Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Ulkoministeriön talousarvioehdotuksessa 2024 korostuu tuki Ukrainalle ja Suomen Nato-jäsenyys

ulkoministeriö
Julkaisuajankohta 20.9.2023 9.03
Tiedote

Ulkoministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 1,3 miljardin euron määrärahoja. Ulkoministeriö jatkaa hallitusohjelman mukaisesti tukeaan Ukrainalle myös vuonna 2024.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpinä päämäärinä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen alueelliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana ovat oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia. Euroopan unioni ja puolustusliitto Nato muodostavat Suomen ulkopolitiikan yhteistyövaraisen ytimen.

Venäjän sota Ukrainaa vastaan heikentää Suomen ja koko Euroopan turvallisuutta. Euroopan unioni on Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys ja arvoyhteisö. Suomen tavoitteena on yhtenäinen, globaalisti vahva ja strategisesti kilpailukykyinen Euroopan unioni. Suomi vastaa Venäjän hyökkäyssotaan osana unionia.

Suomi on Nato-jäsenyytensä myötä sotilaallisesti liittoutunut maa. Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta ja Pohjois-Euroopan vakautta sekä asemoi Suomen entistä tiiviimmin osaksi eurooppalaista ja transatlanttista turvallisuusyhteisöä. 

Ulkoasiainhallinnon toimintamenot

Toimintamenoihin ehdotetaan 258 miljoonaa euroa. 

Ulkoasiainhallinnon keskeinen vaikuttamisen väline on tehokas kahden- ja monenvälinen diplomatia. Ulkoministeriö huolehtii Suomen elintärkeistä kansainvälisistä yhteyksistä ja lakisääteisistä konsulipalveluista ulkomailla tapahtuvissa avustustapauksissa sekä kriisitilanteissa. Ministeriön maahantulopalveluilla edistetään työperäistä ja estetään laitonta maahanmuuttoa.

Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon. Verkon toimintakyvyn ylläpitäminen nykyisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on erityisen tärkeää. Suomen edustustoverkko kattaa 93 toimipistettä, joissa 88 toimipisteessä on lähetettyä henkilökuntaa vuonna 2024.

Hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan ulkoasiainhallinnon uudistus, joka tukee uutta ulko- ja turvallisuuspolitiikan aikakautta. Uudistus ottaa myös Nato-jäsenyyden mukanaan tuomat lisävelvoitteet. Vuoden 2024 aikana valmistellaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sekä Suomen kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko. Team Finland -verkoston toiminta ja johtaminen uudistetaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa tukemaan Suomen strategisia intressejä.

Suomi toimii Itämeren maiden neuvoston (CBSS) puheenjohtajana vuosina 2023–2024 ja valmistautuu Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) puheenjohtajuuteen vuonna 2025. Lisäksi Suomi toimii YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuosina 2022–2024.

Kriisinhallinta

Suomi osallistuu aktiivisesti Etyjin, EU:n, Naton ja YK:n sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan. Nopeat muutokset Euroopan turvallisuustilanteessa edellyttävät varautumista muutoksiin myös kriisinhallinnan osalta. Suomi tukee rauhanvälitykseen liittyviä vuoropuheluprosesseja, edistää käynnissä olevien konfliktien ratkaisua sekä vahvistaa rauhanvälitystoimintaa ja -kapasiteettia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Suomen kansainvälisten kriisinhallintatehtävien painopisteet ovat Libanonissa, Irakissa, Kosovossa ja Ukrainassa. Ukrainan tukeminen ja maan turvallisuussektorin vahvistaminen siviilikriisinhallinnan kautta on Suomelle ensisijaista. Lisäksi Suomi osallistuu merkittävällä panoksella koulutustuen antamiseen Ukrainan asevoimille. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin esitetään ulkoministeriön määrärahoihin 53,1 miljoonaa euroa. Siviilihenkilöstön osallistumisen lisäämistä kriisinhallintaan jatketaan. Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 19,2 miljoonaa euroa. Sotilaalliseen kriisinhallintaan palkattua henkilöstöä arvioidaan vuonna 2024 olevan enimmillään 400 henkilötyövuotta ja siviilikriisinhallintaan arvioidaan palkattavan vuonna 2024 noin 130 asiantuntijaa.

Rauhanvälitykseen ehdotetaan 3,9 miljoonaa euron määrärahaa. Rauhanvälityksessä laajennetaan suomalaista osallistumista YK:n ja muihin rauhanvälitys- ja dialogiprosesseihin. Toimintaa suunnataan erillishankkeiden rahoittamisesta aktiivisempaan vaikuttamiseen rauhantilan edistämiseksi.

Kehitysyhteistyö

Kehityspolitiikan painopisteitä ovat naisten ja tyttöjen aseman, itsemääräämisoikeuden sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden vahvistaminen, joka on keskeistä myös väestönkasvun hillinnässä, sekä koulutus ja ilmastotoimet. Suomi ajaa tavoitteitaan myös EU:n kehityspolitiikassa, kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa ja YK-järjestöissä. Suomi edistää tehokkaasti suomalaisten yritysten osallistumista EU:n Global Gateway -aloitteen puitteissa rahoitettaviin investointihankkeisiin.

Suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia kehitysmaissa sekä yritysten edellytyksiä hakea rahoitusta YK:lta, EU:lta ja kehitysrahoituslaitoksilta edistetään ja lisätään suomalaisten yritysten hyödyntämistä kehi-ysyhteistyössä ja kehityssijoituksissa. Kehitysrahoituksen eri muodot täydentävät toisiaan. Tuloksellisen kehityspolitiikan saavuttamiseksi tarvitaan sekä lahjamuotoista että laina- ja sijoitusmuotoista kehitysrahoitusta.

Suomen kehitysyhteistyö ehdollistetaan omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle. Suomi ei jaa kehitysapua hallinnoille tai toimijoille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa. Kehitysyhteistyövarojen käyttöä valvotaan tehokkaasti. Mikäli väärinkäytöksiä havaitaan, tämä johtaa tuen leikkaamiseen tai lakkauttamiseen ja mahdollisuuksien mukaan takaisinperintään.

Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde. Uudelle Tuki Ukrainalle -momentille ehdotetaan yhteensä 58 miljoonaa euroa, joka on 20 miljoonaa euroa nykyistä Ukrainan maakohtaista kehystä suurempi.

Osana talouden tasapainottamistoimia ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahaan tehdään vuonna 2024 yhteensä 118 miljoonan euron sopeutus sekä kehityspoliittiseen laina- ja sijoitusmuotoiseen rahoitukseen 60 miljoonan euron sopeutustoimet vuonna 2024.

Ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 622 miljoonaa euroa määrärahaa ja 464 miljoonaa euron sitoumusvaltuuksia, jotka tuovat ennustettavuutta menoihin vuoden 2024 jälkeisille vuosille. Kehittyvien maiden tukemista laina- ja sijoitusmuotoisella kehitysyhteistyörahoituksella ehdotetaan jatkettavaksi 70 miljoonalla eurolla. Finnfundin pääoman korottamiseen ehdotetaan 10 miljoonaa euroa.

Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan kokonaisuudessaan yhteensä 1,2 miljardia euroa. Valtion arvioidaan kohdistavan kehitysyhteistyöhön noin 0,42 prosenttia bruttokansantulosta vuonna 2024.

Muut määrärahat

Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin ehdotetaan noin 150 miljoonaa euroa. Suurin osa määrärahasta kohdistuu Suomen maksuosuuksiin YK:lle. Maksuosuuksiin Natolle ehdotetaan yhteensä 8,9 miljoonaa euroa, mikä sisältää Suomen sääntömääräisen osuuden Naton siviilibudjettiin sekä Ukrainan tukemiseen tarkoitetun vapaaehtoisrahoituksen.

Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön ehdotetaan 1,6 miljoonaa euroa. Suomen valmistautumiseen vuoden 2025 Etyj-puheenjohtajuuteen ehdotetaan 2,8 miljoonaa euroa.

Lisätietoja

  • Risto Hakoila, talousjohtaja, puh. 0295 351 287
  • Katja Bordi, taloussuunnittelupäällikkö, puh. 0295 351 284
  • Kehitysyhteistyön osalta Ramses Malaty, yksikön päällikkö, puh. 0295 351 001
  • Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön osalta Joonas Heiskanen, yksikön päällikkö, puh. 0295 350 535
  • Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]
 
Sivun alkuun