Tutkimus: Vihreä siirtymä edellyttää panostuksia jatkuvaan oppimiseen ja ekososiaaliseen sivistykseen

Vihreä siirtymä edellyttää panostuksia jatkuvaan oppimiseen sekä erilaisten ihmis- ja ammattiryhmien mahdollisuuksiin osallistua siihen. Lisäksi tarvitaan kaikki koulutusasteet kattava vihreän siirtymän opetussuunnitelma, jotta vihreän siirtymän edellyttämä tiedollinen, taidollinen ja asenteellinen pohja kehittyy läpi koulutuspolun ja ekososiaalinen sivistys vahvistuu. Näin todetaan 28. huhtikuuta julkaistun VISIOS-tutkimushankkeen loppuraportissa.

Demos Helsingin, Etlan, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Syken toteuttaman tutkimuksen aiheena oli, miten vihreä siirtymä vaikuttaa ammattirakenteeseen ja osaamistarpeeseen ja kuinka siihen voidaan vastata sekä koulutusjärjestelmässä että sen ulkopuolella.

Vihreässä siirtymässä kyse on pitkästä, useiden vuosikymmenten mittaisesta prosessista, joka tapahtuu useassa eri vaiheessa. Nyt on käynnissä vaihe, jossa tarvitaan päästöttömään energiatuotantoon, vähäpäästöiseen liikenteeseen ja liikenneinfrastruktuuriin sekä rakentamiseen liittyvän koulutuksen kehittämistä. Erityisesti korkean osaamisen ammattien ja tutkimusosaamisen kysyntä kasvaa siirtymän aikana. Uusien ratkaisujen, järjestelmien ja toimintatapojen toteuttamiseen tarvitaan usein myös johtamis-, yhteistyö- ja neuvottelutaitoja, joita on tärkeää sisällyttää riittävästi eri koulutusohjelmiin.

Suorittavan työn työntekijöiltä vaadittava vihreä osaaminen ei pääsääntöisesti merkittävästi poikkea työntekijöiden nykyisistä osaamisprofiileista. Näin ollen työntekijöiden osaamisen kehittäminen on tärkeä osa siirtymää, mutta mittaluokaltaan rajattua.  Tämä korostaa erityisesti jatkuvan oppimisen, kuten esimerkiksi kohdennetun ja lyhytkestoisen muunto- ja täydennyskoulutuksen, tärkeyttä.

Pidemmällä aikavälillä vihreä siirtymä vaikuttaa laajaan joukkoon ammatteja, samoin kansalaisten arkisiin ratkaisuihin ja kokemuksiin yhteiskunnallisesta kehityksestä. Tähän kehitykseen vastaaminen edellyttää, että kestävyysosaamista vahvistetaan kaikilla kouluasteilla, kaikissa koulutusmuodoissa ja -ohjelmissa. Voidaan puhua kokonaisesta maailmankuvan muutoksesta ekososiaalisen sivistyksen suuntaan, mikä edellyttää kriittistä ajattelua ja kykyä poliittiseen toimintaan. Näin tulevat sukupolvet voivat hyödyntää laajaa näkemystä vihreän siirtymän edellytyksistä myös työ- ja elinkeinoelämässä.

Kestävyyskysymysten sisällyttämisessä opetussuunnitelmiin ja tutkintojen perusteisiin on vielä suurta vaihtelua eri alojen välillä. Monissa keskeisissä valtakunnallisissa koulutuspoliittisissa strategisissa asiakirjoissa sekä koulutuslainsäädännössä ekologisen kestävyyden näkökulmat ovat esillä vain niukasti tai puuttuvat kokonaan.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: Vanhempi asiantuntija Julia Jousilahti, Demos Helsinki, p. 040 722 4931, [email protected] (hankkeen johtaja, vastuussa tiekartan laatimisesta); Tutkijatohtori Niina Mykrä, Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, p. 046 921 3690, [email protected] (koulutuksen nykytila-analyysi); Professori Hannu L. T. Heikkinen, Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, p. 050 342 1346, [email protected] (koulutuksen nykytila-analyysi); Tutkija Olli-Pekka Kuusela, Etla, p. 040 706 8680, [email protected]  (vihreän siirtymän vaikutus ammattirakenteeseen ja osaamistarpeisiin)

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.