Suurten raidehankkeiden edistäminen – Itäisen suunnan hankeyhtiö

Toteutuessaan hanke mahdollistaa suuren raideliikennehankkeen etenemisen.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan muistiossa 10.9.2019 on itäisen suunnan hankeyhtiön osalta todettu, että: ”Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt selvityksen ja vertailun itäisen nopean yhteyden linjauksesta. Nopeaa itäisen suunnan raideyhteyttä edistettäisiin yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.”

Väylävirasto on laatinut (27.5.2020, Väyläviraston julkaisuja 15/2020) liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta selvityksen Itä-Suomen junayhteyksien kehittämisvaihtoehdoista. Selvityksessä vertailtiin junayhteyksien nopeuttamista nykyisessä ratakäytävässä sekä uusissa ratakäytävissä Lentorata–Porvoo–Kouvola ja Lentorata–Porvoo–Kotka–Luumäki.

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti keskustelut Väyläviraston selvityksen julkaisemisen jälkeen itäisen suunnan raideyhteyden suunnitteluhankeyhtiön perustamisen edellytyksistä kesällä 2020. Aloitustilaisuus kuntien kanssa pidettiin 24.6.2020.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi linjauksia itäisen suunnan raideliikenneinvestoinnin edistämiseksi 20.1.2021.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan puoltamien linjausten mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö jatkaa neuvotteluja itäisen suunnan raideliikenneinvestoinnista hyötyvien kuntien ja mahdollisesti muiden julkisyhteisöjen kanssa hankeyhtiön perustamiseksi. Hankeyhtiön tehtävänä olisi hankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. suunnan nopean raideyhteyden edistämiseksi perustettavan hankeyhtiön tehtävänä olisi yhden uuden ratayhteyden suunnitteleminen.

Hankeyhtiöneuvotteluita jatketaan Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta. Itäisen suunnan hankeyhtiön suunnittelukustannukset ovat alustavan arvion perusteella Lentorata-Porvoo-Kouvola-vaihtoehdossa n. 70 miljoonaa euroa.

Hankeyhtiön perustamisedellytykset olisivat yhdenvertaiset Suomi-rata Oy:n ja Turun Tunnin Juna Oy:n kanssa. Valtio omistaisi hankeyhtiöstä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia. Hankeyhtiön perustamisen edellytyksenä olisi, että muut osakkaat sitoutuisivat yhtiön pääomittamiseen noin 49 % osuudella arvioiduista rakentamisvalmiuden edellyttämän suunnittelun kustannuksista sekä muista hankeyhtiön toiminnan edellyttämistä kustannuksista.

Hankeyhtiö tulisi liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjaukseen.

Valtion rahoitusosuudesta ja määrärahan käyttämisestä hankeyhtiön pääomittamiseen päättäisi kuitenkin eduskunta.

Neuvottelutulos osakassopimuksineen tuotaisiin myös myöhemmin erikseen talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsiteltäväksi.

Linjaus itäisen suunnan hankeyhtiöstä ei sulje pois muiden idän suunnan liikenneyhteyksien kehittämistä tulevaisuudessa. Ministerivaliokunta tiedostaa tarpeen kehittää itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen saavutettavuutta sekä teollisuuden kuljetusten edellytyksiä. Liikenne- ja viestintäministeriö tekee selvityksen itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän kuljetusten kehittämisestä ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamisesta.