Ulkoministeriö varautuu kehitysyhteistyön riskeihin ja puuttuu väärinkäytöksiin

Ulkoministeriö on uudistanut ohjeistuksia väärinkäytöksiin puuttumisesta. "Kehitysyhteistyötä valvotaan tarkasti ja väärinkäytösepäilyjen selvittämiseen on selkeät toimintatavat", sanoo kehitysyhteistyön hallinto- ja oikeusyksikön päällikkö Ramses Malaty.

Kehitysyhteistyön riskienhallintaan on kohdistunut viime vuosina paljon huomiota niin kansainvälisesti kuin Suomessakin. Suomessa seurannan ja selvitysten käytäntöjä vahvistavat vuonna 2021 valmistunut Kehitysyhteistyön riskienhallintapolitiikka sekä nyt julkaistu väärinkäytösnormi ja sitä tarkentava toimintatapaohje seksuaalisen hyväksikäytön ja häirinnän tapauksiin.

Mitä uutta Kehitysyhteistyön riskienhallintapolitiikka ja väärinkäytösnormi tuovat, yksikönpäällikkö Ramses Malaty?

”Riskejä on arvioitu ja ennakoitu aina, koska niihin varautuminen on tehokkain tapa varmistaa työn tavoitteet ja ennaltaehkäistä väärinkäytöksiä. Mutta samalla kun kehitysyhteistyön toimintamallit ovat monimuotoistuneet myös riskit ovat monimuotoistuneet. Riskienhallinta vaatii siis jatkuvaa kehittämistä – aivan niin kuin muillakin yhteiskunnan aloilla.

Vuonna 2021 valmistunut Kehitysyhteistyön riskienhallintapolitiikka tuki riskien tunnistamisen, arvioinnin ja hallinnan systematisointia sekä toi riskienhallinnan vahvemmin osaksi päätöksentekoa. Tämä auttaa myös toiminnan kehittämisessä. Nyt päivitetty väärinkäytösnormi selkeyttää toimintatapoja tilanteessa, joissa epäillään väärinkäytöstä – tai joissa väärinkäytös on todettu. Edellinen normi oli vuodelta 2015.”

Entä mitä uutta tuo seksuaalisen hyväksikäytön ja häirinnän toimintatapaohje?

"Ohjeet kokoavat yhteen keskeiset kysymykset, vahvistavat ulkoministeriön toimintatavat ja selkeyttävät kumppaneita koskevia odotuksia. Tätä teemaa koskevalla ohjeistuksella halutaan lisätä niin ministeriön henkilökunnan kuin kumppaneidemme tietoisuutta asiasta ja vahvistaa toimia seksuaalisen hyväksikäytön ja häirinnän ehkäisemiseksi ja siihen vastaamiseksi. Tähän työhön Suomi on myös kansainvälisesti sitoutunut."

Miksi kehitysyhteistyössä pitää varautua väärinkäytöksiin?

”Kehitysyhteistyötä tehdään hauraissa ja maissa, joissa hallinto on usein heikko. Työn tavoitteena on juuri vakauttaa ja vahvistaa yhteiskuntia ja mahdollistaa se, että valtiot voivat jatkossa huolehtia itse kansalaisistaan. Paremman hallinnon myötä myöskään korruptiolle tai muille väärinkäytöksille ei olisi tällöin tilaa.

Samaan aikaan on hyvä muistaa, että kehitysyhteistyön toimintaympäristöissä kaikkia riskejä ei voida parhaallakaan valmistelulla ennakoida eikä hallita. Oleellista kuitenkin on, että riskianalyysi tehdään parhaalla mahdollisella tavalla.”

Millaisia väärinkäytökset tyypillisesti ovat?

”Yksi viime vuosien silmiin pistävämpiä muutoksia riskienhallinnassa on ollut se, että riskit sekä väärinkäytökset ovat monimuotoistuneet, ja näitä myös tunnistetaan tätä nykyä paremmin. Rahallisten väärinkäytösten lisäksi kyse voi olla esimerkiksi valta-aseman väärinkäytöstä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai häirinnästä. Yhä useammin tulee ilmi digitaalisia huijausyrityksiä.

Taloudellisissa väärinkäytöksissä tilanne on tyypillisesti se, että varoja on käytetty sopimusten vastaisesti esimerkiksi hankintoihin, palkkioihin tai vaikkapa matkakorvauksiin. Kyse voi olla myös osaamattomuudesta, kirjanpidon tai raportoinnin puutteesta. Joskus varoja on käytetty johonkin sinänsä perusteltuun tarkoitukseen, mutta ohi sovitun. Juridisesti ajatellen on kuitenkin selvää, että rahat on käytettävä siihen tarkoitukseen, mihin ne on sopimusten ja valtionavustuspäätösten mukaan tarkoitettu.”

Mitä erityistä liittyy seksuaalisen hyväksikäytön ja häirinnän tapauksiin?

"Seksuaalinen hyväksikäyttö ja häirintä ovat seksuaalista ja sukupuolittunutta väkivaltaa. Näitä tapauksia käsiteltäessä keskiössä tulee olla sitä kokeneiden oikeudet, tarpeet ja turvallisuus.

Seksuaalista hyväksikäyttöä tai häirintää kokeneet voivat olla haluttomia ilmoittamaan kokemastaan, koska he pelkäävät asiaan liittyvää häpeää tai leimaamista. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että tarjolla on luotettavia ja yksityisyyden takaavia ilmoituskanavia. Seksuaalinen hyväksikäyttö ja häirintä liittyy sukupuolten epätasa-arvoon ja epätasa-arvoisiin valtasuhteisiin. Sen ehkäisemisessä keskeistä on tapauksiin puuttuminen ja tasa-arvon edistäminen ylipäänsä."

Mitä ulkoministeriön nollatoleranssi seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja häirintään tarkoittaa?

"Nollatoleranssilla tarkoitetaan sitä, että ulkoministeriö ei hyväksy minkäänlaista seksuaalista hyväksikäyttöä tai häirintää työntekijöiltään tai kumppaneiltaan. Se tarkoittaa myös sitä, ettei ulkoministeriö suvaitse tapausten peittelyä, epäasianmukaista käsittelyä tai käsittelemättä jättämistä miltään taholta, joka saa ministeriöltä rahoitusta. Nollatoleranssi ei tarkoita sitä, ettei seksuaalisen hyväksikäytön tai häirinnän tapauksia koskaan esiintyisi."

Millä tavalla epäilyt väärinkäytöksistä yleensä tulevat ilmi?

”Tietoa epäilyistä saadaan tavallisen hankeseurannan ja valvonnan kautta, esimerkiksi tilintarkastusten yhteydessä. Lisäksi epäilyt voivat tulla ulkoministeriön tietoon yhteistyökumppaneilta sekä nimettöminä ilmoituksina. Ulkoministeriöllä on ollut vuodesta 2014 lähtien käytössä sähköinen palvelu, jonka kautta kuka tahansa voi ilmoittaa kehitysyhteistyön väärinkäytöstä koskevasta epäilystä.

Uusi normi korostaa kaikkien rahoitusta saavien kumppaneiden velvollisuutta ilmoittaa ulkoministeriölle epäilyistään. Virkamiesten velvollisuus taas on valvoa toimintaa ja ryhtyä toimiin, heti jos epäilyjä väärinkäytöksistä ilmenee.

Viime vuosina Suomen varoihin kohdistuvia varsinaisia väärinkäytösepäilyjä on tullut ilmi 20-30 vuosittain. Vuonna 2022 väärinkäytöksiin liittyneitä takaisinperintäpäätöksiä tehtiin yhteensä 287 486 euron edestä.”

Jos väärinkäytöstä on tapahtunut, mitä siitä voi seurata?

”Seuraamusten laajuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Perusperiaate kuitenkin on, että väärinkäytetyt varat peritään takaisin. Tämän lisäksi ulkoministeriö voi katkaista yhteistyösuhteen tai vaatia kumppanilta jatkossa esimerkiksi tiiviimpää raportointia. Jos kyseessä on Suomen rikoslaissa rangaistavaksi säädetty rikos, kuten kavallus tai seksuaalinen hyväksikäyttö, ulkoministeriö ilmoittaa asiasta keskusrikospoliisille, joka vastaa tutkinnasta.”

Kertooko ulkoministeriö avoimesti väärinkäytöksistä?

”Avoimuus on yksi Suomen kehitysyhteistyön keskeisistä periaatteista. Sekä kehittyvien maiden että Suomen kansalaisilla on oikeus tietää, mihin ja miten varoja käytetään. Tämä koskee myös väärinkäytöksiä. Lisäksi avoimuus edesauttaa tulosten saavuttamista ja vähentää rahoituksen väärinkäytön mahdollisuuksia.

Ulkoministeriö julkistaa aina tilinpäätöksen yhteydessä edellistä vuotta koskevat numerotiedot väärinkäytösepäilyistä ja takaisinperintäpäätöksistä. Yksittäisten tapausten kohdalla viestintä harkitaan aina tapauskohtaisesti. Harkintaan vaikuttavat muun muassa väärinkäytöksen laajuus tai taloudellinen arvo sekä mahdollinen yhteiskunnallinen merkittävyys. Myös esimerkiksi riskienhallintaa tukevat ja uusia väärinkäytöstapauksia ennaltaehkäisevät seikat otetaan viestintälinjaa pohdittaessa huomioon.”