Ulkoministeri Elina Valtosen puhe ajankohtaisselonteon lähetekeskustelussa

Ulkoministeri Elina Valtosen puhe eduskunnan lähetekeskustelussa, joka käsitteli valtioneuvoston ajankohtaisselontekoa ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta 5. toukokuuta 2026.

Arvoisa puhemies, 

Nyt käsittelyssä olevassa ajankohtaisselonteossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä tapahtuneita, keskeisimpiä muutossuuntia. Ajankohtaisselonteko täydentää vuonna 2024 julkaistua ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.

Vuoden 2024 jälkeen Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suurvaltakilpailu on kiristynyt, sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää haastetaan, transatlanttinen toimintaympäristö on murroksessa, ja sota jatkuu Euroopassa. Tunnistamme muutoksen, mutta emme ole sen vietävissä. 

Suomen toiminta epävarmuudenkin aikana on ennakoivaa. Tilannekuvamme rakentuu realistiselle pohjalle. Suomi on varautunut hyvin. Kansainvälisillä areenoilla olemme aktiivinen toimija, joka pyrkii määrätietoisesti vahvistamaan maamme vaikutusvaltaa sekä muovaamaan toimintaympäristöä arvojemme ja etujemme mukaisesti. 

Tärkein päämäärämme on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. 

Toimintamme perustan muodostavat demokratia, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ulkopolitiikkamme pohjaa arvopohjaiseen realismiin.

Ajankohtaisselonteko on paitsi perusta eduskuntakeskustelulle, myös viesti kansalaisille, liittolaisille, kumppaneille – ja maailmalle laajemmin. 

Kaikkia vuoden 2024 selonteossa käsiteltyjä teemoja ei ole sisällytetty tähän asiakirjaan. Ne ovat kuitenkin yhä Suomen kannalta keskeisiä, ja niitä koskevat linjaukset ovat edelleen voimassa. 

Kiitän jo tässä vaiheessa ulkoasiainvaliokuntaa rakentavasta vuoropuhelusta selonteon valmistelussa. Myös kansalaisyhteiskunta on antanut tärkeän panoksen prosessin aikana.

Arvoisa puhemies,                         

Euroopan turvallisuustilanne on vaikea. Suurimman uhan muodostaa Venäjä, joka jatkaa aggressiivista ja imperialistista toimintaansa sekä asevoimiensa kehittämistä. Samalla Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen Euroopassa on lisääntynyt.

Venäjän muodostamaan pitkäkestoiseen uhkaan vastaaminen säilyy prioriteettina. Venäjän hyökkäyssota voi jatkua vielä pitkään tai saada uudenlaisia muotoja. 

Rauhansopimuskaan itsessään ei takaa turvallisuustilanteen paranemista. Varaudumme erilaisiin kehityskulkuihin kansallisesti ja osana Natoa ja EU:ta. Keskeistä on yhteinen tilannekuva liittolaisten ja kumppanien kesken.

On ratkaisevaa jatkaa hyökkäyssodan kohteeksi joutuneen Ukrainan tukemista. Tätä on tehtävä pitkällä tähtäimellä, myös mahdollisen tulitauon tai rauhansopimuksen jälkeen. Samalla peräänkuulutamme tasaisempaa taakanjakoa Ukrainaa tukevien valtioiden kesken. Suomi edistää kestävää ja oikeudenmukaista rauhaa Ukrainaan.  

Arvoisa puhemies,

Poliittinen muutos Yhdysvalloissa asettaa liittolaiset uuteen tilanteeseen. Kovenevasta retoriikasta on kuitenkin pystyttävä erottamaan käytännön yhteistyö. Yhdysvallat säilyy Suomen tärkeänä liittolaisena. Vahvuutemme tunnetaan maassa ja monin tavoin yhteistyömme on läheisempää kuin koskaan. Hyvä suhde mahdollistaa keskustelut myös asioista, joissa näkemyksemme eroavat.

Yhdysvaltojen ulkopoliittiset painopisteet ovat liikkeessä, ja siten myös transatlanttinen toimintaympäristö muutoksessa. Suunnan on nyt oltava kohti vahvempaa Euroopan unionia ja eurooppalaisempaa Natoa. Tämä on jo pitkään ollut Suomen tavoite.

Intresseissämme on pitää Yhdysvallat sitoutuneena Euroopan turvallisuuteen. Samalla Euroopan tulee ottaa vahvempi rooli maanosamme turvallisuuden takaamisessa, yli suhdanteiden ja poliittisten painotusten.

Kauppa, teknologia ja turvallisuus kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Haitallisten riippuvaisuuksien hallinta korostuu. Keskinäisriippuvuuksien kasvu alleviivaa tarvetta riskienhallinnalle sekä kilpailukyvyn vahvistamiselle. Tätä työtä Suomi tekee niin kansallisesti kuin osana EU:a.

Lähi-idän kriisit ja Iranin sota ovat luoneet pitkäaikaista ja kauaskantoista epävarmuutta, jolla on merkittäviä vaikutuksia kansainväliseen järjestelmään. Tilanteen kehitys koskettaa myös Eurooppaa, vaikeastikin ennakoitavin tavoin.

Ärade talman,

Att bilda partnerskap är en säkerhetspolitisk åtgärd som stärker Finlands ställning. De nordiska länderna framstår ännu klarare än tidigare som Finlands allra närmaste samarbetspartner. Det nordiska samarbetet som har intensifierats avsevärt ses som en prioritering i alla de nordiska länderna. Sverige är Finlands närmaste enskilda partner.

Pohjoismaisen yhteistyön ohella yhteistyömme on tiivistä Pohjoismaiden ja Baltian maiden (NB8) kesken. Suhteet ovat läheiset myös muiden Itämeren alueen liittolaisten eli Saksan ja Puolan kanssa. Hyödynnämme erilaisia kahdenvälisiä ja pienryhmäjärjestelyjä turvallisuutemme maksimoimiseksi. Rakennamme kumppanuuksia strategisesti myös Euroopan ulkopuolella.

EU on Suomen tärkein arvo- ja turvallisuusyhteisö ja vaikutuskanava. EU:n tulee toimia yhä vahvemmin ja strategisemmin etujensa - ja arvojensa - edistämiseksi. EU etenee niin puolustuskysymyksissä kuin laajemman turvallisuuden kysymyksissä. 

Arktiseen alueeseen kohdistuu kasvavaa huomiota. Korostamme arktista aluetta laajana kokonaisuutena. Vaikutamme arktisissa kysymyksissä aktiivisesti niin Naton kuin EU:n kautta.

Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä on turvallisuutemme ja hyvinvointimme peruspilari. On Suomen kannalta olennaisen tärkeää, että maailmanjärjestys perustuu kansainväliseen oikeuteen, ei vahvimman valtaan. Emme ole tässäkään yksin. Suuri osa maailman valtioista seisoo järjestelmän takana, vaihtoehdoista lopulta niillekin parhaimpana. Suomi jatkaa kansainvälisen oikeuden ja monenvälisen yhteistyön puolustamista.

Arvoisa puhemies, 

Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on haastava. Suomella ja suomalaisilla on silti kaikki edellytykset pärjätä - ja menestyä - myllerryksen keskellä. Jatketaan yhdessä työtä yhteisen turvallisuutemme ja hyvinvointimme vahvistamiseksi. Luodaan Suomeen työtä ja hyvinvointia. Sillä Suomi on pärjännyt tähän saakka, ja pärjää myös tästä eteenpäin.

Kiitän kaikkia, jotka ovat osallistuneet ajankohtaisselonteon valmistelutyöhön.  Tack till alla som deltagit i beredningen av redogörelsen.

Arvoisa puhemies,

Tämä keskustelu itsessään on kuvaava otos sitä, miten Suomi reagoi muutokseen – proaktiivisesti ja arvoistaan kiinni pitäen, dialogin kautta. Odotan suurella mielenkiinnolla nyt käynnistyvää keskustelua. Kiitos.