Hallituksen esitys laeksi raideliikennelain ja liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta

Tavoitteet ja tuotokset

Tehdään raideliikennelakiin (1302/2018) ja liikenteen palveluista annettuun lakiin mm. seuraavia muutoksia:
- tarkistetaan toimilupasäännöksiä liikenteen palveluista annetussa laissa niin, että Liikenne- ja viestintävirastolla on oikeudellinen perusta olla myöntämättä toimintalupaa rautatieliikenteen harjoittamista varten sellaiselle Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuoliselle rautatieyritykselle, jonka hakijamaa ei ole vastavuoroisuuden ja kahdenvälisen rautatiesopimuksen nojalla myöntänyt ETA:n jäsenvaltioiden rautatieyrityksille oikeutta harjoittaa rautatieliikennettä omalla rataverkollaan;
- tarkistetaan toimilupasäännöksiä lisäksi mm. niin, toimilupaa on aina haettava uudelleen, jos yrityksen omistajat muuttuvat;
- myös rajaliikennepalvelua rautatieraja-asemalla tarjoavalta kaluston vastaanottavalta ja luovuttavalta yritykseltä edellytetään toimilupaa;
- tarkistetaan kaluston kunnossapitoon liittyviä säännöksiä raideliikennelaissa;
- tarkistetaan ratamaksun perusmaksun investointiperusteista korotusta koskevia säännöksiä raideliikennelaissa; ja
- tehdään muita tarvittavia muutoksia raideliikennesääntelyyn mm. jos Euroopan komissio on saattanut EU:n neljännen rautatiepaketin täytäntöönpanosääntelyn tarkistuksen päätökseen ja edellyttänyt Suomea tekemään kansalliseen sääntelyyn muutoksia.

Tiivistelmä

Tehdään raideliikennelakiin ja liikenteen palveluista annettuun lakiin edellä kohdassa tavoitteet ja tuotokset esitetyn kaltaiset muutokset.

Lähtökohdat

Raideliikennelaki tuli voimaan 1.1.2019 ja siihen on tehty tähän mennessä kaksi tarkistuskierrosta. Ensimmäinen tarkistuskierros tehtiin lailla raideliikennelain muuttamisesta (1254/2020), jonka mukaiset säännökset tulivat voimaan 1.2.2021 ja toinen tarkistuskierros lailla (476/2022), jonka mukaiset säännökset tulivat voimaan 22.6.2022. Nyt tehtävät muutostarpeet (ks. edellä) on havaittu tarpeelliseksi lain soveltamisen aikana. Tarvetta on erityisesti tarkistaa toimilupasääntelyä (nykyisellään sisältyy lakiin liikenteen palveluista), jotta Liikenne- ja viestintävirastolla olisi nykyistä selkeämmät oikeudelliset perusteet olla myöntämättä toimilupaa tai edellyttää uuden toimiluvan hakemista, jos yrityksen omistaja vaihtuu. Muutostarpeet on todettu tarpeelliseksi mm. siitä syystä, että nykyisessä poliittisessa tilanteessa Suomella, eikä muillakaan ETA:n jäsenvaltioilla ole halua päästää venäläistä rautatieyritystä ETA:n rautatiemarkkinoille, etenkään kun Venäjä ei salli vastavuoroisuuden perusteella ETA:n jäsenvaltioiden pääsyä Venäjän rataverkolle.

Ratamaksun perusmaksulle on asetettu voimassa olevan raideliikennelain 140 §:ssä 80 prosentin korotusmahdollisuus investointikustannusten kattamiseksi (samoin kuin ylikuormitustilanteen purkamiseksi tai meluhaittojen vähentämiseksi). Investointiperusteella ratamaksun perusmaksua tulisi voida jatkossa korottaa tätä enemmän, jotta maksulla voitaisiin kattaa investointeja vastaavalla tavalla kuin aikaisemmin voimassa olleella investointiverolla (investointiveron suuruus oli 0,5 snt/bruttotonnikilometri) katettiin Kerava-Lahti-oikoradan investointikustannuksia. Ratamaksuja ei unionilainsäädännön perusteella voi asettaa enää hallinnollisesti (veroina), vaan päätökset niistä pitää olla rataverkon haltijan päätösvallassa unionilainsäädännön mukaisella tavalla. Perustuslakisyistä maksujen ja niiden mahdollisten korotusten on kuitenkin oltava tarkkarajaisia, joten lainsäädännöllä on voitava asettaa jonkinlainen ”katto” rataverkon haltijalle (kuten on tehty voimassa olevan lain 140 §:ssäkin).