Tutkimus: Liikennehankkeet voivat edistää työllistymistä ja parantaa kohtaantoa

Suunniteltu Länsiradan nopea junayhteys lisäisi pendelöintiä arviolta noin 1300 henkilöllä, mikä kasvattaisi palkkasummaa yhteensä noin 11 miljoonalla eurolla ja arvonlisää noin 15 miljoonalla eurolla vuodessa, selviää tuoreesta Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuksesta.

Liikennehankkeen laajemmat taloudelliset vaikutukset koostuvat kasautumisvaikutusten aikaansaamista tuottavuushyödyistä, maankäytön muutosten vaikutuksista kiinteistöjen hintoihin sekä työntekijöiden ja työpaikkojen paremman kohtaannon aikaansaamista vaikutuksista palkkoihin ja työllisyyteen. Mikäli näitä vaikutuksia ei huomioida liikennehankkeen kustannus-hyötyanalyysissä, taloudellista hyvinvointia lisääviä hankkeita saattaa jäädä toteutumatta.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka toteutuneiden liikennehankkeiden pendelöintivaikutuksia voidaan arvioida Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen avulla ja kuinka saatuja tuloksia voitaisiin hyödyntää suunnitteluvaiheessa olevien hankkeiden pendelöintivaikutusten arvioinnissa. Hankkeessa pendelöinnillä viitataan säännöllisesti tapahtuvaan asuin- ja työpaikan välisen työmatkaliikenteeseen, joka voi tapahtua osittain myös digitaalisesti tietoverkoissa ilman fyysistä siirtymistä paikasta toiseen.

Tutkimuksen mukaan valtatie 1:n vaiheittainen käyttöönotto lisäsi pendelöintiä vaikutusalueellaan Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa tilastollisesti merkitsevästi.  

”Tulostemme perusteella matka-ajan aleneminen prosentilla lisää pendelöintiä noin puolella prosentilla”, sanoo tutkimuksesta vastannut Turun yliopiston taloustieteen professori Timo Kuosmanen.

Uusi arvio Länsiradan pendelöintivaikutuksista

Valtatie 1:n pendelöintivaikutusten pohjalta tutkimuksessa arvioitiin myös suunnitellun Länsiradan nopeampien junayhteyksien mahdollisia pendelöintivaikutuksia. Arvion mukaan pendelöinti kasvaisi vaikutusalueella noin 1300 henkilöllä, josta suurin osuus suuntautuisi Helsinkiin ja Espooseen. Lisääntyvä pendelöinti kasvattaisi palkkasummaa noin 11 miljoonalla eurolla vuodessa ja arvonlisäystä noin 15 miljoonalla eurolla vuodessa. Vaikka suuri enemmistö uusista pendelöijistä on työpaikkaa vaihtavia, pendelöinnin myötä työllistyvien kokonaistaloudellinen vaikutus on merkittävä. 

”Jopa 90 prosenttia pendelöinnin hyödyistä saataisiin työttömien työllistymisen kautta. Ainoastaan 10 prosenttia pendelöintihyödyistä kertyisi työpaikkaa vaihtavien tuottavuushyötyjen kautta. Tämä on yllättävä tulos, koska yli 70 prosenttia kaukopendelöinnin aloittavista olisi työpaikkaa vaihtavia”, arvioi professori Kuosmanen.

Matkakuluvähennystä tulisi virtaviivaistaa

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös ansiotuloverotuksen matkakuluvähennyksen kannustinvaikutuksia pendelöintiin. Nykisin sovelletun tilkkutäkkimäisen matkakuluvähennyksen sijaan tutkijat ehdottavat siirtymistä yksinkertaisempaan kilometripohjaiseen malliin, joka keventäisi hallinnollista taakka ja vähentäisi väärinkäytösten mahdollisuutta. Ehdotettu kilometripohjainen matkakuluvähennys myös kannustaisi ottamaan vastaan työtä kauempaa ja suosimaan etätöitä.

Tutkimuksen on toteuttanut Turun yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitos.

Lisätietoja: professori Timo Kuosmanen, Turun yliopisto, p. 050 466 4162, timo.kuosmanen(at)utu.fi.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.