Suomi vastaa Ukrainan tukipyyntöihin

Ukraina on pyytänyt Suomelta tukea erityisesti opetuksen, ympäristön ja säteilyturvallisuuden välittömiin ja pidempiaikaisiin tarpeisiin. Suomi auttaa Ukrainaa nyt yhteensä 29 miljoonalla eurolla humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötukea.

Yli vuoden jatkunut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut mittaamattoman määrän tuhoa ja kärsimystä. YK:n arvion mukaan 17,6 miljoonaa ihmistä – liki puolet maassa olevasta väestöstä - on humanitaarisen avun tarpeessa. 

Lievittääkseen inhimillistä kärsimystä ja vahvistaakseen maata sodan keskellä Suomi kohdistaa Ukrainaan 15 miljoonaa euroa humanitaarista apua ja 14 miljoonaa kehitysyhteistyötukea.

”Emme saa turtua sotaan. Kriisin keskellä ihmisten on saatava ruokaa, suojaa sekä lääkkeitä ja lasten on päästävä kouluun. Samaan aikaan meidän on tuettava Ukrainaa niin, että se pystyy myös toipumaan sodasta”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. 

Humanitaarista apua sodan keskelle

Humanitaarisesta avusta viisi miljoonaa euroa kohdistuu YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimiston OCHAn Ukraina-rahastoon, mistä tuetaan suoraan muun muassa ruokaturvaa, terveyspalveluja ja hätämajoitusta sekä paikallisten järjestöjen avustustyötä. 

Suomelle tärkeitä kumppaneita Ukrainassa ovat myös Maailman ruokaohjelma (WFP) sekä Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC), joiden kautta apua kohdistetaan yhteensä 5,4 miljoonaa euroa. WFP:n työ keskittyy ruoka-apuun, jota on pystytty jakamaan siviileille myös lähelle taistelulinjoja sekä käteisapuun etenkin maan sisäisille pakolaisille. ICRC yhdessä Ukrainan Punaisen Ristin kanssa (URCS) muun muassa avustaa ihmisiä perustarpeissa, antaa teknistä- ja materiaalitukea tuhoutuneen infrastruktuurin kunnostamiseksi sekä sähkön, veden ja terveyspalveluiden ylläpitämiseksi. ICRC auttaa myös sodan erottamien perheiden yhdistämisessä. 

Osan humanitaarisesta avusta vievät perille suomalaiset kansalaisjärjestöt. Hätäapua toimitetaan myös Moldovaan, jossa on paljon ukrainalaispakolaisia. Suomalaisjärjestöjen työ keskittyy ruokaturvaan, psykososiaaliseen tukeen sekä koulutukseen. Suomen avussa painotetaan kaikkein haavoittuvimpien, erityisesti vammaisten henkilöiden, auttamista.

Tukea koulu-uudistukselle, ympäristötuhojen arviointiin ja säteilyturvallisuuden vahvistamiseen 

Suomi tukee opetussektorin kriittisiä tarpeita muun muassa Maailmanpankin hallinnoiman PEACE-rahaston kautta. Rahastosta maksetaan esimerkiksi opettajien palkkoja, jotta lasten koulunkäynti voidaan turvata myös sodan aikana. Suomen nyt myöntämä jatkotuki rahastolle on 14 miljoonaa euroa. Lisäksi suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja koulutuksen järjestäjien tekemä työ tukee koulutusta kriisin aikana. 

Opetussektorin jatkotuen suunnittelu vuosille 2024-2027 on parhaillaan käynnissä. Suunnittelua tehdään yhteistyössä Opetushallituksen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja ulkoministeriön kesken. 

Sodan aiheuttamat ympäristövahingot aiheuttavat haittaa terveydelle, hyvinvoinnille, elinkeinoille ja ekosysteemeille. Ukraina on pyytänyt tukea sodan ympäristötuhojen arvioimiseen, viranomaisten kapasiteetin vahvistamiseen ja lainsäädännön kehittämiseen. Suomen ympäristöministeriö valmistelee yhteistyötä Ukrainan ympäristösektorin välittömään ja pidempiaikaiseen tukeen.

Sotatoimet lisäävät säteilyvaaratilanteiden ja onnettomuuksien riskiä. Säteilyturvakeskus (STUK) valmistelee säteily- ja ydinturvallisuusalan yhteistyötä Ukrainan kollegaviranomaisten kanssa. Yhteistyön tavoite on vahvistaa Ukrainan säteily- ja ydinturvallisuusviranomaisten osaamista. 

Nyt kohdistetut 29 miljoonaa ovat osa hallituksen vuonna 2022 Ukrainan tukemiseen myöntämää yhteensä 70 miljoonan euron lisärahoitusta. Nyt kohdistetun kokonaisuuden lisäksi Ukrainan tukemiseen kehitysyhteistyön kautta on vuodelle 2023 varattu 37 miljoonaa euroa. Tämän myötä Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa.