Tutkimus tarkasteli perhesiteen perusteella myönnettävien oleskelulupien toimeentuloedellytyksen kehityskohteita
15. lokakuuta julkaistun tutkimuksen mukaan oleskelulupien toimeentuloedellytyksissä suurin kehittämistarve koskee perheenyhdistämisen edellytyksenä olevaa toimeentuloedellytystä. Työperäisissä oleskeluluvissa tulorajoihin perustuvan toimeentuloedellytyksen ehdotetaan säilyvän pääsääntönä, mutta sitä voisi joustavoittaa erittäin osaavan työvoiman kohdalla. Myös tarkastelun kohteena olleet toimeentuloedellytyksen tulorajojen lievennykset lisäävät maahanmuuton määrää ja muuttavat sen rakennetta.
Toimeentuloedellytys, ts. vaatimus turvatusta toimeentulosta, sisältyy erillisenä vaatimuksena kolmansista maista tulevien työperäisten maahanmuuttajien, perhesiteen perusteella maahan muuttavien ja opiskelijoiden ensimmäisiin oleskelulupiin. Laboren tutkimuksessa tarkasteltiin mm. erilaisia toimeentuloedellytyksen täyttymisen arvioinnin kehittämisvaihtoehtoja, analysoitiin toimeentuloedellytyksen tulorajojen lievennysten vaikutuksia määrällisin menetelmin sekä tarkasteltiin lievennysten vaikutuksia myös taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Perheenyhdistämisen toimeentuloedellytyksiin liittyy eniten kehittämistarvetta
Perheenyhdistämisen osalta Suomen tulorajat ovat niin kansainvälisesti kuin kotimaiseen palkkatasoonkin suhteutettuna korkeita, varsinkin jos tarkastellaan tulorajoja, jotka koskevat perheitä, joissa maahan tulee puoliso ja useampia lapsia. Tältä osin raportissa esitetään erilaisia kehittämisvaihtoehtoja, kuten lapsia koskevien tulorajojen muokkaamista vastaamaan paremmin ikäkohtaisia kulutustarpeita ja yhteisasumisesta syntyviä säästöjä (mittakaavaedut). Tulorajojen sijasta työikäisille perheenjäsenille voisi harkita kokonaisvaltaisempaa jälkiarviointiin perustuvaa arviointimallia, jossa otettaisiin huomioon myös hakijan koulutus ja työkokemus (erityisesti työvoimapula-aloilta), mikä voisi parantaa maahanmuuton laatua, vaikuttavuutta ja perheenjäsenen itsensä työllistymistä.
Työperusteisten oleskelulupien kohdalla vaikuttaisi perustellulta edelleen säilyttää pääsääntöisesti tulorajoihin perustuva toimeentuloedellytys, koska tulorajoilla varmistetaan myös riittäviä työsuhteen ehtoja ja estetään ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Erittäin osaavan työvoiman työperäisille oleskeluluville voisi muodostaa oman alakategorian, jossa työperäisen oleskeluluvan ehtona olisi työsopimus omalta alalta, mutta ei erillistä minimitulovaatimusta.
Tutkittua tietoa työperäisen maahanmuuton oleskelulupien ja perhesiteen perusteella myönnettävien oleskelulupien toimeentuloedellytyksen täyttymisen arviointitapojen muutosten vaikutuksista on varsin vähän. Siksi raportissa suositellaan, että mahdollisten tulevien uudistusten vaikutuksia voitaisiin myös arvioida etukäteen huolellisesti suunnitelluilla satunnaistetuilla kenttäkokeilla.
Toimeentuloedellytyksen tulorajoilla merkitystä Suomen houkuttelevuuteen kohdemaana
Raportin Tilastokeskuksen laajoihin rekisteriaineistoihin pohjaavat analyysit osoittavat, että toimeentuloedellytysten tulorajoilla on merkitystä Suomen houkuttelevuuteen kohdemaana. Tulorajojen lievennykset lisäävät tilastoanalyysin perusteella työperäisten maahanmuuttajien määrää ja muuttavat myös maahanmuuttajien rakennetta (sukupuolen, iän, ammattialojen osalta). Lisäksi myös syy-seurausanalyysin tulokset viittaavat työperäisen maahanmuuton lisääntyneen EU:n laajentumisen yhteydessä tulorajojen alapuolella, vaikkakin suhteellisesti yhtä paljon kuin rajan yläpuolella.
SISU-mikrosimulointimallilla tehdyt analyysit osoittavat, että tulorajojen madaltaminen hieman pienentää julkiseen talouteen kertyviä positiivisia nettotulonsiirtoja eli maahanmuuttajien maksamia veroja ja veronluonteisia maksuja, joista on vähennetty heille maksetut rahalliset etuudet. Valtion saama taloudellinen nettohyöty säilyy kuitenkin positiivisena niin yksittäisen työperäisen maahanmuuttajan kuten myös kokonaisten perheiden osalta.
Lisätietoja: johtava tutkija Merja Kauhanen, LABORE, p. 040 940 1946, [email protected] ja
johtava tutkija Milla Nyyssölä, LABORE, p. 045 7750 2062, [email protected]
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.
Policy Brief: Perhesiteen perusteella myönnettävien oleskelulupien toimeentuloedellytyksessä kehittämistarpeita