Ulkoministeri Valtonen: YK vastaa myös tämän päivän ihmisoikeuskriiseihin
YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen Pariisissa 10. joulukuuta seitsemänkymmentäkuusi vuotta sitten. Julistus on yksi YK:n vaikutusvaltaisimpia kannanottoja ja keskeinen osa monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää, kirjoittaa ulkoministeri Elina Valtonen kansainvälisenä ihmisoikeuspäivänä.
Ihmisoikeusjulistus pukee väkevästi sanoiksi YK:n peruskirjassa tunnustetut oikeudet ja vapaudet, jotka kuuluvat yhdenvertaisesti jokaiselle yksilölle.
Julistus tuo esille ihmisoikeuksien merkityksen rauhan edellytyksenä. Se myös alleviivaa sitä, että piittaamattomuus ihmisoikeuksista on johtanut ihmiskunnan omaatuntoa järkyttäneisiin raakuuksiin. Viesti ihmisarvon vaalimisen tärkeydestä on tänään yhtä ajankohtainen kuin se oli toisen maailmansodan jälkeen.
Suomi sitoutuu ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan YK:n ihmisoikeusjulistukseen ja sen pohjalta rakennettuun kansainväliseen ihmisoikeusjärjestelmään ja -sopimuksiin. Pian päättyvällä kolmivuotisella Suomen jäsenyyskaudella YK:n ihmisoikeusneuvostossa ja neuvoston varapuheenjohtajana olemme johdonmukaisesti puolustaneet neuvoston globaalia tehtävää edistää ja suojella ihmisoikeuksia.
Myös nykyajan sodat ja kriisit nivoutuvat ihmisoikeuksien toteutumiseen. Ne ovat vahvasti esillä ihmisoikeusneuvoston työssä. Neuvosto on jäsenyyskautemme aikana ottanut kantaa muun muassa Talibanin ihmisoikeusloukkauksiin Afganistanissa, Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa, Iranin sortotoimiin naiset, elämä, vapaus -mielenosoittajia kohtaan, Sudanin sisällissotaan ja Gazan sotaan.
Poliittisen viestin lisäksi ne valtuuttavat riippumattomat asiantuntijat keräämään tietoa ihmisoikeusloukkauksista ja sotarikoksista. Tämä tieto palvelee muun muassa kansallisia ja kansainvälisiä oikeusprosesseja. Päämääränä on loukkausten ehkäiseminen ja vastuuvelvollisuuden toteutuminen tapahtuneista loukkauksista. Ihmisoikeusneuvoston kannanotot ovat erittäin merkityksellisiä myös kansalaisyhteiskunnan edustajille, jotka ruohonjuuritasolla työskentelevät ihmisoikeuksien eteen omissa maissaan.
Suomen ja kumppanimaiden aloitteesta ihmisoikeusneuvosto on vedonnut Venäjään ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi myös maansa rajojen sisällä. Aloitteestamme perustettu YK:n erityisraportoija on vahvistanut Venäjällä tapahtuvan ihmisoikeuksien polkemisen olevan yhteydessä sen hyökkäyssotaan Ukrainassa. Valtiojohtoinen järjestelmä tukahduttaa tehokkaasti myös hyökkäyssotaa vastustavat äänet. Vaadimme johdonmukaisesti myös Kiinalta ja muilta valtioilta ihmisoikeuksien kunnioittamista.
Suomi tukee vahvasti YK:n ihmisoikeusvaltuutettua ja hänen toimistonsa perustyötä eri maissa. Monet valtiot arvostavat tukea, jota ne YK:n ihmisoikeusjärjestelmän kautta saavat lainsäädäntönsä kehittämiseen ja sen ihmisoikeusperustaiseen toimeenpanoon.
Suomen johdolla ihmisoikeusneuvosto teki historiallisen kannanoton intersukupuolisten henkilöiden oikeudesta elää ilman väkivaltaa ja syrjintää. Kukaan meistä ei voi vaikuttaa siihen millaisilla kehon ominaisuuksilla synnymme.
Työmme ihmisoikeusneuvostossa jatkuu tarkkailijan roolissa. Edistämme jatkossakin naisten ja tyttöjen oikeutta päättää omasta elämästään ja kehostaan, alkuperäiskansojen osallistumista YK:n työhön, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä vammaisten henkilöiden täysimääräistä osallistumista yhteiskunnalliseen elämään. Teemme yhteistyötä ihmisoikeuspuolustajien kanssa.
Monenkeskinen sääntöpohjainen ihmisoikeusjärjestelmä palvelee tavoitteitamme turvallisesta toimintaympäristöstä. Ihmisoikeuksien suojelu ja edistäminen eivät kuitenkaan synny tyhjästä. Ne edellyttävät aktiivista vaikuttamista ja kumppanuuksien rakentamista. Ihmisoikeudet ovat perustana Suomen toiminnalle kaikissa järjestöissä. Ne ohjaavat myös Suomen tulevaa puheenjohtajuutta Etyjissä.
Ulkoministeri Elina Valtonen