Suomi edisti ihmisoikeuksia globaalisti kolmivuotisella jäsenkaudellaan YK:n ihmisoikeusneuvostossa
Suomen jäsenyyskaudella YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuosina 2022–2024 Suomi puolusti universaaleja ihmisoikeuksia ja monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää. Suomen keskeisiä prioriteetteja olivat vastuuvelvollisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutuminen sekä naisten ja tyttöjen, alkuperäiskansojen, vammaisten henkilöiden ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien edistäminen ja puolustaminen.
Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville. Genevessä kokoontuva, 47 valtiosta koostuva YK:n ihmisoikeusneuvosto on monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän tärkein ihmisoikeuksia käsittelevä hallitustenvälinen elin.
Suomi toimi ihmisoikeusneuvoston jäsenenä vuosina 2022–2024. Suomen pysyvä edustaja, suurlähettiläs Heidi Schroderus-Fox toimi arvostetussa tehtävässä neuvoston varapuheenjohtajana vuonna 2024.
Jäsenenä Suomi puolusti johdonmukaisesti neuvoston globaalia tehtävää edistää ja suojella ihmisoikeuksia sekä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston työtä. Suomi rakensi aktiivisesti ihmisoikeuksia edistäviä kumppanuuksia eri valtioiden, YK:n ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Suomen aktiivisella myötävaikutuksella neuvosto on toiminut ihmisoikeusloukkauksiin ja sotarikoksiin puuttumiseksi edistäen vastuuvelvollisuutta.
Suomi on tukenut vahvasti neuvoston toimia Venäjän asettamiseksi vastuuseen hyökkäyksestään Ukrainaan. Suomen ja kumppanimaiden aloitteesta neuvosto puuttui Venäjän vakavaan tilanteeseen perustamalla erityisraportoijan, joka tukee venäläisen kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä.
Neuvosto otti jäsenyyskautemme aikana myös kantaa muun muassa Talibanin ihmisoikeusloukkauksiin Afganistanissa, Iranin sortotoimiin naiset, elämä, vapaus -mielenosoittajia kohtaan, Valko-Venäjän ihmisoikeusloukkauksiin sekä Sudanin sisällissotaan ja Gazan sotaan. Suomi vaati johdonmukaisesti myös Kiinalta ja muilta valtioilta ihmisoikeuksien kunnioittamista.
Suomi painotti naisten ja tyttöjen oikeuksia osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja oikeutta päättää omasta elämästään ja kehostaan. Suomi edisti myös johdonmukaisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen, vammaisten henkilöiden sekä alkuperäiskansojen oikeuksia. Suomi tuki ihmisoikeuspuolustajien ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien vahvistamista.
Suomen johdolla ihmisoikeusneuvosto hyväksyi ensimmäistä kertaa laajaa tukea saaneen päätöslauselman intersukupuolisten henkilöiden oikeudesta elää ilman syrjintää ja väkivaltaa.
Päätöslauselmassa oikeudesta riittävään asumistasoon korostui muun muassa vammaisten henkilöiden osallistaminen asumista koskevaan päätöksentekoon sekä asumisen esteettömyys.
Suomi varmisti myös laittomien teloitusten estämistä käsittelevän erityisraportoijan työn jatkumisen.
Tammikuusta 2025 alkaen Suomi toimii neuvoston tarkkailijana. Suomi jatka pitkäjänteistä työtä universaalien ihmisoikeuksien edistämiseksi yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa.
Suomen jäsenyys YK:n ihmisoikeusneuvostossa 2022-2024 muutamina numeroina
- 9 sääntömääräistä istuntoa, yhteensä 44 viikkoa.
- 3 erityisistuntoa, 3 kiireellistä keskustelua, 13 järjestäytymiskokousta.
- 105 pidettyä puhetta neuvoston yleiskeskusteluissa ja vuoropuheluissa. Osallisena lukuisissa EU-, NB8- tai muissa yhteislausumissa.
- 308 päätöslauselmaa, päätöstä tai puheenjohtajan lausumaa neuvoteltavana.
- 9 Suomen omaa päätöslauselmaa tai päätöstä. Lukuisia EU:n esittämiä päätöslauselmia.
- 36 tilaisuutta Suomen järjestämänä tai Suomen muulla merkittävällä panoksella, lisäksi 41 muuta Suomen tukemaa tilaisuutta.
- 10 kansallista kansalaisyhteiskunnalle suunnattua avointa tilaisuutta Suomen toiminnasta ihmisoikeusneuvoston jäsenenä.