TEM:n virkamiesten energianäkemys viitoittaa kohti hiilineutraalia Suomea
Työ- ja elinkeinoministeriön 6.3.2019 julkaisema virkamiespuheenvuoro esittelee linjauksia ja keinoja, joiden avulla Suomi etenee kohti hiilineutraalia taloutta kestävää kasvua edistävän energia- ja ilmastopolitiikan avulla.
Virkamiesnäkemyksen mukaan energia- ja ilmastopolitiikassa on jatkettava pitkäjänteisiä, johdonmukaisia ja yli hallituskausien ulottuvia toimia, joiden tavoitteena on hiilineutraali Suomi.
EU:n tämän hetkinen ajattelu tähtää hiilineutraalisuuteen vuosisadan puoliväliin mennessä. Meillä VTT:n, SYKE:n ja Luken juuri julkistamat PITKO- ja MALULU-selvitykset tukevat arvioita, joiden mukaan hiilineutraalisuus voi toteutua Suomessa jo 2030-luvun lopussa.
TEM korostaakin, että energia- ja ilmastopolitiikan tulee perustua vankasti tutkittuun tietoon ja parhaisiin arvioihin tulevasta kehityksestä. Kasvihuonekaasupäästöistä noin 75 prosenttia syntyy energian käytöstä. Alan investoinnit tehdään tyypillisesti kymmeniksi vuosiksi.
– Järkevä ja vastuullinen energia- ja ilmastopolitiikka ei voi perustua kilpalaulantaan, jossa ilmaan heitellään toinen toistaan epärealistisempia aikatauluja ja toimia, joilla hiilineutraalisuuteen olisi päästävissä vaivattomasti, totesi työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson julkistustilaisuuden avauspuheessaan.
Hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi on panostettava ensisijaisesti nopeaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen kaikilla päästösektoreilla. Lisäksi tarvitaan keinoja, joilla hiilidioksidia poistetaan ilmakehästä.
Nykyisten, jo asetettujen tavoitteiden tehokas ja nopea toimeenpano on tärkeää Suomessa, mutta erityisesti EU:ssa ja globaalitasolla. EU:n lainsäädännöstä tulevalle hallituskaudelle osuu puhtaan energian pakettiin kuuluvien energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevien direktiivien kustannustehokas toimeenpano.
– Sähkö- kaasu- ja lämpömarkkinat kehittyvät, mutta uudessakin tilanteessa toimitus- ja huoltovarmuus on turvattava. Toimitusvarmuuden haasteet kasvavat sekä kaukolämpö- että sähkömarkkinoilla mm. luovuttaessa kivihiilen käytöstä ja yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon kannattavuuden ollessa uhattuna, arvioi energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen.
Yhteiskunnan sähköistyminen ja vaihtelevan uusiutuvan tuotannon kasvu edellyttävät eri sektoreiden energian käytön integrointia ja kehittyvää varastointia. Vaihtelevan uusiutuvan tuotannon kasvua mahdollistaa älyverkkojen kehittäminen. Toimitusvarmuutta tukee myös sähkön siirto- ja jakeluverkkojen pitkäjänteinen kehittäminen säävarmoiksi.
– Monet uusiutuvan energian teknologiat ovat kypsyneet siihen vaiheeseen, että tulevalla hallituskaudella ei enää tarvita tuotantotukiratkaisuja. Uutta tuulivoimaa ei tarvitse enää tukea, koska siitä on tulossa markkinaehtoisesti kannattavaa, arvioi Riku Huttunen.
– Myös metsähakesähkön tuki voidaan lopettaa vuonna 2021 muun muassa päästöoikeuksien hinnan noustessa. Energiaintensiivisille teollisuuslaitoksille myönnettyä päästökauppakompensaatiota ei ole syytä jatkaa. Tukea tulee suunnata aitoihin uuden teknologian investointeihin ja erityisesti innovatiivisiin demonstraatiohankkeisiin energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämiseksi.
Suomen tulee olla vähähiilisten teknologioiden edelläkävijä. Varhaiset ja oikea-aikaiset panostukset uuteen teknologiaan luovat markkinoita ja kasvua. Maailmassa, jossa fossiilisten polttoaineiden osuus on edelleen yli 80 %, on valtava uusien investointien tarve. Suomen EU-puheenjohtajakausi tarjoaa tilaisuuden edistää teknologiapanostuksia ja fokusointia vähähiiliseen teknologiaan unionissa.
Lisätiedot:
kansliapäällikkö Jari Gustafsson, TEM, puh. 029 504 7400
osastopäällikkö Riku Huttunen, TEM, puh. 050 431 6518