Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Suomi alkaa tukea sosiaaliturvan kehittämistä Mosambikissa

ulkoministeriö
Julkaisuajankohta 12.5.2022 15.19
Uutinen

Suomi keskittyy lapsilisän kehittämiseen Mosambikin köyhimmissä maakunnissa, osana YK:n yhteisohjelmaa. Työn tueksi on valmistunut tilausselvitys sosiaaliturvan käytännöistä eteläisessä Afrikassa.

Lapset leikkivät koulun pihalla.
Suomi keskittyy lapsilisän kehittämiseen Mosambikin köyhimmissä maakunnissa, osana YK:n yhteisohjelmaa. Sen lisäksi perheitä neuvotaan käyttämään muita sosiaali- ja terveyspalveluita ja ne saavat opastusta myös ravintoon, lasten koulunkäyntiin ja muuhun hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Kuva: UM

Sosiaaliturvalla tuetaan ihmisiä vaikeissa elämäntilanteissa ja elämän murroskohdissa. Vaikka sosiaaliturva on YK:n ihmisoikeusjulistukseen kirjattu oikeus, sen saatavuudessa on suuria eroja. Vuonna 2020 jotain sosiaaliturvaa oli 46,3 prosentilla maailman väestöstä. Siksi sosiaaliturvan lisääminen kuuluu myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Mosambikissa sosiaaliturvaa vasta rakennetaan. Jonkinlaisen tuen piirissä on nyt vain muutama prosentti maan reilusta 30 miljoonasta kansalaisesta. Lisäksi erilaiset kriisit – koronapandemia, sään ääri-ilmiöt, Pohjois-Mosambikin konflikti sekä viimeisimpänä globaali ruokakriisi – ovat lisänneet köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä tuen tarvitsijoiden määrää.

 

Lapsilisään kuuluu rahaa ja neuvontaa

Sosiaaliturvan edistämiseksi Suomi on lähtenyt mukaan YK:n yhteisohjelmaan, jolla vahvistetaan Mosambikin kansallisen sosiaaliturvastrategian toimeenpanoa.

”Suomi keskittyy lapsilisän kehittämiseen maan pohjoisimmissa ja köyhimmissä maakunnissa. Niissä palveluja on heikoiten saatavilla ja aliravitsemus, lapsiavioliitot ja teiniraskaudet ovat yleisempiä kuin muualla”, kertoo Suomen Maputon edustuston erityisasiantuntija Riikka Raatikainen.

Ohjelman kautta tukea saavat köyhät ja haavoittuvassa asemassa olevat huoltajat, joilla on 0-2-vuotiaita lapsia. Lapsilisä on noin seitsemän euroa kuukaudessa ja sitä voi saada kahden vuoden ajan. Sen lisäksi perheitä neuvotaan käyttämään muita sosiaali- ja terveyspalveluita ja ne saavat opastusta myös ravintoon, lasten koulunkäyntiin ja muuhun hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.

Ohjelmaa toteuttavat YK:n lastenjärjestö UNICEF ja työjärjestö ILO yhdessä Mosambikin tasa-arvo-, lapsi- ja sosiaaliasioiden ministeriön ja kansallisen sosiaaliturvainstituutin kanssa. Suomen lisäksi sitä tukevat Ruotsi, Hollanti ja Iso-Britannia.

 

Tuki parantanut lasten hyvinvointia ja naisten asemaa

Vuonna 2017 alkanut ohjelma on jo saavuttanut vaikuttavia tuloksia. Ohjelmasta tehdyn arvioinnin mukaan kotitalouksien taloudellinen tilanne, ruokaturva ja mahdollisuudet selvitä koronapandemian vaikutuksista paranivat. Köyhyys väheni ja rahat käytettiin pääasiassa ruokaan, vaatteisiin ja kenkiin sekä terveydenhuoltoon. Vaikutukset näyttäisivät olevan selvempiä naisten johtamissa kotitalouksissa.

”Arviointi osoittaa, että lapsilisä on parantanut myös sukupuolten välistä tasa-arvoa ja naisten asemaa. Naisiin kohdistuva väkivalta väheni, naisten omanarvontunto sekä kyky ja mahdollisuudet tehdä päätöksiä kasvoivat”, Riikka Raatikainen sanoo.

Myös neuvonnalla todettiin olevan tärkeitä vaikutuksia: ravitsemus monipuolistui ja perheet oppivat käyttämään muita palveluja. Lisäksi kotitaloudet pystyivät säästämään jonkin verran, joskin hyvin pieniä summia. Vanhempien lasten (3-17-vuotiaat) hyvinvointi parani ja heihin kohdistettu väkivalta väheni.

Tilausselvitys suunnittelun tueksi

Suomi on sitoutunut YK:n yhteisohjelmaan vuosiksi 2022 ja 2023. Sinä aikana ohjelman kokonaisbudjetti on noin 5,2 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus on 2,7 miljoonaa euroa.

”Ohjelman kautta saamme hyvän mahdollisuuden vaikuttaa sosiaaliturvan kehittämistä koskevaan kansalliseen keskusteluun myös laajemmin. Kokemusten pohjalta harkitaan, jatketaanko sosiaaliturvan tukemista ja jos, niin miten”, Riikka Raatikainen toteaa.

Suunnittelun ja harkinnan tueksi on valmistunut ulkoministeriön tilausselvitys, joka käsittelee sosiaaliturvan käytäntöjä eteläisessä Afrikassa, etupäässä Mosambikissa ja Sambiassa. Selvitys pureutuu erityisesti siihen, miten sosiaaliturva voisi osaltaan edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhteiskuntien kriisinkestävyyttä.

Tutkijoiden mukaan alueen sosiaaliturvaohjelmista löytyy useita hyviä käytäntöjä – mutta myös kehitettävää. Tärkeintä on, että ohjelma lähtee paikallisista tarpeista ja on sovitettu paikalliseen kulttuuriin ja toimintaympäristöön.

Tilausselvityksestä ulkoministeriölle vastaa suomalaisten yliopistojen UniPID-verkosto (Finnish University Partnership for International Development), joka hallinnoi kehityspoliittista selvitysyhteistyötä tutkijoiden ja ministeriön välillä.

Selvityksen ovat laatineet Tampereen yliopiston tutkijat Salla Atkins, Jere Tiitto, Johanna Pajula, Elina Kervinen, Jairous Miti, Pedroso Nhassengo, Mikko Perkiö, ja Meri Koivusalo. Se on riippumaton eikä välttämättä edusta ulkoministeriön virallista kantaa.

 

Milma Kettunen

Kestävän kehityksen ja kaupan viestinnän yksikkö

 
Sivun alkuun