle talousneuvostolle rahoitusmarkkinoiden ja talouden tilaa sekä Euroopan keskuspankin viimeaikaisia korkopäätöksiä. Sitkas on kaunis, ilmaisuvoimainen suomen kielen sana: yhtäältä se tarkoittaa nihkeää ja hitaanpuoleista, toisaalta sitkeää ja peräänantamatonta – sitähän talouden kuva nyt on.

Viime keskiviikon jälkeen on kuitenkin tapahtunut paljon. Israel iski Iranin ydinaseohjelmaan. Raakaöljyn hinta on noussut 10 prosenttia, 76 dollariin tynnyriltä. Yhdysvallat harkitsee suoraa osallistumista Lähi-Idän konfliktiin. Presidentti Trump määräsi liittovaltion joukot Kaliforniaan. Kaksi demokraattisen puolueen politiikkoa joutui julman poliittisen salamurhan uhriksi Minnesotassa. Demokratian periaatteet natisevat Yhdysvalloissa. Kaikki tämä ruokkii epävarmuutta, mikä kalvaa kuluttajien ja investoijien luottamusta ympäri maailman. 

Vuodenvaihteesta lähtien rahoitusmarkkinat ovat pureskelleet sitä, miten tämä kaikenkattava epävarmuus vaikuttaa talouteen. Viime viikkoina markkinoilla ovat korostuneet velkaantumishuolet, jotka ovat nostaneet pitkiä ja ultrapitkiä korkoja Yhdysvaltain ja Japanin vetäminä. 

Lisäksi markkinoilla on havaittu epätavanomainen yhteys korkojen ja valuuttakurssien välillä. Normaalisti valuuttakurssit seuraavat lyhyellä aikavälillä melko tarkkaan maiden välisten korkoerojen muutoksia. Eli kun Yhdysvaltain korkotaso suhteessa euromaihin nousee, myös dollari normaalisti vahvistuu. Nyt on kuitenkin käynyt toisin. Euro on vahvistunut dollaria vastaan tänä vuonna, vaikka korkoero on kasvanut USA:n eduksi. Tämä kertonee siitä, että sijoittajat ovat aikaisempaa haluttomampia sijoittamaan Yhdysvaltoihin ja euro koetaan ilmeiseksi turvasatamaksi.

Viimeaikaisesta kehityksestä huolimatta dollarin valta-asema säilynee pitkäänkin, mutta kehitys voi kulkea kohti moninapaisempaa järjestelmää. Eurolla voi olla siinä kasvava rooli, jos Euroopalla on halua ja kykyä vahvistaa euron toimintaedellytyksiä ja institutionaalista perustaa.

            *    *    *

Euroalueen kasvua Yhdysvaltojen linjan muutos, tullit ja globaali epävarmuus yhtä kaikki hidastavat. Silti olosuhteet euroalueen kasvun vahvistumiselle ovat edelleen olemassa, koska vahva reaalipalkkojen ja työllisyyden kehitys sekä rahoitusolojen keventyminen EKP:n koronlaskujen myötä tukevat kasvun asteittaista vahvistumista. Myös puolustusmenojen lisäyksen positiivinen kasvuvaikutus kompensoi tullien haitallista vaikutusta lähivuosina, eri arvioiden mukaan etenkin 2027-2029. 

Euroalueen inflaatio on nyt EKP:n 2 prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteen tuntumassa. Lyhyellä aikavälillä inflaation ennustetaan hidastuvan alle EKP:n tavoitteen erityisesti energiahintojen laskun takia – ellei Israelin ja Iranin konflikti johda raakaöljyn tuotannon merkittäviin vaurioihin ja öljyn hintojen pitkäaikaiseen ja merkittävään nousuun. EKP:n tuoreen ennusteen mukaan inflaatio on tänä vuonna 2,0 prosenttia, ensi vuonna 1,6 prosenttia ja 2,0 prosenttia vuonna 2027.

Tätä taustaa vasten päätimme EKP:n neuvostossa 5.6.2025 laskea ohjauskorkoamme 0,25 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa, että kaikkein tarkimmin seurattu talletuskorko on nyt tasan 2,0 prosenttia. Kesäkuun koronlaskulla pyrimme varmistamaan, että euroalueen inflaatio vakautuu 2 prosentin tavoitteeseensa keskipitkällä aikavälillä ja että talous pysyy kasvu-uralla. Epävarmuuden vallitessa etenemme päätöksenteossa kokous kokoukselta, aina tuoreen datan ja kokonaisharkinnan pohjalta. 

Lähi-idän konfliktin uusi kärjistyminen voisi pitkittyessään muodostaa euroalueelle stagflatorisen shokin – eli riskin siitä, että inflaatio nopeutuu samanaikaisesti kun kasvu heikkenee ja työttömyys nousee. Toisaalta perusskenaariossa kasvunäkymän vaimeus painaa inflaatiota alaspäin ensi vuoden ajan. EKP:n rahapolitiikassa tarvitaan nyt valppautta ja ketteryyttä, jotta inflaatio-odotukset saadaan pysymään tukevasti ankkurissa 2 prosentin tavoitteen tuntumassa.

            *    *    *

Yhdysvaltojen kauppa- ja talouspolitiikkaan liittyvä epävarmuus luo myös Suomen talouden vahvistumisen tielle uusia esteitä. Suomen Pankin tuoreimman ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 0,5 % tänä vuonna, 1,5 prosenttia ensi vuonna ja 1,6 % vuonna 2027.

Entä suomalaisen työn ja yritysten kilpailukyky? Vaikka työmarkkinoilla olisi voitu mennä helpommankin kautta, vaikuttaa Suomen kustannuskilpailukyky suhteessa euroalueen keskiarvoon pysyvän vuosina 2025–2027 lähes ennallaan – hyvä niin. Sekä työn hinta että työllistä kohden laskettu työn tuottavuus kehittyvät lähestulkoon samaan tahtiin koko euroalueen keskiarvon kanssa.

Kauppasodan uhan alla EU ei ole jäänyt tuleen makaamaan – Euroopan komissio neuvottelee taitavasti, kun se on esittänyt nollatulleja, ottanut aikalisää ja valmistellut oikeasuhtaisia vastatulleja. Ei uhota eikä äyhätä, vaan hoidetaan asialliset hommat ja puolustetaan Euroopan taloudellisia etuja, ja siten myös Suomen etuja.

Nyt tarvitaan kipeästi strategista näkemystä taloudesta ja turvallisuudesta, niin Euroopassa kuin Suomessakin. Talous ja turvallisuus kulkevat yhä selvemmin käsi kädessä: terve talous on olennainen osa turvallisuutta, ja päinvastoin. Euroopan pitää nyt yhdessä vastata vaikeaan kolmoishaasteeseen – vahva puolustus, vihreä siirtymä ja kestävä kasvu. Niihin nojaa Euroopan turvallisuus ja taloudellinen tulevaisuus.

Olli Rehn

Suomen Pankin pääjohtaja

Talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjassa neuvoston jäsenet ja asiantuntijat kirjoittavat talouden ajankohtaisista kysymyksistä sekä taustoittavat talousneuvostossa käsiteltäviä asioita.