Suomi varmistaa kehitysyhteistyön verovastuullisuuden

Aggressiivinen verosuunnittelu, veroparatiisien hyödyntäminen ja kilpailua vääristävät verolomat eivät ole kehitysyhteistyössä sallittuja.

Ulkoministeriö julkaisi tänään linjauksen, jonka tavoitteena on varmistaa, että kehitysyhteistyövaroin tuettavat yritykset toimivat verovastuullisella tavalla. Linjaus on osa Suomen Verotus ja kehitys -toimintaohjelman (2020-2023) toimeenpanoa.

• Tax responsibility principles in Finland´s development cooperation funding to the private sector. Policy paper
• Suomen Verotus ja kehitys -toimintaohjelma 2020-2023

Linjauksessa määritellään perusperiaatteet, joihin rahoitusta saavien yritysten tulee sitoutua.

1. Aggressiivinen verosuunnittelu ei ole sallittua. Sillä tarkoitetaan yritysten tekemiä keinotekoisia järjestelyitä, joilla pyritään joko laskemaan yritykselle koituvaa veroa merkittävästi tai välttämään verot kokonaan. Aggressiivista verosuunnittelua harjoittava yritys saattaa esimerkiksi siirtää köyhässä kehitysmaassa saamansa tulot verotettavaksi toiseen valtioon, jossa verotusaste on alhaisempi. Tällöin maa, jossa verot olisi pitänyt maksaa, menettää tärkeisiin peruspalveluihin käytettäviä tuloja.
2. Linjauksessa kielletään myös veroparatiisien hyödyntäminen kehitysyhteistyövaroilla tehtäviin sijoituksiin, joita ei tehdä suoraan kohdemaassa, vaan jotka toteutetaan toisessa maassa sijaitsevan rahaston tai yhtiön kautta. Veroparatiiseilla tarkoitetaan linjauksessa maita tai alueita, joissa on matala tai olematon verotusaste ja alhainen säätely ja jotka OECD tai Euroopan unionin neuvosto ovat todenneet läpinäkymättömiksi. Niiden kautta tehtävissä sijoituksissa olisi riskinä, että järjestelyyn liittyisi veronkiertoa.
3. Kehitysyhteistyörahoitusta saavien yritysten ei tulisi myöskään vaatia itselleen kilpailua vääristäviä verolomia eli verovapautuksia tai -huojennuksia. Muuten verolomien ja muiden valtioiden kaikille sijoittajille tasapuolisesti tarjoamien etuuksien hyödyntäminen on sallittua.
4. Yritysten verovastuullisuuden seuraamiseksi ja varmentamiseksi edellytetään myös, että yritykset toimivat ja raportoivat liiketoiminnastaan avoimesti veroviranomaisten edellyttämällä tavalla maissa, joissa yrityksellä on toimintaa.

Linjaus koskee kaikkea yksityiselle sektorille annettavaa Suomen kehitysyhteistyörahoitusta. Erityisiä toimeenpano-ohjeita linjauksessa annetaan ulkoministeriön yksityisen sektorin instrumenteille, kuten liikekumppanuusohjelma Finnpartnershipille, jonka edistää liiketoimintaa Suomen ja kehitysmaiden välillä, ja kehitysmaissa toimiviin yrityksiin sijoittavalle kehitysrahoitusyhtiölle Finnfundille.

Finnfund on vahvistanut kansainvälisen verotuksen osaamistaan

Finnfund uudisti oman veropolitiikkansa jo vuonna 2018, ja arvioi sen toimeenpanoa linjaustyön kanssa samanaikaisesti. Finnfundin tekemä väliarvio on luettavissa yhtiön verkkosivuilla.

”Haluamme olla edelläkävijä ja edistää verovastuullisuutta ja siitä käytävää keskustelua. Se on olennainen osa vastuullisuuttamme ja työtämme kehitysrahoittajana. Onkin hienoa huomata, että veropolitiikka on vahvistanut verovastuullisuuden roolia Finnfundin vastuullisuustyössä ja investointien vastuullisuuden arvioinnissa. Samalla se on tukenut meidän oman henkilöstömme vero-osaamisen vahvistumista”, sanoo varatoimitusjohtaja Helena Arlander Finnfundista.

Yritykset ovat tärkeitä kumppaneita kehitysyhteistyössä

Yksityinen sektori on tärkeä kumppani kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi niin ratkaisujen luojana, työllistäjänä, palveluntuottajana kuin rahoittajana. Yksityiset yritykset ovat keskeisiä kumppaneita Suomen kehityspolitiikassa. Kestävän kehityksen tavoitteita ei kyetä saavuttamaan pelkästään virallisilla kehitysyhteistyövaroilla, vaan myös yritysten investointeja tarvitaan. Yrityksillä on erityisen tärkeä tehtävä työpaikkojen luomisessa.

Yritysten maksamat verot ja veronluonteiset maksut muodostavat ison osan kehitysmaiden veropohjasta. Verotuloilla kehitysmaat voivat tarjota kansalaisilleen peruspalveluita, kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa. Yhteiskuntien kehityksen kannalta onkin olennaista, että verot saadaan kerättyä niissä maissa, joissa verotettavaa tuloa on syntynyt.

Kansainvälisesti oikeudenmukaisen verotuksen kannalta on tärkeää, että verojärjestelmät ja verohallinnot ovat toimivia ja että korruptio ja laittomat rahavirrat eivät estä verojen ja muiden maksujen asianmukaista keräämistä.

”On tärkeää, että Suomi edellyttää kehitysyhteistyövaroillaan tuetuilta yrityksiltä verovastuullista toimintaa. Kyse on myös suomalaisista arvoista: hyvästä hallinnosta ja yhteisen vastuun kantamisesta”, toteaa yksikönpäällikkö Pekka Hirvonen ulkoministeriöstä.