Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion puhe suurlähettiläskokouksessa 2024
"Ulkomaanverkostomme, joka kattaa 89 toimipistettä, on yritysten tukena vaativimmillakin markkinoilla", korostaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio suurlähettiläskokouksen puheenvuorossaan.
Arvoisat edustustojen päälliköt, hyvät kollegat ja ystävät,
Maailmanpolitiikan säätila jatkuu myrskyisänä. Kuten tuoreessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, Suomen ulkopolitiikkaa tehdään vakavassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. Maailmanlaajuista toimintaympäristöä leimaa kiihtyvä strateginen kilpailu ja maailmanpolitiikan valtasuhteiden murros.
Muutoksilla on luonteeltaan pysyviä ja suuria vaikutuksia Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen toimintaympäristöön. Ne muovaavat myös Suomen vaikuttamistyötä kansainvälisissä taloussuhteissa ja kehityspolitiikassa.
Toimintaympäristön muutos merkitsee sitä, että ulkopolitiikkaa on tarkasteltava entistä kokonaisvaltaisemmin. Taloudelliset ja kauppasuhteet kytkeytyvät tiiviisti geopoliittisiin ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin. Suurvaltasuhteet kiristyvät ja teknologiakilpailu kiihtyy.
Etenkin strategisiksi miellettyjen teknologioiden kuten tekoälyn tai kvanttiteknologian hallinta ovat nousseet myös ulkopoliittiselle asialistalle. Ne ovat myös olennaisen tärkeitä taloudellisessa turvallisuudessa. Meillä on erinomaista osaamista näissä teknologioissa ja voimme sitä kautta osallistua merkittävällä panoksella maailmanpolitiikkaan. Murrosteknologioiden rooli puhtaan siirtymän edistämisessä, kestävän talouskasvun luomisessa ja tuottavuuden lisäämisessä on merkittävä. Murrosteknologioita hyödyntävillä suomalaisyrityksillä on myös kilpailuetua kansainvälisessä kaupassa. Samaan aikaan on tärkeää varautua teknologiseen kehitykseen liittyviin turvallisuusuhkiin ja väärinkäyttömahdollisuuksiin.
Tänä päivänä kehityspolitiikka ja kauppapolitiikka muodostavat tiiviin kokonaisuuden, mikä on nähtävissä erityisesti suurvaltojen välisessä kilpailussa vaikutusvallasta kehittyvien maiden markkinoilla. Myös yritykset joutuvat kasvavassa määrin tarkastelemaan liiketoimiaan valtioiden strategisten intressien kannalta. Tämä on keskeistä, kun suunnittelemme omaa ulkopolitiikkaamme ja vaikutamme EU:n toimintaan erityisesti kehittyvissä maissa. Tämä näkökulma on olennaisen tärkeä myös, kun rakennamme vienninedistämisen uutta palvelupakettia yrityksille.
Hyvät kollegat,
Muuttunut toimintaympäristö edellyttää kauppa-, kehitys- ja teknologiapolitiikan nivomista entistä tiiviimmin osaksi ulkopolitiikkaamme. Tästä syystä valtioneuvosto hyväksyi heinäkuussa ensimmäisen kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon.
Selonteon keskeinen tavoite on kaupan ja kehityksen tiiviimpi yhteys. Kehittyvien maiden osuus maailmantaloudesta kasvaa, joten niistä on tulossa meille yhä tärkeämpiä kauppakumppaneita. Suomi tukee kehittyvien maiden teollistumista.
***
Avoin ja monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä on edelleen kauppapolitiikkamme perusta. Suomi toimii jatkossakin aktiivisesti sääntöjärjestelmän kehittämiseksi. Emme kuitenkaan voi jumiutua vanhoihin ratkaisuihin. Maailman kauppajärjestö WTO, joka on ollut oleellisesti osallisena Suomen ulkomaankaupan menestyksessä ja kaupan esteiden poistamisessa sekä nostanut kehittyvien maiden ihmisiä köyhyydestä, on nyt olemassaolonsa pahimmassa kriisissä.
Tähän on useita syitä: Yhdysvalloille on pitkälti sisäpoliittisista syistä vaikeaa edetä kaupan vapauttamisessa ja uusien kauppaa koskevien sääntöjen luomisessa. Eri maaryhmien intressit ovat etääntyneet yhä kauemmas toisistaan ja kauppapoliittisissa kannoissa näkyy yhä enemmän geopoliittisen ajattelun vaikutusta taloudellisiin etuihin perustuvan ajattelun lisäksi. Ei ole yllättävää, että järjestön konsensukseen perustuva päätöksentekojärjestelmä ei enää toimi tyydyttävällä tavalla näissä olosuhteissa.
Meidän tulee jatkaa vaikuttamista WTO:n uudistamiseksi, mutta lisäksi tarvitsemme uusia liittoumia ja joustavuutta tapaan, jolla solmimme kauppasopimuksia. Samalla on tärkeää, että käytämme kaikki tilaisuudet hyväksemme myös kahdenvälisen yhteistyön kehittämiseen Yhdysvaltain kanssa esimerkiksi kauppaan vaikuttavan sääntelyn yhtenäistämiseksi sekä edellä mainitsemissani murrosteknologioissa.
Transatlanttinen yhteistyö on keskeinen painopisteemme. Vuonna 2021 perustettu kauppa- ja teknologianeuvosto (TTC) on transatlanttisen myönteisen agendan pääasiallinen foorumi. EU ja Yhdysvallat neuvottelevat parhaillaan myös kriittisten mineraalien sopimuksesta. Transatlanttista suhdetta vahvistetaan osaltaan myös Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälistä kauppaa edistämällä. Yhdysvallat on viime vuosina noussut Suomen keskeisimpien kauppakumppanien joukkoon. Suomella ja Yhdysvalloilla on mm. kahdenvälinen tiede- ja teknologiasopimus sekä aiesopimukset kvanttiyhteistyöstä, ydinenergia-alan yhteistyöstä ja 6G-yhteistyöstä. Lisäksi on laadittu yhteisymmärryspöytäkirjoja useiden osavaltioiden kanssa, ml. Los Angelesin kaupungin kanssa maaliskuussa allekirjoittamani yhteistyösopimus.
Pohjois-Amerikka-suhteissa yhteistyö jatkuu tiiviinä myös kumppanimaa Kanadan kanssa, josta hyvänä esimerkkinä hiljattain julkistettu Suomi–USA–Kanada-jäänmurtajayhteistyö. On Suomen edun mukaista tavoitella yhteistyön lisäämistä Kanadan kanssa.
Myös Suomen Nato-jäsenyys avaa jatkuvasti uusia kaupallisia mahdollisuuksia.
Meidän on tiivistettävä entisestään yhteistyötä myös muiden samanmielisten kumppaneiden kuten Australian, Uuden-Seelannin, Etelä-Korean ja Japanin kanssa.
Vientimme ja kansainvälisen kaupan kasvattamiseksi pidän tärkeänä sitä, että haemme yhteistyö- ja kauppamahdollisuuksia myös sellaisten maiden kanssa, jotka eivät kuulu perinteisiin kauppakumppaneihimme. Tähän on hyvät edellytykset. Ulkomaan verkostomme, joka kattaa 89 toimipistettä, on yritysten tukena vaativimmillakin markkinoilla. EU:lla on maailman laajin kauppasopimusten verkosto, jota haluamme edelleen kehittää, laajentaa ja viedä eteenpäin käytännönläheisesti ja joustavasti.
Tältä osin kääntäisin katseen erityisesti maihin ja alueisiin, joilla talouskasvu on vahvaa, kuten Kaakkois-Aasiaan, Intiaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Persianlahden alueelle. Vientimarkkinoiden avaaminen, digitaalinen kauppa, standardit ja raaka-aineiden saatavuus ovat yrityksillemme tärkeitä. Näihin teemoihin haluamme olla aktiivisesti vaikuttamassa kansainvälisillä foorumeilla.
Suomi edistää vapaata kauppaa tasapuolisin säännöin. Samalla varaudumme maailmantalouden kasvaneisiin riskeihin. Tuemme Suomen huoltovarmuutta sekä yritystemme riskienhallintaa ja toimitusketjujen hajauttamista parhaiten, kun panostamme monipuolisesti kumppanuuksiin ja kaupan vapauttamiseen.
Jotta näihin tavoitteisiin päästään, kauppapoliittisen vaikuttamistyömme tulee olla strategista, ennakoivaa ja kohdennettua. Kyse ei ole ainoastaan vaikuttamisesta EU:n kauppapolitiikkaan. Vaikuttamistyötä tulee tehdä myös viennin kohdemaissa. Tässä edustustoverkostollamme on keskeinen rooli. Edustustomme myös tukevat yrityksiä niiden vientiponnisteluissa tarjoamalla ajantasaista tietoa asemamaidensa olosuhteista, lainsäädännöstä ja kansainvälisestä kysynnästä. Lisäksi edustustoverkko tukee yrityksiä kaupan esteiden ratkaisemisessa.
Samalla kun kehitämme kauppaa EU:n ulkopuolisiin maihin, on myös huolehdittava siitä, että EU:n sisämarkkinat kehittyvät järkevällä ja yritystoimintaa tukevalla tavalla. EU:n sisämarkkinat ovat suomalaisyrityksille usein ensimmäinen askel kansainvälistymiseen, minkä vuoksi niiden toimivuus on turvattava.
EU-maiden valtiontuet eivät saa vaarantaa EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta. Kilpailukykykeskustelussa ja sisämarkkinoiden kehittämisessä pitää huomioida jatkossa aikaisempaa paremmin myös toimien ulkoinen ulottuvuus. Sisämarkkinat eivät toimi eristyksissä maailman markkinoista. Usein ne tuotteet, jotka viedään EU-alueelle, jatkavat matkaansa muodossa tai toisessa myös EU:n ulkopuolisille markkinoille. Toimivat sisämarkkinat tukevat yritystemme toimintaa myös EU:n ulkopuolisilla markkinoilla.
***
Kuten jo aiemmin totesin, kriittisiin teknologioihin liittyy kasvavassa määrin geopoliittisia jännitteitä. Kansakunnan menestys teknologiakilpailussa määrittää sen taloudellista menestystä ja vaikuttaa myös maailmantalouden valtasuhteisiin.
Suomessa on uusien teknologioiden huippuosaamista esimerkiksi tekoälyn, mikroelektroniikan ja fotoniikan sekä kvanttiteknologian aloilla. Kilpailukykyinen teknologiasektori on edellytys sille, että teknologiaosaaminen pysyy Suomessa ja myös koko EU:ssa korkealla tasolla. Suomen on siksi vaikutettava teknologiasektorin kansainvälisiin toimintaedellytyksiin kuten kansainvälisiin standardeihin.
Tavoitteenamme on lisätä suunnitelmallisuutta ja strategisuutta teknologiakysymysten hoitamisessa. Siksi keskitimme ulkoasiainhallinnon uudistuksessa teknologiakysymykset ulkoministeriön kansainvälisen kaupan osastolle. Teknologiakysymysten tarkemmat ulkopoliittiset painopisteet ja vaikuttamiskohteet tulemme määrittelemään yhteistyössä muun valtionhallinnon ja sidosryhmien kanssa.
***
Geopolitiikan ja toimintaympäristön nopeat muutokset vaikuttavat myös vienninedistämistyöhömme. Yritykset tarvitsevat entistä enemmän tukea vientiin ja kansainvälistymiseen.
Meidän on tarjottava yrityksille tilannekuvaa ja toimialatietoa kohdemarkkinoista, poliittisista riskeistä ja säädösympäristön kehityksestä sekä kansainvälisestä kysynnästä. Nykyisessä maailmantilanteessa yritykset tarvitsevat yhä enemmän neuvoja ja tietoa pakotteista ja vientivalvonnasta. Hallituksen tukea yrityksille kohdemaassa saatetaan tarvita lyhyelläkin varoitusajalla. Tällöin valmiiksi toimivat yhteydet maan päättäjiin ja elinkeinoelämään korostuvat. Yrityksiä on autettava markkinoillepääsyongelmien ratkaisussa ja vaikutettava tasapuolisten kilpailuolosuhteiden varmistamiseksi niin kansallisesti kuin EU:n kautta.
Sanomattakin on selvää, että ulkoministeriöllä – teidän työllänne – on tässä kaikessa keskeinen rooli.
Hallitus on suomalaisen työn ja yrittäjyyden puolella. Tarvitsemme lisää vientiä, jotta pystymme rahoittamaan hyvinvointivaltion. Velaksi emme voi elää ikuisesti.
Suomen vienninedistämistä ja sen järjestämistä on ajateltava yhä strategisemmin. Strategisuuden lisääminen näkyy päätöksessä uudistaa Team Finland -vienninedistämisverkosto. Business Finlandin ulkomaantoiminnot siirretään osaksi ulkoasiainhallintoa, osaksi Suomen edustustoverkkoa maailmalla eli teidän johdettaviksenne.
Päätavoitteena on palvella suomalaisyrityksiä tehokkaammin ja laadukkaammin. Siihen päästäksemme on verkoston johtamista yksinkertaistettava. Suomen kaltaisella pienellä maalla ei voi olla kahta päällekkäistä verkostoa maailmalla edistämässä vientiä. Yhtenäisesti johdetulla ulkomaanverkostolla varmistetaan ajantasainen kuva vientimahdollisuuksista sekä Suomen liike-elämän todellisia tarpeita vastaavat yhteydet yrityksiin viennin ja investointien edistämistyössä ns. yhden luukun kautta.
Business Finlandin ulkomaantoimintojen yhdistäminen ulkoasiainhallintoon tulee olemaan iso työ. Uudistus on herättänyt myös kysymyksiä. Haluan korostaa, että tämä työ tullaan tekemään huolellisesti. Teetämme tarvittavat selvitykset ja kuulemme uudistuksessa ulkoministeriön ja Business Finlandin henkilöstöä.
On kaikkien etu, että uudistus etenee sujuvasti ja rakentavassa hengessä. Koko uudistusprosessin ajan huolehdimme siitä, etteivät yrityksille tarjottavat palvelut häiriinny. Uudistus toteutetaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.
Vienninedistämisen painoarvo Suomen ulkomaanedustustojen työtehtävissä kasvaa entisestään, vaikka määrärahat ja henkilöresurssit ovat tiukassa nykyisessä taloustilanteessa. Team Finland -verkoston uudistus tuo myös säästöjä esimerkiksi hallinnollisista kustannuksista. Ulkoministeriön arvion mukaan uudistuksesta saatavat säästöt ovat suuremmat kuin uudistuksesta aiheutuvat kulut.
Vienninedistämisen tehostamiseksi Team Finland -verkoston voimavaroja keskitetään Suomelle strategisesti merkittäviin markkinoihin. Kohdemaiden valinnoissa painotetaan monia suomalaisyritysten menestykseen vaikuttavia seikkoja, kuten kahdenvälisiä suhteita, kasvuodotuksia, potentiaalia Suomen vahvuusalueilla ja myöskin Suomen huoltovarmuutta.
On ensiarvoisen tärkeää keskittää voimiamme olennaiseen: sinne, missä meillä ja yrityksillämme on eniten mahdollisuuksia ja niihin asioihin, jotka eniten vaikuttavat näistä mahdollisuuksista hyötymiseen.
Team Finland -ulkomaanverkoston uudistuksen toimeenpanon valmisteluun on asetettu työryhmä. Työryhmän selvitystyön tavoitteena on täsmentää toteutusmalli, jolla Business Finlandin ulkomaantoiminnot integroidaan ulkoasiainhallintoon. Selvitystyön on määrä valmistua tammikuussa 2025. Sitä seuraa toimeenpano.
***
Hyvät kollegat,
Suomi tekee sopeutuksia julkisen talouden heikosta tilanteesta johtuen. Suomen taloustilanteen tervehdyttämisen vuoksi leikkauksia on pitänyt tehdä myös kehitysyhteistyön määrärahoihin. Hallitus sopi alun perin noin miljardin euron sopeutuksista kehitysyhteistyöhön ja lisäsäästöjä kevään kehysriihessä sovittiin yhteensä 240 miljoonaa euroa vaalikauden jäljellä olevalle ajalle.
Tämä hallitus on tuonut kehityspolitiikkaan välttämättömän suunnanmuutoksen; sopeutusten myötä korostuu tarve käyttää rajallisia voimavaroja mahdollisimman tuloksellisesti. Tämä edellyttää samalla varainkäytön riskien tehokasta tunnistamista ja näiden vaikutusten lieventämistä.
Hallitusohjelman mukaisesti olemme keskittäneet toimintaamme Suomen kannalta olennaisiin kumppanimaihin ja painopistemaita kehityspolitiikassa on maaohjelmien vähentämisen kautta aiempaa vähemmän. Kahdenvälinen maaohjelmatyyppinen yhteistyö on päätetty lakkauttaa hallitusti Afganistanissa, Myanmarissa, Keniassa ja Mosambikissa.
Kansalaisyhteiskunnalla ja myös suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli Suomen ulko- ja kehityspoliittisten tavoitteiden toteuttamisessa ja niiden tukemiseen on viimeisen vuoden aikana panostettu; tästä kertoo kevään kehysriihessä myönnetty lisätuki suomalaisille järjestöille.
Suomen tuki Ukrainalle on vankkumatonta. Ukrainan tukea ei ole leikattu vaan sitä on päinvastoin kasvatettu. Ukraina kaipaa monenlaista tukea, mihin olemme valmiita vastaamaan nyt ja tulevaisuudessa. Ukrainan kanssa tehtävällä kehitysyhteistyöllä on selvä yhteys myös Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin.
Kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun kokonaisbudjetti Ukrainaan on kehyskaudella 290 miljoonaa euroa. Tuon summan lisäksi Ukrainaa voidaan auttaa muutakin kautta kuin budjetin uudelta Tuki Ukrainalle -momentilta.
Joulukuussa 2023 julkaistun Ukrainan jälleenrakennusta koskevan suunnitelman ensimmäisen osan tarkoitus on parantaa suomalaisyritysten toimintaedellytyksiä Ukrainassa. Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on paljon edellytyksiä tukea Ukrainaa sen tarpeissa nyt ja tulevaisuudessa, mutta yrityksiä on konkreettisilla toimilla autettava pääsemään tälle markkinalle.
Yritykset ovat kiinnostuneita Ukrainasta ja kiinnostus vaikuttaa vahvistuvan edelleen tämän vuoden aikana. Päätökselläni Finnpartnershipin kumppanuusohjelmaan on suunnattu 8 miljoonan euron lisärahoitus jakautuen neljälle vuodelle. Finnpartnershipin tukemana Ukrainassa on tällä hetkellä käynnissä tai käynnistymässä jo noin 30 suomalaisyritysten hanketta. Niitä on muun muassa rakennus- ja ICT-aloilla sekä metalliteollisuudessa.
Finnfundin pääomaa korotettiin jälleenrakennussuunnitelman myötä 25 miljoonalla eurolla lisää ja yhtiöllä on tavoitteena sijoittaa tämä Ukrainaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Finnfund on jo edistynyt potentiaalisten kohteiden identifioimisessa.
Finnvera on jälleenrakennussuunnitelman johdosta alkanut myöntää vientitakuita Ukrainaan. Finnveralla on luottotappiovarausta 50 miljoonaa euroa. Kannustamme suomalaisia yrityksiä pyrkimään mukaan kohteisiin, jotka kanavoidaan jälleenrakentamiseen kansainvälisten rahoituslaitosten kautta.
Suomen Kiovan-suurlähetystöä vahvistetaan tämän vuoden syksyllä yhdellä TF-henkilöllä ja yhdellä kehitysyhteistyöasiantuntijalla. Ukraina-jälleenrakennussuunnitelman ensimmäisen osan toimeenpano jatkuu aktiivisena ja toista osaa laaditaan ministeriössä.
Suomi on myös toimittanut Ukrainaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta materiaaliapua yhteensä yli 300 rekkalastillista ja apua toimitetaan säännöllisesti lisää. Kyse on lahjoituksista, joista suuri osa tulee suomalaisyrityksiltä.
Ukraina-tuellamme olemme pystyneet vastaamaan niin Ukrainan akuutteihin tarpeisiin kuin tukemaan pitkän aikavälin kehitystä, jotta maasta tulee jälleenrakentamisen myötä entistä ehompi. Kehitysyhteistyön ja humanitaarisen tuen osalta, suhteutettuna kokoomme, olemme eurooppalaisessa ja pohjoismaisessa viiteryhmässä mukana tukijoiden kärkijoukossa. Yksityiselle sektorille olemme pystyneet tarjoamaan nimenomaan konkreettisia tukivälineitä. Rahallisen apumme lisäksi vankkumaton poliittinen tukemme Ukrainalle niin YK:ssa kuin muutenkin kansainvälisesti on ukrainalaisten korkealle arvostamaa.
Arvoisat kollegat,
kehityspolitiikassa Suomen kumppanuudet perustuvat maiden tasavertaisuuteen ja molempia osapuolia hyödyttävään suhteeseen. Keskeinen kulmakivi tasavertaisessa kumppanuudessa on kansainvälisen sääntöperustaisen järjestelmän kunnioittaminen. Suomi ei kanavoi kehitysyhteistyövaroja maihin, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Kehitysyhteistyön ehdollisuudessa keskeisenä kriteerinä on myös omien kansalaisten vastaanottaminen. Uusia kehitysyhteistyöhankkeita suunnitellaan niin, että ohjelmien ja hankkeiden toteutuminen kytketään toimivien ja kestävien paluuratkaisuiden edistymiseen.
Ulkoministeriö määrittelee palautuksiin kytkeytyvien kehitysyhteistyöhankkeiden tavoitteita yhteistyössä sisäministeriön kanssa. Muuttoliikeasioissa Suomi on aktiivinen myös EU-tasolla ja vaikuttaa kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Suomi on jatkanut humanitaarisen avun antamista hallitusohjelman mukaisesti painottaen kaikista haavoittuvimpien auttamista. Suomi on profiloitunut humanitaarisissa kriiseissä erityisesti vammaisten henkilöiden auttamisessa. Humanitaarisessa tuessa olen painottanut erityisesti Ukrainaa ja muita suuria pakolaiskriisejä. Tukea myönnettiin muun muassa Lähi-itään, Afrikan ja Sahelin kriisialueille, Jemeniin ja Afganistaniin. Suomi kanavoi tukea YK-järjestöjen, Kansainvälisen punaisen ristin ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta. Yleisrahoituksemme ansiosta tukemme menee nopeasti sinne, missä sitä tarvitaan.
Kehityspolitiikassa nojaudumme Suomen vahvuusalueisiin, joissa meillä on hyvät mahdollisuudet tukea kestävää kehitystä. Suomen selkeitä vahvuuksia ja prioriteetteja ovat naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen, koulutus ja ilmastotoimet, sekä alueellisena painotuksena Ukraina. Näiden teemojen tuomalla lisäarvolla avulla Suomi pystyy parhaiten tukemaan kumppanimaita ja monenkeskistä yhteistyötä. Konkreettisia esimerkkejä työstämme viimeisen vuoden ajalta on Kenian terveyssektorin hanke, jossa 20 äitiysklinikkaa varustetaan suomalaisilla terveydenhuollon laitteilla ja Etiopian meteorologiahanke, jossa suomalaisella teknologialla parannetaan sääennusteita ja ennakkovarautumista.
Lisäksi tuemme jatkossakin toimivaa demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa, jotka ovat kestävän yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä.
Osana naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämistä sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämistä Suomi jatkaa YK:n väestörahasto UNFPA:n ja tasa-arvojärjestö UN Womenin merkittävänä tukijana. Haluamme elää maailmassa, jossa naisten ja tyttöjen tasa-arvo toteutuu. Jatkossa tulemme tekemään työtä myös sen eteen, että Suomen järjestöille antama yleisrahoitus ja kehitysrahoituslaitoksille antama pääomitus luovat Suomelle poliittista pääomaa realisoitavaksi maatasolla – ei pelkästään järjestöjen tai kehityspankkien päämajoissa.
Koulutuspuolella Team Finland -toimijoiden yhteistyötä on tarkoitus tiivistää viennin ja kansainvälistymisen vahvistamiseksi. Lisäksi kehitysyhteistyön ja koulutusviennin keinoja yhdistetään ja edistetään monitoimijayhteistyötä. Suomi hyödyntää omia oppejaan myös kouluruokailun menestystarinan levittämisessä. Suomi tukee kouluruokailun kansainvälistymistä kouluruokakoalition kautta, jossa toimin myös puheenjohtajistossa.
Osana kansainvälisten ilmasto- ja ympäristösopimusten toimeenpanoa on tärkeä edistää suomalaisten yritysten pääsyä kehittyviin maihin ja hyödyntää tässä kehitysyhteistyön keinovalikoimaa.
Suomi on aktiivinen kansainvälinen toimija ja kumppani, ja avaa näin mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Toivon teidän kaikkien panostavan entistä enemmän siihen, että löydämme mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Tarvitsemme lisää työtä esimerkiksi kehityspankkien rahoitukseen ja YK-hankintoihin pääsemiseksi.
Yksi keskeinen mahdollisuus yrityksille syntyy EU:n Global Gateway -strategian kautta kehittyvillä markkinoilla. Global Gateway on osaratkaisu siihen, että ilman yksityisen sektorin rahoitusta ei kestävän kehityksen tavoitteisiin tulla pääsemään. Haluamme hyödyntää näitä EU:n tarjoamia instrumentteja ja tukea sitä, että suomalaiset yritykset pääsevät kiinni EU:n Global Gatewayn investointihankkeisiin aikaisessa vaiheessa. Yhteydet maatasolla paikallisten EU-delegaatioiden kanssa ovat suuressa roolissa, samoin kuin vaikuttaminen Brysselissä. Olemme jo osoittaneet tässä aktiivisuutta ja edistäneet muun muassa PK-yritysten mahdollisuuksia päästä Global Gateway -rahoituksen piiriin entistä paremmin.
Kehitysyhteistyörahoitusta tulee ylipäätään käyttää entistä strategisemmin niin, että sillä kyetään vivuttamaan yksityisiä pääomia ja tehdään kehitysmaihin kohdistuvat investoinnit houkutteleviksi sijoituskohteiksi. Kehityspolitiikalla edistetään sitä, että kehitysmaihin syntyy omaa teollisuutta ja työpaikkoja. Kehittyvien maiden omaa tulopohjaa tulee rakentaa vahvemmaksi. Näillä toimilla vastataan siihen, mitä kehittyvät maat itsekin peräänkuuluttavat: enemmän kauppaa ja investointeja, vähemmän apuriippuvuutta.
***
Arvoisat kollegat,
Tiedämme kaikki Suomen julkisen talouden vaikean tilanteen. Myös ulkoministeriön on pystyttävä uudistumaan ja toimimaan aiempaa tehokkaammin. Kun resurssit ovat tiukilla, korostuu työtehtävien priorisoinnin merkitys. Haluankin vahvasti rohkaista teitä kaikkia keskittymään keskeisimpiin tehtäviin. On oltava valmiutta luopua joistakin tehtävistä samaan aikaan pyrkien löytämään uudenlaisia kevyempiä ja tehokkaampia toimintatapoja. Ulkoasiainhallinnon uudistus tarjoaa tällaiselle tarkastelulle kimmokkeen, mutta tavoite olisi hyvä pitää jatkuvasti mielessä. Olemme vastuussa verorahojen vastuullisesta ja tehokkaasta käytöstä Suomen hyväksi.
Kun työtä on paljon ja tehtävät ovat kuormittavia, nousee henkilöstön hyvinvoinnin merkitys entistäkin tärkeämpään rooliin. Henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja jaksamisesta on pidettävä jatkuvasti hyvää huolta. Kannustan avoimeen ja rakentavaan keskustelukulttuuriin.
Hyvät edustustojen päälliköt,
Haluan kiittää teitä ja kaikkia edustustoissa työskenteleviä erinomaisesta työstä Suomen ja suomalaisten yritysten eteen. Minulla on ilo olla osa näin ammattimaista ja sitoutunutta joukkoa.
Olen matkoillani päässyt henkilökohtaisesti todistamaan omistautumisen ja asiantuntemuksen korkean tason edustustoissamme. Olen saanut osallistua huolellisesti valmistelluille ja toteutetuille matkoille. Suurkiitos siitä teille. Jatketaan eteenpäin hyvin alkanutta yhteistyötä.