Ulkoministeri Haavisto: Sodan ja solidaarisuuden vuosi 2022
”Tämä vuosi jää historiaan Venäjän hyökkäyssodasta. Onneksi valopilkkujakin on”, kirjoittaa ulkoministeri Pekka Haavisto ulkopoltiikan vuodesta 2022.
Jotkut päivät jäävät historiaan. Sellainen oli esimerkiksi isku kaksoistorneihin New Yorkissa 11.9.2001. Valitettavasti kuluneesta vuodesta jää myös tällainen päivämäärä – 24. helmikuuta, jolloin naapurimaamme Venäjä käynnisti hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan.
Meillekin tärkeä eurooppalainen turvallisuusarkkitehtuuri järkkyi. Samalla käynnistyi ennennäkemätön solidaarisuuden aalto Ukrainan auttamiseksi.
Venäjän tavoite oli edetä Kiovaan ja syrjäyttää 40-miljoonaisen kansan demokraattisesti valittu presidentti ja hallinto. Ukraina piti suurhyökkäyksen edessä pintansa. Venäjä ei onnistunut tavoitteessaan.
Ukraina jatkaa taisteluaan. EU:n rauhanrahasto on ollut keskeinen väylä puolustusmateriaalin saamiseksi Ukrainalle. Tätä kirjoitettaessa Suomi on tukenut Ukrainaa jo yhdellätoista puolustusmateriaalipaketilla.
Paitsi valtio, myös kunnat, kansalaisjärjestöt ja kansalaiset ovat Suomessa ojentaneet auttavan kätensä Ukrainalle. Olemme toivottaneet pakolaiset tervetulleiksi, antaneet humanitaarista apua, puolustustarvikkeita ja muuta materiaalitukea.
Turvallisuusympäristömme muuttui kerralla
Reagoimme nopeasti uuteen turvallisuustilanteeseen. Suomi on vuodesta 2004 alkaen korostanut Nato-optiota. Jos turvallisuusympäristössämme tapahtuu suuria muutoksia, olemme valmiita tarkastelemaan myös puolustusliitto Naton jäsenyyttä.
Tällainen tilanne tuli ajankohtaiseksi keväällä 2022 Venäjän aiheuttaman Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin muutoksen vuoksi. Voisiko kuvitella suurempaa turvallisuusympäristömme muutosta kuin naapurivaltion suurhyökkäys lähialueillamme?
On tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme on nojannut erittäin laajaan kansalliseen konsensukseen. Kansalaismielipiteen muutos ja eduskunnan yksituumaisuus ovat tässä olleet avainasemassa.
Nato-prosessi on ulkoministeriön väelle tarkoittanut laajamittaista kansallisten päätösten valmistelua, väsymätöntä diplomaattista yhteydenpitoa, ratifiointien pohjustamista ja viestinnällisiä ponnisteluita.
Enää kaksi ratifiointia puuttuu. Nopea ratifiointiprosessi ja maakuvamme myönteinen kehitys tänä vuonna todistavat työn tuloksellisuudesta. Teemme jo laajaa koko valtionhallinnon valmistelutyötä jäsenyyden varalle ja osallistumme tarkkailijajäsenenä Nato-kokouksiin.
EU etulinjassa, YK ruokaturvan takaajana maailmalla
EU on Venäjän hyökkäyssodan aikana osoittanut kykynsä yhtenäiseen, tehokkaaseen ja päättäväiseen toimintaan. Pakotteet Venäjää vastaan sekä poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen tuki Ukrainalle ovat olleet mittavat. Uusia pakote- ja tukipaketteja on jo valmisteilla.
Suomen intressi on edistää vahvaa EU:ta myös turvallisuuspoliittisista lähtökohdista. EU:lta odotetaan tässä tilanteessa johtajuutta ja kykyä reagoida niin sisäisiin kuin ulkoisiin haasteisiin – oli kyse energiasta, taloudesta tai EU:n globaalin roolin vahvistamisesta.
YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen Venäjä rikkoo räikeästi YK:n peruskirjan periaatteita ja kansainvälistä oikeutta. YK on kuitenkin osoittanut toimintakykyään. Venäjän estäessä veto-oikeudellaan turvallisuusneuvoston toiminnan on YK:n yleiskokous tuominnut sen toiminnan selkein luvuin useammassa päätöslauselmassa.
YK:lla on ollut keskeinen rooli myös Mustanmeren viljasopimuksen ja vilja- sekä lannoitekuljetusten edistämisessä. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on tehnyt arvokasta työtä ydinturvallisuuden saralla ja YK on toiminut taustalla myös sotavankien vaihtoon liittyen.
Venäjän vastuuseen saattaminen keskeistä
Sotaan liittyvät vastuuvelvollisuuskysymykset ovat myös nousseet YK:n agendalle. Venäjä on Ukrainassa syyllistynyt systemaattisiin ja vakaviin sotarikoksiin, joista se tulisi saattaa vastuuseen. Lisäksi YK on keskustellut Venäjän sotatoimien korvausvelvollisuudesta sekä hyökkäysrikokseen liittyvästä vastuusta. Esillä on mahdollisesti perustettava erityistuomioistuin.
EU on kohdistanut Venäjään yhdeksän pakotepakettia. Pakotteet ovat vahva oikeudellinen väline. Suomessa ulosottolaitos on jäädyttänyt ulkoministeriön hakemuksesta noin 190 miljoonan euron arvosta venäläisten pakotelistattujen tahojen omaisuutta. Yhteensä EU:n tietojärjestelmään on ilmoitettu eri jäsenvaltioissa jäädettyjä varoja noin 14 miljardia euroa.
Suomi jatkaa edelleen yhteistyötä Venäjän kanssa esimerkiksi rajan toimintaan liittyen. Muuten kahdenväliset suhteemme ovat merkittävästi vähentyneet. Tässä tilanteessa on ollut tärkeä vähentää esimerkiksi energiariippuvuutta ja taloudellista riippuvuutta Venäjästä. Suomalaiset yritykset ovat poistuneet maasta ja matkailuun sekä kauttakulkuun liittyvää maahantuloa on rajoitettu.
Maahantulorajoitusten myötä viisumikäsittelyssä tarvittavan henkilöstön tarve väheni. Jouduimme Kouvolan maahantulolupa-asioiden palvelukeskuksessa yt-neuvotteluihin. Onneksi onnistuimme lopulta välttymään irtisanomisilta.
Suurvaltojen väliset jännitteet lisääntyneet
Suomen suhde Yhdysvaltain kanssa on noussut uudelle tasolle erityisesti Nato-prosessimme kautta. Myös EU:n ja Yhdysvaltojen yhteydenpito on huomattavasti tiivistynyt Venäjän hyökkäyssodan myötä.
Kiina jatkaa etenemistään yhä keskeisemmäksi toimijaksi maailmanpolitiikassa. EU:n ja Suomen Kiina-suhdetta monimutkaistaa Kiinan sisäinen kehitys ja läheinen Venäjä-kumppanuus. Myös ihmisoikeuskysymykset ovat olleet keskiössä käydyssä Kiina-keskustelussa. UM:n johdolla on käynnissä selvitys Suomen Kiina-riippuvuuksista.
Kiinan rooli maailmantaloudessa on keskeinen. Kriittisten riippuvuuksien käsittely ja eri vaihtoehtojen kartoittaminen on osa resilienssikeskusteluamme. Tuotantoketjujen turvaaminen, välttämättömien raaka-aineiden saatavuus ja energiantuotannon monipuolistaminen ovat tärkeitä näkökulmia riippuvuuksien tarkastelussa.
Samalla on selvää, että ilmastonmuutokseen ja muihin maailmanlaajuisiin ongelmiin ei ole mahdollista vastata ilman kaikkien keskeisten valtioiden mukanaoloa. Siksi pidän tärkeänä, että jatkossakin pyrimme yhteistyöhön ja säilytämme tiiviin keskusteluyhteyden niin Kiinan kuin muiden valtioiden kanssa.
Joulukuun lopussa saimme globaalin valonpilkahduksen, kun lähes kaksisataa maata pääsi Montrealissa YK-sopimukseen luontokadon pysäyttämisestä. Neuvotteluja vetänyt Kiina laittoi koko arvovaltansa peliin sopimuksen saamiseksi.
Afrikka-strategiassa eteenpäin
Geopoliittinen kilpailu näkyy entistä vahvemmin myös Afrikassa ja Lähi-idässä. Venäjä on saanut monista Afrikan maista ymmärrystä hyödyntäen kolonialismin peruja olevia länsivastaisia antipatioita. Kiinakin on pyrkinyt käyttämään tilanteen edukseen.
Suomen Afrikka-strategia valmistui viime vuonna. Olemme sen mukaisesti vahvistaneet poliittisia ja kaupallistaloudellisia suhteitamme Afrikan maiden kanssa. Helsingissä kesäkuussa 2022 järjestetty Pohjoismaat–Afrikka-ulkoministerikokous tarjosi meille hyvän mahdollisuuden kertoa myös Suomen näkemyksistä Venäjän hyökkäyssotaa koskien.
Edustustomme ovat vieneet hienosti samaa viestiä kentällä. Poliittiseksi painopisteeksi Afrikan alueella on vahvistumassa nuoriso, rauha ja turvallisuus (UN2250) -agenda. Olemme kasvattaneet osallistumistamme kriisinhallintaan Afrikassa, ja liityimme EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon Mosambikissa. Etsimme tapoja tukea myös rauhanvälitystä alueella.
Nimitin heinäkuussa kansanedustaja Suldaan Said Ahmedin rauhanvälityksen erityisedustajakseni Afrikan Sarven alueelle. Ahmed on matkustanut tiiviisti alueella ja toimii erityisen aktiivisesti Somalimaan poliittisen kriisin ratkaisuun liittyvissä kysymyksissä.
Myönteisiä uutisia saimme tämän vuoden loppupuolella Etiopiasta, jossa tehtiin sopimus väkivaltaisuuksien lopettamisesta Pohjois-Etiopiassa. Kansainvälisen yhteisön tulisi nyt toimia strategisesti edistääkseen kestävää rauhaa konfliktissa, joka on vaatinut satoja tuhansia ihmishenkiä, ellei jopa miljoonaa.
Roolimme rauhanvälityksessä vahvistuu
Rauhanvälitystoimijoille Venäjän hyökkäys merkitsi uusvanhaa tilannetta, jossa aseellisen konfliktin osapuolet ovat valtioita. Alan nykyinen keinovalikoima on pääosin suunniteltu ei-valtiollisia toimijoita varten.
Huhtikuussa kutsuimme kansainvälisten rauhanvälitysjärjestöjen toiminnanjohtajat Helsinkiin keskustelemaan siitä, mitä Venäjän hyökkäys merkitsee maailman konfliktitilanteiden ja rauhanvälityksen kannalta. Suomella on tähän keskusteluun paljon annettavaa.
Ulkoministeriön rauhanvälityskeskus täytti lokakuussa kaksi vuotta. Tuoreen arvioinnin mukaan toiminta on päässyt hyvin käyntiin. Moni taho ministeriössä on jo mukana rauhanvälityksessä. Toimimme esimerkiksi Länsi-Balkanilla, Lähi-idässä, Afrikan sarvessa ja Myanmarissa. Myös vesidiplomatian osaamisellemme riittää kysyntää.
Yhteistyötä suomalaisten järjestöjen kanssa voidaan edelleen syventää. Kesäkuussa järjestimme yhteistyössä Suomen lähetysseuran, Kirkon ulkomaanavun ja CMI Martti Ahtisaari Foundationin kanssa jo viidettä kertaa National Dialogues -konferenssiin.
Ihmisoikeusperustainen ulkopolitiikka jatkuu
Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko valmistui viime vuoden lopulla. Se antaa Suomelle hyvän pohjan jatkaa ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistämistä
YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä Suomi on tehnyt hartiavoimin töitä monenkeskisen järjestelmän tukemiseksi ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Neuvosto on kuluvana vuonna todistanut kykynsä toimia ripeästi, kun se tuomitsi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja perusti tutkintakomission keräämään tietoa loukkauksista.
Neuvoston jäsenenä Suomi on puolustanut naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa sekä nostanut haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksia. Iranin synkkää ihmisoikeustilannetta olemme tuoneet esille niin YK:ssa, EU:ssa kuin kahdenvälisesti.
Suomen ihmisoikeustilanne oli UPR-tarkastelussa Genevessä marraskuussa. Kansainvälinen järjestelmä tukeekin myös meitä oman ihmisoikeuspolitiikkamme parantamisessa. Työ humanitaarisen viisumin valmistelemiseksi ja ihmisoikeuspuolustajien suojelemiseksi jatkuu.
Uusia panostuksia edustustoverkostoon
Vielä alkuvuodesta edustustokenttämme oli valjastettu koronaraportointiin. Tarvitsimme tietoa valtioneuvoston koronapäätöksenteon tueksi. Koronan kurimus hellitti Euroopassa, mutta jätti EU:n elpymisrahoituksen, joka kirittää digitaalista ja vihreää siirtymää.
Pyrimme hyödyntämään tätä rahoitusta Suomen viennin ja suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseksi. Olemme myös tiiviisti mukana Global Gateway -aloitteessa, joka on EU:n geopoliittinen väline strategisten kumppanuuksien ja intressien edistämiseksi.
Edustustot ovat avainasemassa niin poliittisen dialogin vahvistamiseksi kuin kaupan ja työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Olemme avanneet suurlähetystöt Dohaan Qatariin, Dakariin Senegaliin ja Islamabadiin Pakistaniin. Uuden pääkonsulaatin avasimme Mumbaihin Intiaan.
Jos mukaan lasketaan uudelleenavatut Manilan lähetystö Filippiineillä ja Bagdadin edustusto Irakissa, olemme tällä hallituskaudella avanneet yhteensä kuusi edustustoa. Jo nyt on selvää, että aktiivisuutemme on tuottamassa joitakin uusia edustustoja myös Helsinkiin.
Ulkoministeriön henkilöstöstrategian mukaisesti jatkamme työtämme Suomen ja paremman maailman puolesta. Omalla toiminnallamme osoitamme, että diplomatialla ja kansainvälisellä osaamisella on tärkeä sija Suomen oman turvallisuusympäristön lujittamisessa ja konfliktien ratkaisussa.
On taas tullut aika kiittää ulkoministeriön ja koko valtioneuvoston henkilöstöä sekä lukuisia yhteistyökumppaneitamme. Motivoitunut ja osaava henkilöstömme on auttanut luovimaan tämän vuoden myrskyissä.
Ulkoministeri Pekka Haavisto