Pääministeri Juha Sipilä
Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä

Valtioneuvoston viestintäosasto 9.2.2016 14.18
Pääministerin ilmoitus

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!
Hyvät kansanedustajat!

Suomi on useissa kansainvälisissä mittareissa vielä kärkipäässä. Samanaikaisesti hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituspohja on rapautumassa. Tarvitsemme merkittävän suoritustason noston kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, jotta kykenisimme jatkossakin rahoittamaan nykyisenkaltaisia palveluita ikääntyvässä yhteiskunnassa. Siihen me suomalaiset kyllä pystymme, kun yhteinen tahtotila löytyy.

Hallituksen suunnitelma tilanteen korjaamiseksi on julkisen talouden tasapainottaminen, isojen rakenteellisten uudistusten tekeminen ja edellytysten luominen talouskasvulle ja työllisyyden parantumiselle. Emme pääse helpolla, mutta emme myöskään päästä itseämme helpolla. Nykytilanne ei mielestäni anna oikeaa kuvaa meistä suomalaisista. Pystymme kyllä parempaan.

Hallituksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä 110 000 henkilöllä tämän vaalikauden aikana. Velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. Työttömän työllistyminen pitää olla kaikkien päätösten ajuri. Jotta näihin tavoitteisiin päästään, talouden kasvuedellytyksiä pitää vahvistaa monella rintamalla. Yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan seuraavasti:

  • Kasvuyritysten rahoitusasemaa parannetaan esimerkiksi Finnveran ja Tesin rahoitusasemaa vahvistamalla.
  • Lupa- ja valitusprosesseja nopeutetaan.
  • Pk-yritysten ilmoitus- ja tiedotusvelvollisuuksia kevennetään.
  • Kilpailua lisätään.
  • Team Finland -konseptissa on otettu käyttöön yhden luukun palvelu ja ulkomaan verkostoa on vahvistettu tämän vuoden alusta lähtien.
  • Tulolähteen tappiot vähennetään osakeyhtiössä muiden tulolähteiden tulosta vuoden 2017 alusta.
  • Muille yritysmuodoille kuin osakeyhtiöille tulee viiden prosentin yrittäjävähennys vuoden 2017 alusta.
  • Ensi vuonna mahdollistuu pienten yritysten maksuperusteisen arvonlisäveron tilitys.

Työllistämisen kynnystä madalletaan lakipaketilla, jossa pidennetään koeaikoja ja kevennetään takaisinottovelvollisuutta sekä väljennetään määräaikaisuuksien ehtoja. Paketti tulee keväällä eduskuntaan ja voimaan kesällä 2016.

Paikallisessa sopimisessa on otettava merkittävä askel eteenpäin. Samalla henkilöstön asemaa on vahvistettava yrityksen päätöksenteossa. Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi maaliskuun puoliväliin mennessä.

Suomi tarvitse myös merkittävän loikan kustannuskilpailukyvyssä. Siihen työmarkkinajärjestöt yrittävät parhaillaan löytää sopua. Pallo on nyt heillä.

Kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntija-arviot ovat antaneet tukensa hallituksen sopeutustoimien mitoitukselle ja ajoitukselle. Olemme täysin sitoutuneet kevään kehysriihessä pitämään kiinni hallitusohjelmassa sovitusta neljän miljardin sopeutuksesta vuoden 2019 tasossa. Tämä hallitus ei kiristä kokonaisveroastetta. Pieni- ja keskituloisten verotus keveni jo tämän vuoden alussa.

Talouteen voidaan saada dynamiikkaa myös valtion omistajapolitiikalla. Valtion omistajapolitiikan ensisijainen tavoite on kasvun ja työllisyyden sekä kotimaisen omistajuuden edistäminen. Valtion omistajuuden pitää olla perusteltavissa strategisella intressillä, yhteiskunnallisella erityistehtävällä, elinkeinorakenteen uudistumisella tai sinivalkoisen omistajuuden puolustamisella. Omistajuus tuo myös säännöllistä tuloa valtion budjettiin.

Dynamiikan luominen tarkoittaa käytännössä sitä, että valtion omistajuus on tästä eteenpäin jatkuvan uudistamisen eikä enää pelkän säilyttämisen väline. Hallitus tuo kevään aikana eduskuntaan uudistetun valtioneuvoston periaatepäätöksen omistajapolitiikasta.

Arvoisa puhemies!

Tämän hallituksen tehtävänä on viedä monta massiivista uudistusta ja reformia maaliin. Askelmerkit ja määränpäät ovat kirkkaita. Uudistuksilla on tiukat aikataulut.

Eläkeuudistus valmistui syksyllä. Se tulee voimaan 1.1.2017.

Toiseksi sote- ja maakuntauudistukset ja palveluiden valinnanvapaus etenevät hallitusohjelmamme ja hallituksessa tehtyjen linjausten mukaisesti. Eduskuntaan päälait sotesta, maakuntauudistuksesta ja rahoituksesta tulevat lausuntokierrosten jälkeen syksyllä 2016 ja voimaan ne tulevat 1.1.2019 alkaen.

Landskapet Åland har en särställning och därför för vi separata förhandlingar om dessa reformer med landskapet.

Kolmanneksi kuntien tehtävien karsinta etenee. Kaikki eduskuntapuolueet ovat siihen matkan varrella sitoutuneet. Tehtävien karsinnalla tavoitellaan miljardin vaikutusta kestävyysvajeeseen vuoden 2029 tasossa.

Kärkihankkeet etenevät. Digitalisaatiota edistetään ja byrokratiaa puretaan. Poistamme suomalaisten arkea haittaavaa turhaa normistoa. Kauppojen aukioloajat vapautettiin vuodenvaihteessa. Puramme rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. Maatalouden tukijärjestelmien hallinnollista taakkaa kevennetään.

Lapset ja perheet sekä omais- ja perhehoitajien palveluita muovataan uuteen asentoon, hallinnon rajat ylittäviksi ja paremmin kohdentuviksi. Hajallaan maassamme jo olevia hyviä käytäntöjä kootaan yhteen, levitetään ja juurrutetaan. Lasten ja perhepalveluiden osalta painopisteen siirto kalliista korjaavista palveluista laadukkaisiin ennaltaehkäiseviin palveluihin on kauan odotettu uudistus.

Kuntien talouden paikkaamiseksi varhaiskasvatuksen maksukattoa nostetaan jo aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti. Pidämme huolen siitä, että heikoimmassa asemassa olevat perheet ovat edelleenkin oikeutettuja maksuttomaan varhaiskasvatukseen.

Sitten kokeiluista. Täsmennämme keväällä perustulokokeilun sisällön ja tuomme esityksen alueellisista kielikokeiluista perusopetuksessa.

Ammatillisen koulutuksen reformissa koko ammatillinen koulutus, rahoitus ja tutkintojärjestelmä uudistetaan. Opiskelijoiden yksilöllistä oppimista lisätään ja byrokratiaa puretaan. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään. Reformia koskevat hallituksen esitykset valmistellaan tämän vuoden aikana ja annetaan eduskunnan käsiteltäviksi alkuvuodesta 2017.

Regeringen slutför de stora reformerna och balanserar upp den offentliga ekonomin. Vi skapar bättre möjligheter till ekonomisk tillväxt och ökad sysselsättning.

Arvoisa puhemies!

Maahanmuuttokeskustelu kiertyy meillä helposti oman itsemme ympärille. Emme saa unohtaa sen juurisyitä. Merkittävä osa Suomesta turvapaikkaa hakevista ihmisistä on lähtenyt pakoon olosuhteita, joita emme voi edes kuvitella. He ovat lähteneet liikkeelle vuosia kestäneiden konfliktien ja jatkuvan turvattomuuden keskeltä. Tällaisille ihmisille kotoa lähteminen on ollut valinta siitä, elääkö vai kuolla. Tällaisia ihmisiä meidän on inhimillinen velvollisuus auttaa.

Pakolaiskriisin hallitsemiseksi tarvitsemme tehokkaita toimia kotimaassa ja EU:ssa. Turvapaikkaprosesseja on nopeutettava, ja palautuspäätökset on pantava toimeen viivyttelemättä. Ihmisten, jotka saavat turvapaikan, on voitava tulla osaksi yhteiskuntaamme. Meidän arvoihimme kuuluu työnteko. Koulutus on tässäkin avainasemassa. Lyhennämme maahanmuuttajien liian pitkiä polkuja työelämään.

EU-tasolla edellytyksenä on, että yhteisten ulkorajojen valvonta toimii, järjestelykeskukset Kreikassa ja Italiassa ovat käytössä, jäsenmaiden välillä taakkaa jaetaan tasaisemmin ja palautukset laitetaan toimeen heidän osalta, jotka eivät ole oikeutettuja turvapaikkaan. Aikaa ei ole hukattavaksi.

Osallistuin viime viikolla Lontoossa konferenssiin, jossa kerättiin yhteen kansainvälisen yhteisön voimavaroja Syyrian ja sen naapurimaiden auttamiseksi. Suomi on mukana tukemassa näiden yhteiskuntien jaksamista ja vahventamista - esimerkiksi lasten koulutusta ja naisten asemaa tukemalla.

Kehitysyhteistyövarojamme on tämänhetkisen taloustilanteen vuoksi valitettavasti pitänyt leikata, mutta sitäkin tärkeämpää on se, että suuntaamme varoja sinne, missä niitä todella tarvitaan. Tämä on myös yksi uuden kehityspoliittisen selontekomme pääviesteistä.

Todellinen muutos esimerkiksi Syyriassa voidaan saada aikaan vasta, kun maata repivä konflikti saadaan loppumaan. Suurena haasteena tässä on se, että toisiaan vastaan eivät taistele vain hallitus ja monet oppositioryhmät, vaan siihen sekoittuu myös monien maiden intressit. Yksi sodan osapuolista on terroristijärjestö ISIL. Tämä raakalaismainen terroristijärjestö kuvaa hyvin sitä vaikeuskerrointa, jonka kanssa joudumme nykypäivän maailmassa elämään. Järjestö uhmaa niin kansainvälisen järjestelmän kuin inhimillisen elämän kunnioituksenkin logiikkaa.

Emme totisesti elä enää lintukodossa. Meidän on oltava entistä paremmin hereillä ja tehtävä entistäkin aktiivisempaa ulkopolitiikkaa.

Meidän on muistettava, ketkä ovat läheisimmät ystävämme: Pohjoismaat ja pohjoismainen yhteistyö. Olemme tänä vuonna Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajamaa. Johdamme tätä yhteistyötä vuosikymmenten aikana rakentuneeseen vahvaan perustaan nojautuen ja ajankohtaisiin haasteisiin aktiivisesti vastaten.

Hallitus pitää myös kahdenvälisten Venäjä-suhteiden hoitoa erittäin tärkeänä. Samalla tiedämme, että olemme vahvasti EU:n yhteisen ulkopolitiikan takana - mukaan lukien sen pakotepäätösten.

Eduskunta tulee saamaan lukuisia selontekoja liittyen sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen. Toivon, että näihin paneudutaan tarkasti tässä maailmanpolitiikan tilanteessa. Valtioneuvosto hyväksyi viime torstaina kehityspoliittisen selonteon. Sisäisen turvallisuuden selonteko annetaan eduskunnalle maaliskuussa ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko touko-kesäkuussa. Puolustusselonteko annetaan eduskunnalle joko loppuvuodesta 2016 tai viimeistään alkuvuodesta 2017.

Arvoisa puhemies!

Tuomme helmikuussa suuren valiokunnan käsittelyyn Suomen EU-strategian. Suomen EU-politiikan suunnittelua kehitetään korvaamalla kerran vaalikaudessa laadittava selonteko vuosittaisella EU-vaikuttamisstrategialla.

Pakolaiskriisin lisäksi unionissa ajankohtaisia asioita ovat Britannian suhde EU:hun, talous- ja rahaliiton kehittäminen sekä sääntelyn keventäminen. Suomen tavoitteena on saada mahdollisimman nopeasti neuvotteluratkaisu Iso-Britannian EU-suhteeseen. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Tusk on tehnyt tasapainoisen ratkaisuesityksen ja uskon, että siitä on löydettävissä kaikille jäsenmaille sopiva neuvottelutulos.

Suomi on talous- ja rahaliiton jäsenenä sitoutunut edistämään euroalueen vakautta. Talous- ja rahaliiton kehittämisessä painotamme lyhyen tähtäimen konkreettisia toimia. Toimivampi julkisen talouden ohjausjärjestelmä, sijoittajanvastuuseen perustuvan pankkiunionin loppuunsaattaminen ja pääomamarkkinaunionin luominen tukevat kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä.

Arvoisa puhemies!

Suomen uudistaminen on jäänyt pitkäksi aikaa tekemättä. Hallituksen toimintakykyä mitataan joka päivä hallitusohjelman ja uudistusten määrätietoisella läpiviemisellä - rohkeudella jatkaa. Aikaa ei enää kannata tuhlata uudistusten jarruttamiseen, vaan siihen, miten ne tehdään. Tähän tarvitaan meidän kaikkien panosta.

Kiitos.