Ulkoministeri Valtosen puhe Keskuskauppakamarin Suuressa Vientipäivässä

Ulkoministeri Elina Valtosen puhe Keskuskauppakamarin Suuressa Vientipäivässä 10. helmikuuta 2026.

Hyvät Suuren Vientipäivän osallistujat,

Haluan kiittää Keskuskauppakamaria ja ICC Suomea kutsusta puhujaksi tähän tilaisuuteen näin ajankohtaisena hetkenä.

Siitä kun viimeksi puhuin teille kaksi vuotta sitten on tapahtunut merkittäviä muutoksia viennin kannalta niin Suomessa, Euroopassa, Amerikoissa, Aasiassa kuin koko kansainvälisessä kauppajärjestelmässä. Maailma muuttuu – ja Suomen on vientimaana muututtava sen mukana.

Vuoropuhelu yksityisen ja julkisen sektorin välillä on erityisen arvokasta vallitsevassa geopoliittisessa ja taloustilanteessa, jossa tarvitsemme viennistä tuomaa kasvua samalla, kun kauppa ja turvallisuus kytkeytyvät toisiinsa yhä tiiviimmin.

Ulkoministeriössä näemme teidät, yritykset, keskeisimpinä kumppaneinamme ja asiakkainamme tähän toimintaympäristöön vaikuttamisessa. Ulkoministeriön tehtävä on auttaa teitä onnistumaan maailmassa, jossa pelisäännöt ovat liikkeessä. Odotan innolla ajatuksianne siitä, miten ulkoasiainhallinto voi teitä parhaiten palvella.

Ensiksi haluan kuitenkin jakaa kanssanne muutaman ajatuksen siitä, miten nämä asiat näyttäytyvät omasta näkökulmastani.

Ensinnäkin, geotalouden murros edellyttää 1) riskien hajauttamista ja 2) kilpailukyvyn vahvistamista. Toisekseen, meidän tulee yhdessä tunnistaa markkinoilla avautuvat mahdollisuudet. Suomen tarjoama vastaa hyvin globaaliin kysyntään ja uudistettu vienninedistämisorganisaatiomme on niin ikään valjastettu heijastelemaan maailman muutosta.

Hyvät kollegat,

Niin valtioiden kuin yritysten toimintaympäristöä muokkaavat muutokset globaalin politiikan voimasuhteissa. Geostrateginen kilpailu – erityisesti teknologiassa – on johtanut uudenlaiseen kauppa- ja teollisuuspolitiikkaan, joka perustuu toimijoiden erilaisiin strategisiin intresseihin. Taloudellisia keskinäisriippuvuuksia, joita aiemmin pidettiin myönteisinä, tarkastellaan yhä useammin haavoittuvuuksina. Se, mikä ennen toi tehokkuutta, voi nyt tuoda mukanaan nyt myös riskejä.

Tilanne on haastava vientivetoisille maille kuten Suomelle, sillä taloudellinen elinvoimamme riippuu jatkossakin kyvystämme käydä kauppaa ja toimia osana kansainvälisiä arvoketjuja. Eurooppa on vuosikymmenten ajan hyötynyt globaalista talousarkkitehtuurista, jonka Yhdysvallat loi ja johon Kiina liittyi.

Nyt tätä monenkeskistä, sääntöpohjaista järjestelmää haastetaan monella rintamalla, kun yhä useammat valtiot turvautuvat yksipuolisiin toimiin, jotka rapauttavat yhteistä sääntökirjaamme. Näemme tämän Yhdysvaltojen kaupan rajoituksissa sekä Kiinan toimeenpanemissa vientivalvontarajoituksissa, jotka molemmat hajottavat kansainvälisiä arvoketjuja.

Miten Suomen ja Euroopan tulisi reagoida tähän tilanteeseen? Lähtökohtana on varmistaa, että eurooppalaisilla yrityksillä on jatkossakin mahdollisuus viedä, tuoda ja investoida sekä houkutella investointeja ja osaajia. Vaikeiden aikojen ei tulisi johtaa kaupan yleiseen rajoittamiseen – päinvastoin tarvitsemme enemmän kauppaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Avoimuus on kilpailuetu jatkossakin, mutta sinisilmäisyys ei.

Keskeinen tapa hallita riskejä on toimitusketjujen monipuolistaminen, esimerkiksi syventämällä kumppanuuksia ja neuvottelemalla uusia kauppasopimuksia. Tämä vähentää riippuvuuksiamme ilman turvautumista protektionismiin, ja tässä yhteistyö samanmielisten kumppaniemme kanssa on erittäin tärkeää. Tavoite on selvä: vähemmän haitallisia riippuvuuksia, enemmän ennustettavuutta, reilua kilpailua ja avoimia markkinoita.

Myös entistä tiiviimpi yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin kesken on olennaista, kun pyrimme vaikuttamaan kauppapolitiikkaan, sääntelyyn ja teollisuuspolitiikkaan EU:n tasolla ja globaalisti – omista eduistamme ja arvoistamme käsin.

Joidenkin arvioiden mukaan jopa 81 %:a globaaleista yrityksistä suunnittelee tuotannon siirtämistä lähemmäs kotimarkkinoita (lähde: Bain). Sama koskee valtioita: kompensoidaksemme kasvavia esteitä Kiinan ja Yhdysvaltojen kaltaisille suurille vientimarkkinoille, pyrimme monipuolistamaan kauppaa muun maailman kanssa, joka edelleen muodostaa puolet globaalista taloudesta.

EU on äskettäin saattanut neuvottelut päätökseen kauppasopimuksesta sekä MERCOSUR-maiden että Intian kanssa, ja uusia sopimuksia tavoitellaan esimerkiksi Indonesian ja Australian kanssa.

(Etelä-Amerikan maiden kanssa saavutetut Mercosur-sopimukset ovat erinomainen esimerkki sopimuksista, jotka vahvistavat Euroopan globaalia asemaa.

Euroopan parlamentti teki kapealla enemmistöllä päätöksen viedä Mercosur-sopimukset EU-tuomioistuimen käsittelyyn, vaikka sopimusta oli neuvoteltu jo yli 20 vuotta ja sen myötä oikeudellisetkin näkökohdat otettu huomioon.

EU-jäsenmaat tekivät kuitenkin jo tammikuun alussa päätöksen niin sopimuksen allekirjoittamisesta kuin sen väliaikaisesta soveltamisesta heti kun vähintään yksi Mercosur-maa on sen ratifioinut. Lähdemme siitä, että sopimusta voi joka tapauksessa soveltaa myös väliaikaisesti tuomioistuimen käsittelyn ajan.)

Siltä osin kun vapaaseen kauppaan on tarpeen puuttua esimerkiksi haitallisten riippuvuuksien vähentämiseksi tai niiden aseistamisen torjumiseksi, on sen oltava tarkkaan rajattua, kohdennettua ja tietoon perustuvaa, jotta pystymme rajaamaan kielteisiä vaikutuksia kauppaan ja investointeihin.

Kaupan rajoittamis- ja vapauttamispyrkimysten ristiaallokon ohella myös deregulaatio on noussut vahvasti poliittiselle agendalle. Globaalin geotalouden aikana on aivan olennaista, että emme Eurooppana sääntele itseämme ulos markkinoilta. Työ ”red tapen” leikkaamiseksi ja sääntelyn keventämiseksi on käynnissä sekä Euroopan unionissa että Suomessa.

Samaan aikaan sääntelykehikkojen eriytyminen globaalisti haastaa yrityksiä, jotka joutuvat navigoimaan sääntelyn ”tilkkutäkissä”. Tarvitsemmekin enemmän sääntelydialogia keskeisten markkinoiden välillä yritysten toimintaedellytysten tasaamiseksi.

Jotta eurooppalaiset yritykset voivat menestyä globaalissa kilpailussa, edellyttää se EU-tason lähestymistapaa yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi. Vallitsevassa tilanteessa EU:lta vaaditaan niin kilpailukyvyn parantamista, osaavan työvoiman ja rahoituksen tarjonnan kasvattamista sekä sisämarkkinoiden vahvistamista. Sisämarkkinoiden esteiden poistaminen vapauttaisi kauppaa merkittävästi myös suomalaisyrityksille. Euroopan onkin siirryttävä puheista tekoihin.

Tässä yhteydessä on syytä nostaa esiin myös komission Davosissa esittelemä EU-INC-aloite, niin sanottu ”28. järjestelmä”. Sen tavoitteena on mahdollistaa yrityksen perustaminen täysin digitaalisesti 48 tunnissa ja yhdenmukaisin säännöin koko EU:n alueella. Jos onnistumme vähentämään sääntelyn pirstaleisuutta ja helpottamaan pääoman sekä osaajien liikkumista, otamme konkreettisen askeleen kohti aidosti yhtenäisiä sisämarkkinoita. Tämä tärkeä askel vahvistaisi eurooppalaista kilpailukykyä suhteessa globaaleihin kilpakumppaneihin.

EU:n ohella myös teknologisesti kehittyneiden maiden välistä kansainvälistä yhteistyötä tulee syventää. Suomi onkin ollut mukana aktiivisesti kehittämässä tätä yhteistyötä usealla sektorilla, aina tekoälystä kvanttiin ja seuraavan sukupolven verkkoteknologioihin. Kahdenvälisesti olemme syventäneet teknologiayhteistyötä viime vuosina muun muassa Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Japanin, Etelä-Korean ja Australian kanssa ja tätä työtä tulemme jatkamaan.

Teemme tätä läheisessä vuorovaikutuksessa yritystemme kanssa, joiden huippuosaaminen paitsi luo meille tulevaisuuden kasvua myös vahvistaa meidän kansainvälistä profiiliamme korkean teknologian maana, jonka kanssa halutaan syventää kumppanuuksia.

Hyvät ystävät,

Yhdysvaltojen viimeaikaiset liikkeet ovat olleet nopeita niin kauppa- kuin turvallisuuspolitiikassa. Yritykset ja kuluttajat tarvitsisivat kuitenkin ennustettavuutta. Turvallisuushuolet taas olisi tärkeä ja tehokkain ratkaista liittokuntana, yhteistyöllä.

Osin uudenlaisesta toimintatavasta huolimatta Yhdysvallat on yksi Suomen tärkeimmistä strategisista liittolaisista ja kauppakumppaneista. Pyrimme jatkamaan tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa molempia kiinnostavissa aiheissa kuten 5G/6G-verkot, kvanttiteknologia, tekoäly, biotalous, jäänmurtajat, satamateknologia ja puolustusmateriaali.

Yhteistyö tiivistyy sekä liittovaltion että osavaltioiden suuntaan, ja Houstonin pääkonsulaatti vahvistaa tätä työtä. Myös Kanadan merkitys kasvaa, minkä johdosta olemme vahvistamassa myös Ottawan suurlähetystöä.

Samalla kun kehitämme kauppaa Atlantin yli, Eurooppa on oma kotimarkkinamme ja siten suomalaisyrityksille usein ensimmäinen askel kansainvälistymiseen. Tämän vuoksi olemme vahvistamassa vienninedistämistämme prioriteettimarkkinoillamme Euroopassa, kuten Pohjoismaissa, Baltiassa, Saksassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Puolassa ja Ukrainassa.

Indopasifinen alue on viime vuosina kokenut merkittäviä muutoksia, jotka ovat nostaneet sen keskiöön globaalissa politiikassa, turvallisuudessa ja taloudessa. Hallitusohjelmassa painotetaan strategisten kumppanuuksien syventämistä niin kahdenvälisesti kuin EU:n kautta erityisesti Japanin, Etelä-Korean ja Australian kanssa. Rakennamme ja vahvistamme indopasifista politiikkaamme myös suhteessa Kiinan kasvavaan geopoliittiseen ja taloudelliseen vaikutusvaltaan alueella ja globaalisti.

Yhteistyössä Indopasifiseen alueen maiden kanssa saavurettu myös hienoja konkreettisia tuloksia. EU ja Intia saivat tammikuun lopussa päätökseen neuvottelut kahdenvälisestä kauppasopimuksesta. Vuodesta 2007 asti käytyjen neuvotteluiden loppuunsaattaminen ei ollut mikään itsestäänselvyys. Vallitsevat geopoliittiset jännitteet ja Yhdysvaltojen tariffitoimet antoivat neuvotteluille uutta puhtia. Yhteensä 2 miljardin asukkaan markkina-alueen kattava sopimus saatiin aikaiseksi.

 Sopimuksen aikaansaaminen Intian kanssa on erittäin tervetullut asia. Vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa tämän sopimuksen, kuten myös Mercosur- tai Indonesia-sopimusten, merkitys on laajempi kuin vain tullien alentumien tai lisääntyneet markkinoillepääsymahdollisuudet.  EU on rakentamassa aktiivisesti merkittävää kumppanuusverkostoa, jonka hyödyt ovat kaupallistaloudellisia hyötyjä laajemmat. Sopimuksilla on keskeinen rooli EU:n kumppanuuksien vahvistamisessa, tuotantoketjujen monipuolistamisessa , mutta myös tuonnin turvaamisessa.

EU-Intia sopimus parantaa eurooppalaisten ml. suomalaisyritysten markkinoillepääsyä Intian suurille ja kasvaville markkinoille mm. poistamalla tulleja, sujuvoittamalla vientiin liittyviä prosesseja ja parantamalla liiketoimintaympäristön ennakoitavuutta.  Komissio arvio sopimuksen tuplaavan EU vuotuisen noin 49 miljardin euron viennin Intiaan vuoteen 2032 mennessä. EU:n tasolla tullimaksujen poistuminen tuo arviolta noin 4 miljardin euron säästöt vuositasolla. Suomen ja Intian välisessä kaupassa on paljon potentiaalia. Sopimus avaa uusia mahdollisuuksia, joihin kannustan yrityksiä rohkeasti ja etupainotteisesti tarttumaan.

Hyvät yritysten edustajat,

Viennin kasvattamisen kannalta on olennaista, että Suomen tarjoama vastaa globaaliin kysyntään. Sektoreita, joissa Suomella on erityisiä vahvuuksia viennin näkökulmasta ovat muun muassa teknologiateollisuus, metsä- ja bioteollisuus, kaivos- ja mineraaliteollisuus, sekä meriteollisuus. Geopoliittisen tilanteen vuoksi myös turvallisuus-, puolustus- ja kaksikäyttötuotteiden alat kasvavat erityisen nopeasti ja kasvun odotetaan jatkuvan turvallisuustilanteesta johtuen. Vahvuutemme ovat selkeät, ja kysyntä kasvaa aloilla, joissa Suomi on uskottava toimija. Meidän on otettava tästä uskottavuudesta kaikki irti.

Vaikka poliittisen keskustelun fokus on hyvästä syystä juuri nyt keskittynyt turvallisuuteen, pitkän aikavälin taloudelliset trendit ovat ennallaan. Etenkin vihreä ja digitaalinen kaksoissiirtymä muokkaa tuottavuuden ja talouskasvun ehtoja. Nopeasti muuttuvassa globaalissa taloudessa on kiinnitettävä erityistä huomiota innovaatioiden edistämiseen ja uuden kasvupotentiaalin löytymiseen.

Tämä on ratkaisevaa, jos haluamme hyötyä keskeisistä muutosajureista kuten tekoälyvetoisesta digitalisaatiosta ja talouden dekarbonisaatiosta.

Pelkästään vuonna 2024 uusiutuva energia keräsi 2 biljoonaa dollaria investointeja, tehden aurinko- ja tuulivoimasta fossiilisia edullisempia. Samanaikaisesti tekoälyn investointibuumi kasvattaa laskentakapasiteetin tarvetta, mikä puolestaan lisää uusiutuvan energian kysyntää. Yritystemme tekoälyn hyödyntäminen on Euroopan kärkeä, ja noin 80 %:a energiantuotannostamme tulee uusiutuvista energianlähteistä ja ydinvoimasta. Teknologiaviennissämme painopiste on kuitenkin edelleen koneissa ja laitteissa, kun taas nopein kasvu syntyy palveluissa. Maailmalla hyvin menestynyt terveys-, avaruus- ja kvanttiteknologiaosaamisemme täydentääkin hienosti Suomen teknologiatarjoamaa.

Vihreässä siirtymässä suomalaisilla yrityksillä on niin ikään vahva globaali kädenjälki ja kasvupotentiaalia. Esimerkiksi älykkäissä energiajärjestelmissä, hiilidioksidin talteenotossa, pienydinreaktoreissa ja biotalouden ratkaisuissa kysyntä tulee kasvamaan poliittisista suhdanteista riippumatta.

Hyvät ystävät,

Haluan sanoa teille vielä muutaman sanan Team Finland -verkoston jäseninä,

TF-verkoston toimintaa ja johtamista on uudistettu yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa tukemaan Suomen strategisia intressejä. Yhteinen tavoitteemme on selkeä: tarjota parempaa palvelua ja vaikuttavuutta suomalaisille yrityksille.

Uudistuksessa on vahvistettu ulkoministeriön ohjausroolia valtion viennin ja kansainvälistymisen edistämistoiminnoissa. Palvelujärjestelmä on selkeytynyt siten, että työ- ja elinkeinoministeriö vastaa viennin ja kansainvälistymisen edistämisen kotimaantoiminnoista ja ulkoministeriö ulkomaantoiminnoista.

Viime vuonna hyväksytty Team Finland -strategia ohjaa TF-verkoston kotimaan ja ulkomaan työtä tämän hallituskauden loppuun saakka. Strategiassa määritellään TF-työn tavoitteet sekä kansainväliset prioriteettimarkkinat ja -toimialat. Strategia pyrkii kannustamaan kaikkia TF-verkoston toimijoita aitoon yhteistyöhön.

Päätavoitteemme strategiakaudella on saavuttaa Team Finland -asiakkaillemme 10 prosenttiyksikköä korkeampi viennin kasvu yleiseen viennin kasvuun verrattuna.

Hyvät yritysasiakkaamme,

Taloudellisten keinojen käyttö strategisten etujen saavuttamiseksi on johtanut siihen, että yritykset joutuvat tarkastelemaan liiketoimiaan myös valtioiden strategisten intressien kannalta.

Yrityksille tämä korostuu tarpeena ymmärtää poliittistaloudellista sääntelyn kehitystä, mallintaa poliittisia riskejä investointien, kumppanuuksien ja alihankintaketjujen tasolla sekä ennakoida vienti- ja tuotantorajoitteiden kohdentumista. Korkean teknologian alueella on erityisen tärkeä tiedostaa, kenen kanssa yhteistyötä tehdään ja mitä riskejä tähän liittyy. Te kannatte markkinariskin ja meidän tehtävämme on auttaa hahmottamaan maa- ja sääntelyriskiä.

Toisaalta geotaloudellinen kilpailu sisältää myös potentiaalia strategiseen vienninedistämiseen. Tästä hyvänä esimerkkinä on jäänmurtajayhteistyö tai turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvät vientihankkeet, joita ulkoministeriö on ollut tiiviisti mukana edistämässä. Vastaavalla tavalla haluamme tehdä kanssanne tiivistä yhteistyötä strategisesti merkittävien hankkeiden edistämiseksi myös muilla sektoreilla.

Vallitsevassa tilanteessa yritysten on tärkeää varmistaa riittävä osaaminen geopolitiikan ja geotalouden kysymyksissä. Tilanne on erityisen haastava pk-yrityksille, joilla on rajalliset resurssit oman osaamisen kehittämiseen. Ulkoministeriöllä on halu ja valmius tarjota tukea.

Osana ulkoministeriön yrityspalveluiden kehittämistyötä kiinnitämme huomiota siihen, miten yrityksille voisi tehokkaammin jakaa tietoja globaalin toimintaympäristön muutokseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista.

Me ulkoministeriössä tiedämme sen, että Suomen maakuvan luominen, Suomen myyminen maailmalla ja vienninedistämien on kaikkien suomalaisten yhteinen tehtävä. Ulkoministeriöllä ja sen ulkomaanverkostolla on tässä iso rooli, mutta tähän tarvitsemme kaikkia. Jokainen suomalainen on maailmalla vähintään pienlähettiläs, joka voi luoda positiivista maakuvaa siellä, missä liikkuu ja tapaa ihmisiä. Suomen maine syntyy usein pienistä kohtaamisista – suomalaisesta luotettavuudesta, laadusta ja tavastamme toimia.

Haluan myös rohkaista kaikkia yrityksiä, myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä siihen, että niiden kannattaa pyrkiä kansainvälisille markkinoille ja vientiin. Koko ulkoministeriö, mukaan lukien edustustomme maailmalla, ovat tässä työssä tukena.

Roolimme korostuu yritysten auttamisessa etenkin ulkomailla: suurlähettiläät ja muut Team Finland -kollegamme avaavat ovia, jakavat tietoa ja taustoittavat geopoliittisissa kysymyksissä. Maailmalla olevat 90 toimipistettämme – suurlähetystöt, pääkonsulaatit ja uudet BF-integraation myötä meille siirtyneet toimipisteet – ovat suomalaisten yritysten käytettävissä.

Olen sanonut että me kaikki ulkoministeriössä olemme nyt myyntihommissa. Myymme Suomea maakuvana, arvoina, ulko- ja turvallisuuspolitiikkana ja monipuolisina ratkaisuina.

Viime kädessä on tietenkin teistä yrityksistä kiinni satsata myyntiin ja viedä tuotteet ja palvelut eri markkinoille. Julkinen sektori voi tässä työssä olla korkeintaan tukena - ja joskus voisi sanoa vähintään pois tieltä - ja rohkaisenkin teitä kaikkia lähtemään maailmalle myymään! Maailma on auki ja kaikki on mahdollista!

 Saatte helposti ulkoministeriön yrityspalvelun asiantuntemuksen avuksenne, kun teillä on sille tarvetta. Vuoden alusta aloittanut uusi yrityspalveluyksikkömme kokoaa yhteen ulkoministeriön ja Business Finlandin vienninedistämispalveluita. Kääntymällä puoleemme tavoitatte niin omat asiantuntijamme kuin koko TF-verkoston resurssit.

Hyvät kuulijat,

Lopuksi haluan kiittää teitä kaikkia arvokkaasta työstänne viennin edistämiseksi, joka luo Suomeen hyvinvointia. Mukana ollaan - olemme tukenanne. Toivotan teille mahtavaa Vientipäivää!