Julkisesti tuettujen kuljetusten tietopohjan kehittäminen (hallituksen esitys liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta)

LVM017:00/2024 Säädösvalmistelu

Hankkeen taustalla on pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan kirjattu tavoite kehittää julkisesti järjestettyjä liikennepalveluita siten, että palvelujen järjestämiseen suunnatuista resursseista saadaan mahdollisimman suuri lisäarvo.

Hankkeen perustiedot Käynnissä

Hankenumero LVM017:00/2024

Asianumerot VN/12650/2024

Asettaja liikenne- ja viestintäministeriö

Tehtäväluokka Hallituksen esityksen valmistelu

Toimikausi/aikataulu 3.6.2024 –

Asettamispäivä

Toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita

Orpo

Luku 6 Kasvun kaava

Lainvalmistelu

Hallituksen esitys-

Hyväksytty säädös-

Yhteyshenkilö
Elina Immonen, Hallitusneuvos
puh. +358 295 342 159
[email protected]

Yhteyshenkilö
Jenni Rantio, Hallitusneuvos
puh. +358 295 342 205
[email protected]

Tavoitteet ja tuotokset

Tietopohjan muodostamiseksi hankkeessa toteutettaisiin alueellisesti rajattu kokeilu, jossa tietyistä julkisesti tuetuista henkilökuljetuksista toimitettaisiin kuljetusten kysyntää, tarjontaa ja toteutumista koskevia tietoja Liikenne- ja viestintävirastolle. Kokeilu koskisi Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueita (vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset) ja näiden alueiden Kela-kuljetuksia (sairausvakuutuslain mukaiset kuljetukset). Liikenne-ja viestintäviraston tehtävä olisi muodostaa tilannekuva ja tietopohja näistä alueen julkisesti tuetuista kuljetuksista ja yhdistää tiedot muuhun virastolla/Fintrafficilla olevaan tietoon, kuten liikenteen sujuvuus- ja olosuhdetietoon sekä reitti- ja aikataulutietoon. Tietopohjan avulla olisi mahdollista paitsi kehittää joukko- ja palveluliikennettä, myös todentaa henkilökuljetusten todellinen säästöpotentiaali tarkastelemalla mahdollisuuksia kuljetusten yhdistelyyn ja niistä saataviin säästöihin. Hanke ei muuttaisi kuljetusten nykyistä järjestämistapaa, -vastuita tai rahoitusta.

Alueellisesti rajatusta kokeilusta säädettäisiin väliaikaisesti voimassa olevalla lailla. Kokeilu katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, koska sen avulla voitaisiin saada nykyistä kattavampi käsitys tiettyjen keskeisten henkilökuljetusten todellisista kustannuksista ja todentaa niiden järjestämiseen liittyvä säästöpotentiaali. Kokeilun perusteella voitaisiin jatkossa myös tarkentaa kuljetuksista toimitettavien tietojen määrittelyjä ja toimitustapaa, sekä ylipäänsä saada oppia tiedon toimittamiseen ja hyödyntämiseen liittyvistä käytännön ratkaisuista. Ehdotetulla kokeilualueella tehdään jo nykyisin yhteistyötä hyvinvointialueiden välillä, ja se kattaa sekä maaseutu- että kaupunkimaisia alueita, mikä mahdollistaa kokemusten ja tiedon saamisen erityyppisistä alueista. Lisäksi ehdotetulla alueella Kelan korvaamat matkat ovat pisimmät ja asiakaskohtainen korvaus suurin, jolloin todellisen säästöpotentiaalin laskemisen ennakoidaan olevan mahdollista. Kokeilua seurattaisiin ja sen alustavista tuloksista olisi mahdollista raportoida nykyisen hallituskauden lopussa.

Kokeilusäännökset on suunniteltu lisättäväksi liikenteen palveluista annettuun lakiin, johon kokeilulla on asiallisesti lähin yhteys ottaen huomioon, että laissa säädetään liikenteen palveluista ja esimerkiksi liikkumispalveluita koskevista tiedoista. Tarvittaessa valmistellaan myös muut hankkeen aikana tunnistetut ja kokeilun edellyttämät muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön, minkä johdosta valmistelussa tehdään tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Lain on tarkoitus olla voimassa vuosina 2026-2027.

Tiivistelmä

Hankkeen taustalla on pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan kirjattu tavoite kehittää julkisesti järjestettyjä liikennepalveluita siten, että palvelujen järjestämiseen suunnatuista resursseista saadaan mahdollisimman suuri lisäarvo.

Lähtökohdat

Hankkeen käynnistämiseen on johtanut pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan kirjattu tavoite kehittää julkisesti järjestettyjä liikennepalveluita siten, että palvelujen järjestämiseen suunnatuista resursseista saadaan mahdollisimman suuri lisäarvo.

Valtio, hyvinvointialueet ja kunnat käyttävät tällä hetkellä yli miljardi euroa vuodessa ihmisten liikkumisen tukemiseen. Liikkumispalveluiden tarve ja sitä myötä niihin liittyvät kustannukset kasvavat kuitenkin kaiken aikaa. Jotta ihmisten liikkuminen voidaan turvata jatkossa, palveluiden järjestämistä on kehitettävä.