Valtioneuvosto ja ministeriöt Media
Valikko
Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Suomi raportoi YK:lle kestävästä kehityksestä

Ulkoministeriö 3.6.2020 13.00
Uutinen

Koronakriisissä maailman kehitystavoitteiden merkitys kasvaa entisestään. Suomen vahvuuksia tavoitteiden edistämisessä ovat yhteistyö ja laaja osallistuminen.

Mosambikissa Suomi on edistänyt tyttöjen koulutusta ja kaikkien lasten oikeutta aloittaa koulutie omalla äidinkielellään. Kuva: UM/Hanna Öunap

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat tänä vuonna lujilla: Wider-instituutin tutkimusarvion mukaan maailman köyhyys on vaarassa kääntyä kasvuun ensi kertaa 30 vuoteen. Pandemian humanitaaristen ja taloudellisten vaikutusten syvyys näyttäytyy vasta ajan myötä.

”Uhkakuvat ovat suuret. Toisaalta se, että meillä on olemassa koko maailmaa yhdistävä suunnitelma –YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 – on nykytilanteessa kenties tärkeämpää kuin koskaan. Vastaavia kriisejä voidaan jatkossa estää vain globaalin yhteistyön avulla”, toteaa aiheen koordinaatiosta ulkoministeriössä vastaava Mikael Långström.

Suomi kuuluu tänä vuonna maihin, jotka raportoivat YK:lle tavoitteiden edistämisestä heinäkuun kansainvälisessä seurantakokouksessa. Edellisen kerran Suomen vuoro oli neljä vuotta sitten. Tänään julkistettu raportti ohjelman täytäntöönpanosta kattaa vuodet 2016-2020.

Tasa-arvo kärkenä maailmalla

Agenda 2030 sisältää 17 inhimillistä kehitystä ja ympäristökestävyyttä koskevaa tavoitetta. Raportissa arvioitavana ovat Suomen toimet sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Maailmalla Suomi on ollut aktiivinen erityisesti sukupuolten tasa-arvon sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden, kuten ehkäisyn ja perhesuunnitteluun liittyvien palveluiden ja oikeuksien edistämisessä. Kymmenet tuhannet lapset ja nuoret ovat myös hyötyneet Suomen koulutusalan kehitysyhteistyöstä eri puolilla Afrikkaa ja Aasiaa.

”Suomi on ulkosuhteissaan tehnyt paljon työtä ”Ketään ei jätetä jälkeen” –periaatteen (Leave no-one behind) toteuttamisessa. Toimintamme on ihmisoikeusperustaista. Suomi on monin tavoin parantanut esimerkiksi naisten ja tyttöjen sekä vammaisten oikeuksia. Kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä merkitys Suomelle ja tavoitamme myös sitä kautta ihmisiä, jotka ovat haavoittuvassa asemassa”, kertoo Långström.

Suomen tuella yli neljän miljoonan ihmisen ruokaturva on parantunut vuosina 2016-2019. Suomi on myös aktiivisesti luonut työpaikkoja ja elinkeinomahdollisuuksia kehittyvissä talouksissa sekä osallistunut kansainväliseen kriisinhallintaan. Tavoitteiden edistämistä maailmalla ovat hidastaneet kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset vuonna 2016. Ne vaikuttivat voimakkaimmin monenkeskiseen ja kansalaisjärjestöyhteistyöhön.

Kotimaassa haasteena ympäristökestävyys

Kaikkiaan Suomi on monilla mittareilla varsin korkealla kansainvälisessä vertailussa. Raportin mukaan Suomi on kansallisesti jo saavuttanut tai lähes saavuttanut useita yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kestävyyteen liittyviä tavoitteita. Näitä ovat esimerkiksi köyhyyteen, terveyteen, opetukseen, veteen, energiaan ja toimiviin instituutioihin liittyvät tavoitteet.

Suurimmat haasteet Suomelle aiheuttavat ilmastopäästöjen ja kulutuksen vähentäminen sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Suomen hallitusohjelman tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä on kuitenkin kansainvälisesti kunnianhimoinen.

Raportin ansiona on laaja kansallinen yhteistyö, sillä kynä on luovutettu ministeriöiden lisäksi muun muassa kansalaisjärjestöille, kaupungeille, kuntaliitolle, yrityksille ja tieteentekijöille. Vertaisnäkemystä raportointiin pyydettiin lisäksi Sveitsiltä sekä Suomen pitkäaikaiselta kehitysyhteistyön kumppanimaalta Mosambikilta.

Heinäkuun YK-kokouksen jälkeen Agenda 2030 –toteutuksen seuraava askel on selonteko, jonka valtioneuvosto toimittaa syksyllä eduskunnalle.

”Suomi on sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisiin ja ne ovat tiiviisti hallitusohjelman keskiössä. Valmisteilla oleva tiekartta tulee entisestään konkretisoimaan toimia, joita tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä”, Långström sanoo.

 

Valtioneuvoston kanslian tiedote: Suomi kestävän kehityksen kansainvälisten vertailujen kärjessä

Lue raportti verkossa: Voluntary National Review 2020 Finland

Palaa sivun alkuun