Tekoälyllä potentiaalia tehostaa lausuntokierrosten analysointia

Valtioneuvoston kansliassa kokeiltiin lausuntoyhteenvetojen tuottamista suomalaisen Poro-kielimallin avulla lainvalmistelutyön tukena. Kokeilun perusteella tekoälyllä nähtiin selkeää potentiaalia lausuntokierrosten analysoinnin tehostamiseksi. Käytössä olleen kielimallin avulla ei kuitenkaan pystytty tuottamaan riittävän laadukkaita lausuntoyhteenvetoja. Kokeilun toimitti Silo Gen AI Oy ja sen rahoitti Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

Kun ministeriössä on valmisteltu ehdotusta hallituksen esitykseksi, sidosryhmät voivat antaa siihen palautetta lausuntojen muodossa. Ministeriö tekee annetusta palautteesta lausuntoyhteenvedon, jossa vedetään yhteen keskeisiä huomioita saadusta palautteesta.

Esimerkiksi isoissa lakihankkeissa lausuntoja voi tulla jopa tuhansia. Jotta lausuntojen käsittely- ja analysointityön tuottavuutta voitaisiin parantaa, tavoitteena olisi tekoälyavusteinen työkalu, joka toimisi lainvalmistelijan apuna ja tuottaisi valmistelijan antamien ohjeiden perusteella lausuntoyhteenvetoon sisältöä. Valmistelija käyttäisi tekoälyn tuottamia sisältöjä tehdessään yhteenvetoa.

Tekoälyä käytetään usein tekstin tiivistämiseen. Lausuntoyhteenvedoissa se ei kuitenkaan riitä. Tekoälyn pitää pystyä myös tunnistamaan kannatusta tai vastustusta lausunnoilla olevan ehdotuksen eri kohtiin. Sen pitää pystyä myös tunnistamaan olennaiset kohdat palautteista, kuten lausunnonantajien muutosehdotukset voimassa olevaan lainsäädäntöön ja lausuntokierroksella olevaan ehdotukseen. 

Kokeilussa kielimallin avulla tuotettiin viisi luonnosta lausuntoyhteenvedoksi toteutuneista lausuntokierroksista. Henkilö, joka osallistui varsinaisen lausuntoyhteenvedon tekemiseen, arvioi kielimallin tuottamaa luonnosta. 

Kokeilun perusteella suomalainen Poro-kielimalli ei vielä ole riittävä suorituskyvyltään, jotta sen avulla voitaisiin aidosti tehostaa lainvalmistelijoiden työtä lausuntoyhteenvetojen tuottamisessa. Keskeisin haaste oli kielimallin konteksti-ikkunan koko. Se tarkoittaa sitä, että kielimallin avulla voitiin käsitellä kerralla varsin pieni määrä aineistoa.

Toinen haaste liittyi kielimallin taipumukseen yleistää palautetta. Tämä näkyi siinä, ettei kielimalli osannut tehdä eroa esimerkiksi niiden palautteiden välillä, jotka kohdistuivat voimassa olevaan lainsäädäntöön, ja niiden, jotka kohdistuivat lausuntokierroksella olevaan ehdotukseen. Kokeilun perusteella lausuntoyhteenvetojen tuottamiseksi tarvittaisiinkin konteksti-ikkunaltaan suurempi ja erikoistuneempi kielimalli, jota on koulutettu suomenkielisellä lainsäädäntöaineistolla ja lausuntoyhteenvedon tuottamisessa tarvittavien tehtäviin.

Kokeilun kokemuksia käytetään tulevien hankkeiden suunnittelussa.

Lisätietoja: toimialajohtaja Kari Laine, [email protected] tai puh. 0295 160 364, ja erityisasiantuntija Helena Kostin Mansi, [email protected] tai puh. 0295 160 596, valtioneuvoston kanslia