Suomi näyttää esimerkkiä kestävän kehityksen arvioinneissa
Suomi on ollut edelläkävijä kansallisten kestävän kehityksen arviointien toteuttajana. Nyt julkaistu päivitetty opaskirja kokoaa yhteen kokemuksia eri maista ja tarjoaa käytännön ohjeita kansallisten kestävän kehityksen arviointien suunnitteluun ja toteutukseen.
YK:n jäsenvaltiot sitoutuivat vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteisiin, joiden päämääränä on poistaa äärimmäinen köyhyys ja edistää hyvinvointia ympäristön kannalta kestävällä tavalla.
Suomi toteutti vuonna 2019 ensimmäisenä maana kansallisen arvion kestävän kehityksen politiikastaanLinkki toiselle sivustolle. Evaluointi esitti suosituksia toimenpiteiksi, joiden avulla kestävää kehitystä voidaan edistää kansallisesti. Vuonna 2023 valmistuneessa toisessa arvioinnissaLinkki toiselle sivustolle tarkasteltiin, miten näiden suositusten toimeenpanossa oli edistytty.
Suomen kokemukset koostettiin vuonna 2020 osaksi kansainvälistä opaskirjaa, joka tarjoaa maille tukea kestävän kehityksen arviointien toteuttamisessa. Nyt julkaistu opaskirjan toinen laitos sisältää uusia esimerkkejä eri maista.
”Vuosi 2030 häämöttää jo viiden vuoden päässä. Nyt on ratkaiseva hetki eri maille toteuttaa kansallisia evaluointeja, jotta tiedetään missä on onnistuttu ja miksi. Näiden tietojen pohjalta maat voivat myös suunnitella tulevia toimiana kestävän kehityksen edistämiseksi”, ulkoministeriön kehitysevaluointiyksikön erityisasiantuntija Nea-Mari Heinonen kommentoi opaskirjan julkaisutilaisuudessa Roomassa maaliskuussa.
Opaskirja tarjoaa käytännön vinkkejä
Opaskirjan toinen laitos sisältää käytännön vinkkejä evaluointiprosessin suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Teos kannustaa maita toteuttamaan kansallisia kestävän kehityksen evaluointeja ja hyödyntämään arviointitietoa päätöksenteossa.
Opaskirja tukee vuoden 2023 YK:n yleiskokouksen päätöslauselman (A/RES/77/283) täytäntöönpanoa, jolla kannustetaan jäsenvaltioita hyödyntämään evaluointitietoa osana Agenda 2030 -tietopohjaa ja -raportointia. Myös YK:n vuoden 2024 tulevaisuushuippukokous korosti luotettavan tiedon tuottamisen merkitystä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Opaskirjan toisen laitoksen tuotti Suomen ulkoministeriön kehitysevaluoinnin yksikkö yhteistyössä International Development Evaluation Association (IDEAS), German Institute for Development Evaluation (DEval), ja Unicefin kanssa. Suomen kansallisia arviointeja koordinoinut valtioneuvoston kanslia tuki osaltaan prosessia.