Vuosi Etyjin johdossa: katsaus Suomen puheenjohtajuuskauteen 2025
Suomen kausi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin puheenjohtajana loppui vuoden viimeisenä päivänä 2025. Viime vuonna tuli kuluneeksi viisikymmentä vuotta Helsingissä järjestetystä ETYK-kokouksesta ja Helsingin päätösasiakirjan hyväksymisestä. Helsingin periaatteet ovat edelleen yhtä ajankohtaisia kuin ne olivat viisikymmentä vuotta sitten, sillä ne edustavat ihmisyyden ydintä: kaipuuta vapauteen, yhteistyöhön ja rauhaan.
Ajankohta puheenjohtajuudelle oli haastava, sillä Venäjän hyökkäyssodasta johtuen edellytyksiä aidolle vuoropuhelulle Euroopan turvallisuudesta ei ollut. Etyjin kyky toimia vuoropuhelun areenana myös kyseenalaistettiin laajasti.
”Suomi ilmoitti kiinnostuksestaan Etyj-puheenjohtajuutta kohtaan jo kesällä 2021. Silloin presidentti Niinistön ajatuksena oli lisätä vuoropuhelua ja vahvistaa Euroopan turvallisuutta. Edellytykset vuoropuhelun vahvistamiselle muuttuivat kertaheitolla Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssodan helmikuussa 2022”, kommentoi Suomen Etyj-puheenjohtajuussihteeristön päällikkö Jouni Laaksonen.
Puheenjohtajuusohjelma rakennettiin muuttuneen turvallisuustilanteen johdosta kolmen ohjaavan periaatteen varaan:
- Etyjin periaatteiden ja sitoumusten kunnioittaminen
- Nykyhaasteisiin vastaaminen ja
- Etyjin vahvistaminen tulevaisuuden varalle.
Etyjin periaatteiden ja sitoumusten kunnioittaminen
Suomi on painottanut johdonmukaisesti Helsingin vuoden 1975 päätösasiakirjan periaatteita. Niiden tärkeyttä Etyjin osallistujavaltioille ja Euroopan turvallisuusjärjestykselle on entisestään korostanut se, että Venäjä rikkoo niitä niin räikeästi.
Finlandia-talolla 31. heinäkuuta järjestetty Helsinki+50-konferenssi korosti kansalaisyhteiskunnan roolia Etyjin periaatteiden ja sitoumusten edistämisessä. Samassa yhteydessä jatkettiin alkuvuonna käynnistettyjä Helsinki+50‑keskusteluja järjestön tulevaisuudesta yhdessä kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa.
Sekä Etyjin osallistujavaltioiden että kansalaisyhteiskunnan edustajat pitävät Helsingin periaatteita edelleen relevanttina pohjana keskustelulle Euroopan turvallisuudesta Etyjin puitteissa. Pystyäkseen vastaamaan tehokkaasti nykyajan haasteisiin järjestön tulisi kuitenkin uudistua.
Helsinki+50-keskusteluista nousi vuoden kuluessa useita konkreettisia ehdotuksia reformeista, joista osaa on jo alettu toteuttaa.
Nykyhaasteisiin vastaaminen
Suomi on pitänyt Ukrainan tukemisen Etyjin toiminnan ytimessä. Ukraina käy puolustustaistelua paitsi itsenäisyytensä ja rauhanomaisen tulevaisuutensa myös yhteisesti sovitun, kansainväliseen oikeuteen perustuvan turvallisuusjärjestyksen puolesta. Etyjillä on tärkeä rooli Venäjän vastuuvelvollisuuden edistämisessä.
Vuonna 2025 julkaistiin kahdeksas Demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston monitorointiraportti ihmisoikeusrikkomuksista Ukrainassa sekä viides Moskovan mekanismin raportti, joka selvitti ukrainalaisten sotavankien kohtelua Venäjällä ja sen väliaikaisesti hallitsemilla alueilla. Työtä on tehty myös mahdolliseen tulitaukoon ja rauhaan valmistautumisen eteen.
Suomi on tukenut vuoropuhelua, vakautta ja demokratiaa myös laajemmin Etyj-alueella, Moldovasta Länsi-Balkanille ja Etelä-Kaukasiasta Keski-Aasiaan. Järjestön kenttätyön merkitystä korostivat osaltaan ulkoministeri Elina Valtosen ja hänen erityislähettiläänsä Terhi Hakalan lukuisat vierailut eri puolille Etyj-aluetta.
Puheenjohtajuuskaudellaan Suomi on edistänyt kokonaisturvallisuuden näkökulmaa ja kyberturvallisuutta. Venäjän hyökkäyssodan rajat ylittävät ympäristövaikutukset ja ilmastoturvallisuus ovat olleet keskiössä talous- ja ympäristöulottuvuudella. Inhimillisen ulottuvuuden työssä ovat korostuneet medianvapauden ja medialukutaidon merkitys turvallisuudelle ja kriisinkestävyydelle sekä ihmisoikeuspuolustajien työn vahvistaminen.
Etyjin vahvistaminen tulevaisuuden varalle
Suomi on vastannut Etyjin rooliin liittyvään kritiikkiin konkreettisin toimin. Vapaaehtoisrahoitusta on pyritty kanavoimaan Etyjin periaatteiden ja sitoumusten mukaiseen työhön Helsinki+50-konferenssissa lanseeratun Helsinki+50-rahaston avulla. Kahdeksantoista maan yhteensä yli seitsemäntoista miljoonan euron sitoumukset tukevat Etyjin toimintakykyä pitkälle tulevaisuuteen.
Myös osallisuuden vahvistaminen on ollut yksi vuoden kantavista teemoista. Suomi on tuottanut puheenjohtajuuskaudellaan Etyjille Naiset, rauha ja turvallisuus- sekä Nuoret, rauha ja turvallisuus -tiekartat. Tämän lisäksi olemme vahvistaneet kansalaisyhteiskunnan ja vammaisten henkilöiden osallistumista Etyjin työhön. Tavoitteena on ollut tukea Etyjin ja sen osallistujavaltioiden kykyä toimeenpanna aihepiirejä koskevia sitoumuksia nykyistä tehokkaammin. Suomi on saanut työstä paljon kiitosta.
Vuoden tapahtumat ja kokoukset
Vuosi oli täynnä merkityksellisiä kokoontumisia, joihin lukeutuivat Helsinki+50-konferenssi ja sitä edeltänyt nuorisofoorumi sekä kyberturvallisuus- ja antisemitismikonferenssit Helsingissä, tasa-arvokonferenssi Wienissä, ilmastoturvallisuuskonferenssi Espoossa sekä inhimillisen ulottuvuuden konferenssi Varsovassa. Vuosi huipentui joulukuun alun ministerikokoukseen, jonka järjestäminen Wienissä vähensi merkittävästi sekä lentopäästöjä että kustannuksia.
Puheenjohtajuuskauden kokousten lisäksi valtava työ tehtiin Etyjin perusarjen pyörittämisessä. Suomen pysyvä Etyj-edustusto järjesti Wienissä yhteensä 40 pysyvän neuvoston kokousta, mukaan lukien erityisistunnot ja ministeritason pysyvä neuvosto helmikuussa.
”Keskityimme käytännössä kaikissa kokouksissa ja tapahtumissa siihen, mikä on Suomelle tärkeää: Ukrainan tukemiseen. Samalla pidimme ylhäällä monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän ja Etyjin periaatteiden lippua. Tällainen diplomatia vaatii tällä hetkellä melkoista kärsivällisyyttä, mutta vaihtoehdot olisivat paljon huonompia. Takana on pitkä ja aika uuvuttava, mutta monella tavalla palkitseva puheenjohtajuusvuosi”, kommentoi Suomen Etyj-suurlähettiläs Vesa Häkkinen Wienistä mennyttä vuotta.
Vuodenvaihteessa Etyjin puheenjohtajuus siirtyi Sveitsille. Suomi on mukana Etyjin puheenjohtajuustroikassa kuitenkin vielä koko vuoden 2026 ajan, erityisvastuualueenaan Etyjin Aasian-kumppanuusryhmän puheenjohtaminen.