Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Ulkoministeri Haavisto: Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta

ulkoministeriö
Julkaisuajankohta 23.2.2022 14.10
Pääministerin ilmoitus

Arvoisa puhemies,

Maanantaina Venäjä ilmoitti tunnustavansa Donetskin ja Luhanskin separatistialueet ja lähettävänsä alueelle sotilaita. Venäjän toimet ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia ja loukkaavat Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Ne rikkovat lisäksi vakavasti Itä-Ukrainan konfliktin ratkaisemiseksi neuvoteltuja Minskin sopimuksia. Suomi ja EU tuomitsevat Venäjän päätöksen tunnustaa separatistialueet. 

Osana Euroopan unionia Suomi vaatii Venäjää lopettamaan sotilaalliset toimet, pyörtämään tunnustamiset, vetämään joukkonsa pois Ukrainasta, sekä palaamaan neuvottelupöytään.

Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia. EU on asettamassa pakotteita Venäjän toimien johdosta. Pakotteet tulevat kohdistumaan esimerkiksi henkilöihin, jotka liittyvät separatistialueiden laittomaan tunnustamiseen sekä pankkeihin, jotka rahoittavat Venäjän sotilaallista ja muuta toimintaa Itä-Ukrainassa, sekä kaupankäyntiin separatistialueiden ja EU:n välillä. Pakotteet rajoittavat myös Venäjän valtion pääsyä EU:n pääoma- ja rahoitusmarkkinoille. EU:lla on valmius asettaa lisää pakotteita, mikäli Venäjän toiminta niin vaatii. Saksa on omasta puolestaan ilmoittanut tekevänsä muuttuneessa tilanteessa uuden arvion Nordstream 2-kaasuputkihanketta koskien.

Emme voi poissulkea tilanteen nopeaa heikkenemistä entisestään, mikä korostaa diplomatian merkitystä. Kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta ovat keskustelleet viimeksi eilen tiistaina.

Venäjän tavoitteena on etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa. Venäjä on marraskuun alusta lähtien keskittänyt sotilaallista voimaa Ukrainan rajojen tuntumaan. Venäjän ja Valko-Venäjän laaja yhteinen sotaharjoitus on lisännyt  jännitteitä entisestään.

 Valko-Venäjän tilanne kytkeytyy entistä tiiviimmin Euroopan turvallisuudesta käytävään keskusteluun. Maan poliittinen johto on asemoitunut yhä lähemmäs Venäjää, ja se on omilla toimillaan eristänyt itsensä yhteistyöstä EU:n kanssa. Se on muun muassa keskeyttänyt osallistumisensa EU:n itäisen kumppanuuden politiikkaan. EU jatkaa kuitenkin tukeaan Valko-Venäjän kansalle. EU:n itäisen kumppanuuden politiikan merkitys on kasvanut entisestään alueen haasteellisesta tilanteesta johtuen.

Euroopan ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on vakava. Venäjä haastaa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja Euroopan turvallisuuden perustana toimivia sopimuksia ja sitoumuksia. Se kyseenalaistaa Euroopan turvallisuusjärjestyksen perusteita.

Turvallisuusympäristömme on entistä vaikeammin ennakoitavissa ja uhkat ovat moninaistuneet. Yhteiskuntaamme kohdistuva vahingollinen vaikuttaminen on lisääntynyt ja sen keinovalikoima on laaja.

Arvoisa puhemies,

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin. EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna. Vaikutamme oman toimintamme, mutta myös YK:n, EU:n ja Etyjin sekä kahdenvälisen ja pohjoismaisen yhteistyön kautta, sotilaallisten uhkien ehkäisemiseksi ja jännitteiden vähentämiseksi. Näin vahvistamme samalla Suomen kansainvälistä asemaa. Suomi pyrkii toimimaan siten, etteivät suurvaltasuhteissa näkyvät jännitteet heikentäisi sääntöpohjaista monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamista.

Vahva kansallinen puolustuskyky on keskeinen edellytys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärien saavuttamiseksi. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka huolehtii oman puolustuskykynsä uskottavuudesta. Tästä olemme huolehtineet myös kuluvalla vaalikaudella. Suomi osallistuu puolustuskykyämme  vahvistavaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen yhteistyöhön Euroopan unionissa sekä Nato-kumppanuuden ja pohjoismaisen yhteistyön puitteissa. Myös kahdenvälinen yhteistyö on osa kokonaisuutta. Kansainvälinen puolustusyhteistyö vahvistaa Suomen puolustuskykyä. Suomi vahvistaa puolustusyhteistyötä sekä kehittää yhteistoimintakykyä keskeisimpien kumppanien kanssa. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä syvennetään. Myös Suomen ja Ruotsin kumppanuuksia Naton kanssa kehitetään läheisessä yhteistyössä.

Hallitusohjelmassa ja laajaa parlamentaarista tukea nauttivassa ulko-ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa olemme vahvistaneet, että Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioon ottaen.

Ärade talman


Ryssland strävar efter att förändra grunden för säkerheten i Europa. I december krävde landet att Förenta staterna och Nato ska vidta åtgärder för att garantera sin säkerhet. Diskussionerna om Rysslands initiativ och strävandena för att nå en lösning på den rådande skärpta situationen har fortsatt på olika håll. Fortsatt diplomati och dialog har en nyckelroll. Användning av vapenmakt för att lösa tvister hör inte till dagens Europa, och hot om användning av sådan är inte acceptabelt.

I diskussionerna om hela Europas säkerhet måste alla europeiska länders deltagande säkerställas. Det är viktigt att det förs dialog såväl mellan Förenta staterna och Ryssland som mellan Nato och Ryssland. Det behövs ömsesidig öppenhet och ömsesidigt engagemang i diskussionen. Även Ryssland bör förbinda sig till diskussionen. I Förenta staternas och Natos svar till Ryssland har det lagts fram förslag till åtgärder som ökar förtroendet och säkerheten samt främjande av vapenkontroll.

Euroopan yhteistyö- ja turvallisuusjärjestö Etyj on sopiva foorumi Euroopan turvallisuudesta käytäville keskusteluille. Suomi tukee Etyj-puheenjohtajamaa Puolan aloitetta uudistetusta turvallisuusdialogista, jossa jännitteitä pyritään lieventämään diplomatian keinoin. Pienten valtioiden, kuten Suomen, kannalta on tärkeää, ettei turvallisuutta koskevista periaatteista tai lähtökohdista jousteta. YK:n peruskirjaa tai Etyjin periaatteita ei tule tulkita valikoiden. Jokaisella valtiolla on suvereeni oikeus päättää omasta ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikastaan. Naton avointen ovien politiikka on keskeinen elementti Euroopan turvallisuudessa. Sen jatkuminen on tärkeää myös Suomelle. Nato on ilmoittanut pitävänsä kiinni tästä periaatteesta.

Arvoisa puhemies,

Euroopan unioni on Suomen ulkosuhteiden tärkein viitekehys ja vaikutuskanava sekä turvallisuusyhteisö. Tämänhetkinen turvallisuustilanne on osoittanut, että EU:n ulkoisen toimintakyvyn ja yhtenäisyyden vahvistaminen sekä tarve sen kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi on entistä tärkeämpää. EU:n globaalia toimijuutta sekä sen roolia niin unionin turvallisuudessa kuin ulkoisissa kriiseissäkin on tärkeä vahvistaa.

EU:n toiminnan lähtökohtana tulee olla yhteistyö ja koordinaatio kumppanien kanssa, mutta sillä on tarvittaessa oltava myös kyky toimia yksin. Myös vallitsevassa tilanteessa EU on toiminut tiiviissä yhteistyössä Yhdysvaltojen, Etyjin ja Naton kanssa. Suomi tukee EU:n ja Naton välisen, toisiaan täydentävän, yhteistyön kehittämistä. EU:lla tulee olla keskeinen rooli, kun Euroopan turvallisuudesta keskustellaan. EU:n tulee yhtenäisenä puolustaa eurooppalaisia arvoja, periaatteita ja sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä. EU:n yhteinen vastaus Venäjän ulkoministeri Lavrovin EU-maille osoittamaan kirjeeseen oli tärkeä osoitus tästä.

EU:n puolustusyhteistyön kehittäminen on osa EU:n roolin vahvistamista ja sen toimijuuden tukemista. Kyse on Euroopan puolustuksen kokonaisvaltaisesta vahvistamisesta ja keskinäisen avunannon mahdollisuuksista sekä kansallisen puolustuskyvyn kehittämisestä. Työtä edistetään pysyvän rakenteellisen yhteistyön kautta ja sitä tukee puolustusrahoituksen osuuden kasvu EU:n budjetissa. EU:n toimintakykyä ja globaalia roolia kehitetään osana maaliskuussa valmistuvan EU:n strategisen kompassin valmisteluita. EU-maiden keskinäinen avunanto ja solidaarisuus ovat Suomelle tärkeitä lähtökohtia.

EU tukee vahvasti Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Unioni on lisännyt mittavaa taloudellista tukeaan Ukrainalle esimerkiksi myöntämällä 120 miljoonaa Ukrainan uudistusprosessien ja resilienssin tukemiseen sekä hätäapuna annettavaa 1,2 miljardin euron makrotaloustukea. Suomi tukee Ukrainaa myös kahdenvälisesti kehitysyhteistyön, siviilikriisinhallinnan ja humanitäärisen avun kautta. Suomi on viime viikolla päättänyt myöntää 4 miljoonaa euroa lisätukea Ukrainalle kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun kautta. Suomi tarkastelee aktiivisesti myös muita tapoja lisätä tukeaan Ukrainalle.

Arvoisa puhemies,

Ukrainaan kohdistuva Venäjän sotilaallinen painostus on uhka koko Euroopan turvallisuusjärjestykselle. Minskin sopimusten allekirjoittajana Venäjällä on velvollisuus työskennellä diplomaattisen ratkaisun löytämiseksi. Suomi jatkaa tukeaan Ukrainan alueelliselle koskemattomuudelle ja suvereniteetille. Vastaamme Venäjän toimiin osana Euroopan unionia. Emme voi hyväksyä rajojen siirtämistä Euroopassa sotilaallisella voimankäytöllä tai sen uhalla.  

 
Sivun alkuun