Ulkoministeri Elina Valtosen puhe suurlähettiläskokouksessa 2024

"Hankimme Ukrainalle ja kansainväliselle oikeudelle tukea niin Euroopan unionissa kuin maailmallakin. Tuemme Ukrainaa, jotta maailmassa vallitsisi rauha eikä vahvemman oikeus", toteaa ulkoministeri Elina Valtonen suurlähettiläskokouksen puheessaan.

Arvon suurlähettiläät, arvoisat työkaverit, hyvät kuulijat,

“Venäjän pitkäaikaisin vastustaja oli puolieurooppalainen Turkki, ei sen takia, että se olisi ollut uhka Venäjälle, vaan koska se oli Venäjän laajentumispyrkimysten esteenä.”

“Venäjän pitkäaikainen tavoite oli siksi vallata Konstantinopoli.” Näin kirjoitti presidentti Mauno Koivisto kirjassaan Venäjän idea.

Putinin alaisuudessa Venäjän toiminta noudattaa samaa ajatusta. Ei sitä tai sen aluetta kukaan ulkopuolelta uhkaa. Sen sijaan se näkee monessa ilmansuunnassa esteitä omalle toiminnalleen, ja suurin niistä on - tai olisi - kansan vapaus päättää omista asioistaan. Venäjän suurin uhka on Venäjä ja sen idea itse. Ne ovat kuihtumassa pois.

Neuvostoliitto hajosi, kun sen talous ja samalla tulevaisuus suli alta. Sama on käymässä Venäjälle, vaikka toistaiseksi todistamme aivan muuta. Sotateollisuus pyörii täysillä, rupla on pitänyt pintansa ja maassa on täystyöllisyys.

Ei olekaan odotettavissa mitään äkkinäistä romahdusta. Fossiiliset raaka-aineet tekevät yhä kauppansa. Venäjän masinoimat sotilasvallankaappaukset Afrikassa rahoittavat itse itsensä - varastettujen luonnonvarojen ja rikollisuuden avulla.

Millään näistä ei kuitenkaan rahoiteta pitkän aikavälin menestystä eikä luoda kilpailukykyistä pohjaa imperiumille, oli se sitten suuri tai pieni. Öljyn tarjonnan lisääntyminen laskee lähivuosina sen hintaa, samalla kun Venäjän sotateollisuus vaatii yhä enemmän miljardeja ja sitoo ihmisiä tunkkaiseen työhön, jolla ei ole tulevaisuutta.

Kansainvälinen energiavirasto IEA ennustaa, että öljyn maailmanlaajuinen kysyntä nousee vuoteen 2030 mennessä vain muutamilla miljoonilla barreleilla per päivä, samalla kun sen tuotanto lisääntyy tuntuvasti, käytännössä Venäjän ulkopuolella. Öljyn hintakatto ja pakotteet heikentävät Venäjän tuloja ja lisäävät kustannuksia, siitä huolimatta ja silloinkin, kun Venäjä onnistuu niitä kiertämään.

Venäjältä pyrkii johdonmukaisesti enemmän pääomaa ulos kuin sisään; se koskee niin rahaa kuin henkistä pääomaa. Eli ei, aika ei todellakaan ole Venäjän puolella.

Silti ei ole meidän tehtävämme tuudittautua odottelemaan vääjäämätöntä, vaan keskittyä omaan tekemiseemme.

Suomi ei uhkaa Venäjää, eikä Venäjä ole meille vihollinen. Vastustajamme ovat Venäjän sotatoimet Ukrainassa, Venäjän laittomat laajentumispyrkimykset, sekä sen halu käyttää valtaa siellä, missä se kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluu muille.

Hyvät kollegat,

Mihin meidän pitäisi sitten Suomena keskittyä?

Esittelin teille kesäkuussa painopisteeni ministeriön ja edustustojen työlle tulevaa syksyä ja ensi vuotta ajatellen. Kyse on prioriteeteista, jotka vaativat meiltä kaikilta erityistä huomiota. Nuo painopisteet ovat Suomen ja Euroopan turvallisuus, vahvat taloussuhteet, jotka tukevat edellisiä sekä 2030-luvun ulkoasiainhallinto, joka antaa meille parhaat työkalut työssämme onnistumiseen.

Aloitetaan turvallisuudesta

Suomen turvallisuuden takeena on kolme lukkoa: vahva kansallinen puolustuskyky osana liittokunnan pelotetta ja puolustusta, jäsenyytemme Euroopan unionissa ja Natossa sekä edelleen vahvistuva kahdenvälinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ja puolustusyhteistyö keskeisten liittolaistemme ja kumppaneidemme kanssa.

Kun lähialueellamme vallitsee sota, on meidän ykkösprioriteettimme tuon sodan päättäminen.

Tuemme Ukrainaa sen puolustustaistelussa itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja rauhanomaisen tulevaisuuden puolesta. Hankimme Ukrainalle ja kansainväliselle oikeudelle tukea niin Euroopan unionissa kuin maailmallakin. Tuemme Ukrainaa, jotta maailmassa vallitsisi rauha eikä vahvemman oikeus.

Vahvistamme Naton pelotetta ja Suomen asemaa liittokunnassa. Edistämme yhteisen ulkopolitiikan, turvallisuuden, varautumisen ja puolustusyhteistyön agendaa Euroopan unionissa. Syvennämme EU:n ja Naton välistä yhteistyötä. Voimistamme kahdenvälisiä liittolaisuuksia Pohjoismaiden, Baltian ja muiden EU-maiden, Yhdysvaltojen, Britannian ja Kanadan kanssa sekä tiivistämme kumppanuutta myös Japanin, Australian ja Korean kanssa.

Voimistamme Euroopan turvallisuusjärjestystä myös Etyjin avulla toimiessamme järjestön puheenjohtajana. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Helsingin turvallisuus- ja yhteistyökonferenssista, Etykistä, joka loi pohjan nykyiselle Ety-järjestölle. Helsingin päätösasiakirja vuodelta 1975 loi sitoumuksia paitsi valtioiden käytökseen toisiaan kohtaan, myös suhteessa kansalaisiinsa. Nämä Helsingin periaatteet ovat tärkeämpiä kuin koskaan.

Ihmiset EU:n ja Euroopan liepeillä ovat päättäneet kulkea kohti vahvaa demokratiaa, oikeusvaltiota ja eurooppalaista elämäntapaa. On meidän velvollisuutemme auttaa heitä tuolla polulla. Jos emme voi viedä suomalaista sisua, voimme viedä resilienssiä. Vahvaa itsenäisyyttä ja vireää kansalaisyhteiskuntaa, joka ottaa kaikki mukaan, ei hyväksy korruptiota ja antaa tilaa päättää omista asioistaan demokratian ja läpinäkyvän markkinatalouden turvin. Satsaamme erityisen vahvasti Etyjin yhteistyöhön Keski-Aasian, Etelä-Kaukasian ja Länsi-Balkanin osallistujamaiden sekä Ukrainan ja Moldovan kanssa.

Siirrytään talouteen.

Me täällä tiedämme, että demokratian, ihmisoikeuksien ja sääntöpohjaisuuden varaan rakentuva yhteiskuntamalli on paras mahdollinen. Menestyäkseen sen on oltava myös kaikista vaihtoehdoista kilpailukykyisin. Ihmiset ympäri maailman valitsevat lopulta lompakollaan, eikä tämä ole viime vuosina muuttunut yhtään miksikään.

Mitä pidemmälle katsomme tulevaisuuteen, sitä tiukemmin talous ja turvallisuus kietoutuvat toisiinsa. Vain yhteiskunta, joka tarjoaa mahdollisuuksia nuorille ja nälkäisille, kokeneille ja pääomaa jo kerryttäneille, ja johon rakennetaan sivuliikkeiden lisäksi myös pääkonttoreita, kykenee pitkällä aikavälillä huolehtimaan turvallisuudestaan.

Talouskasvun edellytysten luominen kuuluu meidän jokaisen työpöydälle, myös ja erityisesti meillä ulkoministeriössä.

Suomi on talouskasvussa jäänyt Pohjoismaiden kelkasta, ja Eurooppa jää kasvussa muun maailman jälkeen. Petteri Orpon hallitus on alkanut kääntää velkaantumisen suuntaa ja tehdä tilaa talouskasvulle. Matka on pitkä, mutta suunta on oikea ja lupaa tuonnempana yhä kirkkaampaa valoa.

Ulkoministeriöllä on keskeinen rooli Suomen talouskasvun mahdollistamisessa: maakuvan ja kaupan rakentamisessa, investointien, osaajien ja matkailijoiden houkuttelemisessa.

Meillä ulkoministeriössä tulevien kuukausien tärkein uudistus koskee Team Finlandin ulkomaantoimintoja; palvelua, jota suomalaisyritykset saavat maailmalla.

Syvennämme kriittisten teknologioiden kumppanuuksia. Tarkoitan murrosteknologioita, kriittisiä mineraaleja, laivanrakennusta, ja kaikkea sitä, missä suomalaiset yritykset ovat ja voivat olla erityisen vahvoja.

Moni maa pyrkii talouskasvuun rakentamalla muureja ja turvautumalla protektionismiin. Meidän on uskallettava sanoa, - tarvittaessa myös liittolaisillemme ja kumppaneillemme -, että resepti on väärä. Syrjimätön markkinatalous ja vapaa vaihdanta ovat vaurautemme lähde ja keskeinen osa läntistä arvopohjaamme. Tästä on kyse myös strategisessa kilpailukyvyssä, jota EU-pöydissä ajamme.

Protektionismista luopuminen ei tietenkään tarkoita, että luopuisimme riskienhallinnasta. Huoltovarmuus ja kriittiset toimitusketjut ovat eri asia kuin omavaraisuus, jota ei edes teoriassa voi saavuttaa kaikessa. Onneksi meillä on tässä työssä liittolaisia. Kirjoitin läheisimmän kollegani Ruotsin Tobias Billströmin kanssa  artikkelin vapaakaupan puolesta. Viestimme Atlantin molemmille puolille on, että vapaa maailma edellyttää vahvaa liittolaisuutta myös taloudessa ja teknologiassa.

Meidän on määrätietoisesti edistettävä Euroopan unionin neuvotteluja vapaakauppa- ja investointisopimuksista ja kumppanuuksista kolmansien maiden kanssa. Sopimukset ovat paras keino edistää yritysten pääsyä uusille markkinoille. Sopimusten ohella meidän on syvennettävä EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvoston kaltaisia keinoja edistää keskinäistä kauppaa ja investointeja.

Lisäksi tarvitsemme kumppanuuksia, jotka takaavat kriittisen teknologian ja raaka-aineiden liikkumisen. Suomi on jo mukana erilaisissa liittoumissa, jotka koskevat kvanttiteknologiaa, 5G- ja 6G-teknologiaa, kriittisiä mineraaleja, arktista osaamista, ja niin edelleen. Näitä tarvitaan lisää, ja uskon, että jäsenyytemme Natossa avaa siihen uusia, turvallisuuspolitiikkaan perustuvia mahdollisuuksia.

Yhdysvaltain, Kanadan ja Suomen tuore julkilausuma jäänmurtajayhteistyöstä on hyvä esimerkki siitä, kuinka geopolitiikka kannustaa liittolaismaita entistä tiiviimpään yritysyhteistyöhön. 

Hyvät suurlähettiläät,

Kutsun teidät mukaan rakentamaan uuden ajan ulkoasiainhallintoa, joka luo paremmat edellytykset työllemme. Olennaista tässä on voimavarojen entistä strategisempi kohdentaminen.

Aloitimme viime vuonna ulkoasiainhallinnon uudistuksen, joka kehittää talomme rakenteita, parantaa johtamista ja auttaa meitä vastaamaan toimintaympäristön muutokseen. Uusi johtoryhmätyöskentely aloitettiin keväällä, ja uudet päivitetyt alueosastot ovat olleet toiminnassa kolme kokonaista viikkoa. Kiitos, että olette olleet niin elimellisesti edesauttamassa tämän työn onnistumista.

Organisaation uudistaminen tähän aikaan ja kohti tulevaa on tärkeää. Kyse ei ole pelkästä laatikkoleikistä. Työympäristön lisäksi ensisijaisen tärkeää on panostaa työhyvinvointiin. Olen valtavan iloinen, että työtyytyväisyyskyselyn tuoreimmat tulokset ovat hyvällä tasolla. Meillä viihdytään. Ulkoministeriön lukemat ovat valtionhallinnon kärkeä.

Hyvät arvosanat eivät tarkoita, että sulkisimme silmät ongelmilta, häirinnältä tai epäasialliselta käytökseltä. Olemme yli 2300 työntekijän organisaatio eikä mikään keskiarvo takaa, että kaikilla olisi kaiken aikaa asiat niin hyvin kuin pitäisi. Se vaatii jatkuvaa työtä ja erityistä valppautta kaikilta meiltä esihenkilöiltä.

Ulkoministeriössä ei hyväksytä epäasiallista käytöstä eikä häirintää. Ei nyt, ei koskaan. Niihin on työnantajan puututtava välittömästi, ja niin on ulkoministeriössä toimittu. Meidän pitää entistä vahvemmin kulkea kohti suuntaa, jossa palkitaan hyvästä työstä ja jokaisen yksilön luomasta työkulttuurista, joka auttaa myös kollegoja onnistumaan.

Ulkoministeriö on asiantuntijaorganisaatio, ja ihmiset ovat meidän tärkein voimavaramme. Ainoa voimavaramme. Siksi meillä on aivan erityinen vastuu panostaa ihmisiin. Huomioimme entistä paremmin yksilölliset etenemismahdollisuudet. Työ on käynnissä. Keskeinen askel on avata henkilöstöjohtajan haku myös talon ulkopuolelle - tärkeintä on löytää tehtävään paras ammattilainen sisältä tai ulkoa.

Kokonaisvastuu ulkosuhteista edellyttää meiltä myös taloussuhteiden johtamista. Nykyiset kaksi päällekkäistä ulkomaanverkostoa, Business Finlandin ulkomaantoiminnot ja ulkoministeriön Team Finland-toimijat, yhdistetään saman katon alle osaksi ulkoasiainhallintoa entistä yhtenäisemmäksi verkostoksi. Selkeytämme tulosjohtamista, parannamme tiedonkulkua ja käytämme resurssit päällekkäisen hallinnon ja seinien sijasta ihmisiin.​

Uudistus vaatii meiltä kaikilta sitoutumista; erityisen paljon se vaatii teiltä suurlähettiläiltä. Te johdatte tätä työtä. Uudistus avaa meille valtavan mahdollisuuden ja velvoittaa meidät kantamaan kokonaisvastuuta Suomesta.

Diplomatia ja taloussuhteet eivät ole erillisiä, vaan kulkevat kaikissa tilanteissa käsi kädessä.

Hyvät kuulijat,

On ollut ikävä seurata, kuinka Venäjä on viime kuukausina ajautunut yhä tiiviimmin Kiinan povitaskuun. Yhteistyö ja vaihdanta Kiinan kanssa parantavat tuntuvasti Venäjän kykyä jatkaa hyökkäystään Ukrainassa.

Kannustamme Kiinaa käyttämään vaikutusvaltaansa Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja YK:n peruskirjaa kunnioittavan rauhan aikaansaamiseksi Venäjän ja Ukrainan välille.

Kiina hakee investoinneillaan vahvempaa jalansijaa myös Euroopassa. Kiinalaiset yhtiöt ovat löytäneet kiinnostavia investointikohteita esimerkiksi Unkarista, jonne ne rakentavat televerkkoa, sähköautotehdasta ja rautatietä.

Tarjoamme Kiinalle yhteistyön kättä, niin kaupassa kuin globaalien haasteiden ratkaisemisessa kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa, muttemme sulje silmiämme toimitusketjuihin ja teknologian turvallisuuteen liittyviltä riskeiltä emmekä myöskään sellaiselta toiminnalta, joka on arvojemme vastaista.

Sama pätee globaalisti. Emme hyväksy toimia, jotka perustuvat esimerkiksi luonnonvarojen riistämiseen ja vievät itsemääräämisoikeutta kansoilta, jotka ovat päässeet ottamaan ensiaskelia demokratian tiellä.

Meidän eurooppalaisten on pidettävä huolta siitä, että globaaleilla kumppaneillamme on aina valittavanaan myös demokraattisiin arvoihin perustuva vaihtoehto.

Suomena ja Eurooppana rakennamme Afrikan kanssa tulevaisuuden kumppanuutta, joka perustuu tasavertaiseen kauppaan, reiluun rahoitukseen, syrjimättömään markkinatalouteen, ihmisoikeuksiin, naisten ja tyttöjen yhtäläisiin mahdollisuuksiin, ihmisten hallittuun liikkuvuuteen ja rauhaan.

Suomelle ja Euroopalle se, miten saamme yhteistyömme Afrikan erilaisten valtioiden kanssa onnistumaan, on kohtalonkysymys. Se on paljon enemmän sitä meille kuin Afrikan maille. Afrikan 1,4 miljardia ihmistä sen 54 maassa ovat kasvavassa roolissa tulevaisuudessa joka tapauksessa.

On aika alkaa tarkastella maanosaa pikemmin mahdollisuuksien kuin uhkien kautta. Kaikki tapaamani kymmenkunta Afrikan maiden kollegaa, Etelä-Afrikasta Marokkoon ja Ghanasta, Tansaniaan toivovat meiltä investointeja ja tasavertaista, markkinaehtoista vaihdantaa. Eivät enempää, eivät vähempää.

Myös Afrikan ihmiset ansaitsevat äänensä kuulua yhä vahvemmin kansainvälisessä sääntöpohjaisessa järjestelmässä. Suomi kannattaa YK:n uudistamista niin, että päätöksenteko ja turvaneuvoston kokoonpano heijastelevat paremmin koko maailman kehitystä.

Hyvät kuulijat,

on ollut puhetta siitä, kuinka kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä olisi romahtanut. Ei se ole. Se, että jotkut osapuolet toimivat sääntöjä vastaan, ei tarkoita, että sääntöjä ei olisi tai niiden merkitys olisi vähentynyt. Päinvastoin, kansainväliseen oikeuteen vedotaan entistä vahvemmin, ja sen takana on ylivoimainen enemmistö maailman maista.

Suomi on kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän vankkumaton kannattaja. Tuemme kansainvälisen tuomioistuimen ja kansainvälisen rikostuomioistuimen työtä kaikissa maailman kriiseissä. Rikkojat on saatettava vastuuseen niin Ukrainassa kuin Lähi-idässä.

Suomi kehittää kansainvälistä oikeutta, mukaan lukien sen pakoteulottuvuuksia, hyökkääjävaltion jäädytettyjen varojen lainmukaista käyttöä sekä ratkaisuja välineellistettyyn muuttoliikkeeseen.

Johdonmukaisuus on osa kaikkea työtä, jota teemme. Emme hyväksy Venäjän ja kumppaneiden lietsomia syytöksiä kaksoisstandardeista, sillä ne eivät ole totta. Annamme täyden tukemme Kansainvälisen tuomioistuimen ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen riippumattomalle työlle koskien kaikkia osapuolia Lähi-idän kriisissä.

Me työskentelemme Lähi-idän rauhan puolesta kahden valtion mallin pohjalta ja olemme osana Euroopan unionia Gazan tärkein humanitaarisen avun antaja.

Tuomitsemme Hamasin raakuudet, jotka eivät alkaneet eivätkä päättyneet lokakuun seitsemännen päivän terrori-iskuun. Tuemme niin Israelin kuin palestiinalaisalueen ihmisiä elää turvassa ja valita rauhanomainen tulevaisuus.

Ei Venäjä, ei Kiina, vaan Euroopan komissio teki heinäkuussa päätöksen tukea Palestiinalaishallintoa 400 miljoonan euron edestä. Vetoamme edelleen Israeliin, että se luovuttaa Palestiinalaishallinnolle sille kuuluvat vero- ja tullitulot.

Tuomitsemme Israelin laittomat siirtokunnat ja voimistamme pakotteita väkivaltaisia siirtokuntalaisia kohtaan. Toimimme välittömän tulitauon ja panttivankien vapauttamisen puolesta.

Lähi-idän rauha on realistinen tavoite myös nyt, ja erityisesti juuri nyt.

Hyvät ystävät,

Kaikista ikävistä uutisista huolimatta tapahtuu myös valtavasti kehitystä parempaan. Absoluuttinen köyhyys vähenee. Yhä useampi maailman ihminen on puhtaan veden piirissä. Äiti- ja lapsikuolleisuus pienenevät.

UNESCOn tuoreen tilaston mukaan myös yhä useampi maailman tyttö pääsee kouluun. Vajaan 10 vuoden aikana koulua käyvien tyttöjen lukumäärä on lisääntynyt 50 miljoonalla. Edelleen 122 miljoonaa tyttöä, mutta myös 128 miljoonaa poikaa - siinä on 122 ja 128 miljoonaa liikaa - jää ilman koulutusta.

Suomi jatkaa johdonmukaista työtään ihmisoikeuksien puolesta ja edistää erityisesti lasten, naisten ja tyttöjen, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen, vammaisten henkilöiden sekä alkuperäiskansojen oikeuksia. Nämä olivat selkeä ohjenuoramme myös työssämme YK:n ihmisoikeusneuvostossa, jossa kolmivuotiskautemme on tänä vuonna tulossa päätökseen.

Maailma ei ole vielä valmis, mutta edelleen uusia ihmisoikeussopimuksia hyväksytään, ratifioidaan ja yhä useammat valtiot sitoutuvat niiden täytäntöönpanoon.

- - -

Se, että Suomi on maailman paras - ja tutkitusti onnellisin - maa, pitää kaikessa tekemisessämme nostaa sivulauseesta otsikkoon ja keskeiseksi osaksi omaa tekemistämme. Tehdään siitä yhdessä totta!

Me emme julista tai marise, emme katso alentuvasti, vaan kohtaamme ihmisen, kuulemme, opimme ja kerromme,miten meilläpäin ollaan asia ratkaistu. Kutsumme mukaan. Me emme tiedä mihin maailma on menossa, mutta me tiedämme, mihin me haluamme sen olevan menossa. Kaikkea työtämme ohjaa arvopohjainen realismi.

Lopulta on niin, että jos ihmisille annetaan mahdollisuus valita, he valitsevat vapauden. On juhlan aihe, että yhä useampi maailman ihminen valitsee Suomen. Suomeen tuli viime vuonna historiallisen suuri lukumäärä osaajia muualta maailmasta: nettomaahanmuutto oli 60 000 ihmistä. Nämä ihmiset ovat tulleet meille töihin ja opiskelemaan; rakentamaan kanssamme tulevaisuutta. Tervetuloa!

Yhdessä pidämme huolen siitä, että Suomen parhaat vuodet ovat edessäpäin.